Puutarhamme alppiruusut ja atsaleat

Puutarhamme alppiruusut ja atsaleat
Rakastan alppiruusuja yli kaiken niiden upeiden kukkien vuoksi, mutta myös siksi, että rakkaalla äidinäidilläni, Muorilla oli muutama alppiruusu pihassaan silloin kun olin lapsi. Muori ei pahemmin arvostanut, että me lastelapset nyppisimme hänen alppiruusujensa lehtiä leikkirahoiksi leikkeihimme :D Alppiruusut ovat jääneet mieleeni siis lapsuudesta ja nyt minulla onkin useita eri lajikkeita :)

Moikka moi ihana lukijani! Touko-kesäkuu on paras aika tutkiskella puutarhamme alppiruusuja ja atsaleoita. Rakastan alppiruusuja yli kaiken niiden upeiden kukkien vuoksi, mutta myös siksi, että rakkaalla äidinäidilläni, Muorilla oli muutama alppiruusu pihassaan silloin kun olin lapsi. Muori ei pahemmin arvostanut, että me lastenlapset nyppisimme hänen alppiruusujensa lehtiä leikkirahoiksi leikkeihimme 😀 Alppiruusut ovat jääneet mieleeni siis lapsuudesta ja nyt minulla onkin useita eri lajikkeita 🙂

Täällä Kaukassalon puutarhassa oli 4-5 alppiruusua ennestään ja ne ovat talon alunperin rakentaneiden peruja 80-luvulta.

Pihan puolelta saavuttaessa on puutarhassa ensinnä vieraita vastaanottamassa noin parimetrinen komea vanha alppiruusu (ehkä puistoalppiruusu?), jonka vieressä toinen todella matala, lähes maata lamoava. Matalalla alppiruusulla on vitivalkoiset kukat, joissa on kellertävä täplitys yläosassa, se voisi ehkä olla Cunningham white?

Samannäköinen matala löytyy myös puutarhaan syvämmälle asteltaessa, eli etupihamme kukkapenkin lähistöltä.

Alla vielä kuvat viimevuodelta pihamme suurimmasta rodosta, eli tuosta yllä mainitusta parimetrisestä alppiruususta:

Talon varjoisalla puolella kasvaa vielä jokin alkuperäisten asukkaiden istuttama alppiruusu, jonka arvelen olevan myös puistoalppiruusu.

Metsolasta, eli ensimmäisestä kodistamme täällä Särkisalossa siirretty tänne Taikalaaksoon, eli Kaukassalon puolelle:

Nova Zembla (aniliinin punainen)

White Cunningham (valkoinen)

Red Jack (tumman punainen)

Nukka(?) alppiruusu

Marjatan alppiruusu (pinkki)

Yakushimanum Percy Wiseman (hennon vaaleanpunainen)

Silloin kun muutimme, eräänä myöhäis syksynä ja melko kovassa kiireessä, ei ollut juurikaan vaihtoehtoa, kun istuttaa kaikki yhteen kuoppaan ja odotella kevättä. Kevään tullen sitten lähdin purkamaan sitä “istutuskuoppaa” ja siirtelemään kasveja paremmille paikoilleen. Kaikilla ei ollut enää nimilappua tallessa, joten nyt on hiukan arvuuttelu käynnissä, että kuka olisi kuka?

Viisi alppiruusua täältä löydän tänäpäivänä, jotka olen Metsolasta tuonut. Kaksi niistä on talven jäljiltä lähes kuolleina, joten niiden tunnistaminen tänä vuonna tuskin onnistuu. Leikkimökin oikealla puolella olevassa isossa alppiruussussa oli vielä lappu tallella ja se on Haaga. Kysymysmerkki tosin on, että oliko se täällä jo muuttaessamme, vai onko tämä kenties kuudes tuomani alppiruusu eli Marjatan alppiruusu, joka voi myös olla nimellä Haaga.

Itseasiassa tämä selvisikin nopeasti, sillä löysin kuvan juuri ennen muuttoamme ja suurentaessani sitä Haaga näkyy selvästi leikkimökin vieressä. Eli se on talon edellisten asukkaiden peruja, vaikka lappu olikin pitkään säilynyt.

Leikkimökin vasemmalla puolella, jossa oli myös se meidän syksyinen “istutuskuoppa” (edellis syksynä siis!), löytyy nyt varmasti itse tuomani alppiruusu, joka tekee valkoisia kukkia. Saattaa olla, että kukat on ensin hieman hennon vaaleanpunaiset. Arvelen sen olevan Cunningham white alppiruusu.

Kovasti näyttää kyllä tuo minulta peräisin oleva Cunningham White samanlaiselta kun täällä valmiinakin olleet valkokukkaiset rodot??

Etupihan kukkapenkissä on tällä hetkellä löydettävissä kolme rodoa. Kirjoitan “löydettävissä” siksi, että silloin edellis keväänä aikaisin, kun siirtelin Metsolasta tuomiani kasveja eri paikkoihin, näytti tuo etupihan kukkapenkki olevan tuosta päästä lähes tyhjä. Talohan oli ollut 15 vuotta huonolla hoidolla etenkin puutarhan suhteen, joten oletin, että se mitä kukkapenkissä joskus on ollut on kuollut. Niinpä istutin ruusuni ja rodoni siihen, mutta myöhemmin ilmenikin, että kukkapenkissä kasvaa paljonkin kaikkea mm. tuuheasti unikkoa, joiden lehdet nyt peittää alleen kaiken alle puolimetrisen, joten en voi varmaksi sanoa löytyykö sieltä enemmänkin rodoja. Kukkavihkostani luntattuna ei pitäisi löytyä. Harmi vaan, kun ei enää siirrettäessä ollut lappuja niin ei voi tietää mikä mahtaa olla mikä.

Etualalla saattaisi kuitenkin olla Nukka-alppiruusu. Sen lehtien alapuolet ovat harmahtavan sävyiset.

Niistä kahdesta kuolemaa tekevästä en ottanut edes kuvia, mutta kukkavihkoni muistiinpanojen sekä omien muistikuvien perusteella arvelisin niiden olevan Nova Zembla ja Percy Wiseman. Muistikuvieni perusteella arvelisin, että Red Jack kuoli ennen kun ehdin istuttaa sitä “istutuskuoppaan” silloin edellis syksynä ja tuo Marjatan alppiruusu voisi olle se Haaga, joka kasvaa nyt meidän “keitaan” luona.

Alla keitaan luona kasvava Haaga (lappu oli tallella). Sitä en vaan ihan varmaksi muista, että ostinko kaikki nämä alapihan kasvit viime keväänä vai olisiko tämä Haaga mahdollisesti tuo Marjatan alppiruusu, jonka olen tuonut mukanani Metsolasta ja, jota en nyt osaa paikallistaa yläpihalta?

Keitaalla kasvaa myös muutama atsalea: Mandarin lights, Adalmina ja Rory lights.

Palaan päivittämääm rodo- ja atsalea juttuja tänne myöhemminkin, niin ne löytyvät aina täältä samasta paikasta 😀 Kiitos, että luit. Toisella kertaa esittelen sitten ruusuni!

Share:

Facebook
Twitter
Pinterest
LinkedIn
Johanna

Tervetuloa tutustumaan blogiini – elämäni ja intohimoni peilikuvaan. Olen Johanna, 48-vuotias yrittäjä, jonka sydän sykkii vahvasti eteläisen Suomen saariston kauneudelle. Elämäni polku on kulkenut monen mutkan kautta, sisältäen pitkäaikaisen masennuksen, ADHD:n ja sosiaalisten tilanteiden pelon haasteet. Nämä kokemukset ovat muokanneet minua, mutta myös opettaneet arvostamaan pieniä hetkiä ja luonnon rauhaa ympärilläni.

Valokuvaus on intohimoni, jonka kautta vangitsen hetkiä ja maisemia, jotka puhuttelevat syvältä sielustani. Historia kiehtoo minua loputtomasti, tarjoten ikkunan menneisiin aikoihin ja tarinoihin, jotka elävät yhä meissä. Perheenäitinä pyrin välittämään tämän saman arvostuksen ja uteliaisuuden lapsilleni, opettaen heille luonnon ja historiamme kunnioitusta.

Kun voimani sallivat, rakastan puuhata puutarhassamme, jossa kasvien hoito tuo sekä mielenrauhaa että konkreettista satoa. Veneily on toinen pakopaikkani; se tarjoaa vapauden tunteen ja yhteyden veteen, joka on aina ollut minulle tärkeä elementti.

Blogissani jaan kokemuksiani, ajatuksiani ja seikkailujani, jotka peilaavat elämääni saaristossa. Toivon, että tarinani inspiroivat sinua löytämään oman polkusi ja rohkaisevat kohtaamaan elämän tuomat haasteet pää pystyssä. Tule mukaan matkalleni – tutkimaan, oppimaan ja kasvamaan yhdessä.

Tee sähköpostitilaus blogiin

Kirjoita sähköpostiosoite jolla tilaat sähköpostiisi ilmoitukset blogin uusista artikkeleista.

Liity 1 808 tilaajien joukkoon

Seuraa Somessa!

Bloglist Me
"Ei ruusufinnejä, ei kutisevaa ihoa, ei aknea, hyvästi kaikki iho ongelmat. Ja mikä parasta, voin jopa syödä vähän suklaatia, jos ihoni reagoi, tämä saippua kyllä pelastaa!"

Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolle!
"Tyttären akne katosi lähes kokonaan parin viikon käytön jälkeen."

Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolle!
ETSITKÖ MAJOITUSTA, JOKA TARJOAA YLELLISYYTTÄ JA MUKAVUUTTA LÄHELLÄ MATHILDEDALIA, TEIJOA TAI BROMARVIA VAI KENTIES SELKÄMEREN PUHTAIDEN VESIEN ÄÄRELTÄ?

UPEAT VILLAMME KUTSUVAT SINUT RENTOUTUMAAN, TARJOTEN MODERNIN VARUSTELUN, HIENOSTUNEEN LUKSUKSEN JA LAADUKKAAN MAJOITTUMISEN YHDESSÄ PAKETISSA!

Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolle!
On Key

Related Posts

Tali-ihottuma päänahassa ja kulmakarvoissa sekä miten sain taliköhnän pois

Tali-ihottuma päänahassa ja kulmakarvoissa sekä miten sain taliköhnän pois

Itse olen saanut kulmakarvojeni alueen taliköhnän rauhoittumaan sivelemällä Saaren Taika Keramidi boosteria ihonhoitorutiinissani erityisesti tali-ihottuman vaivaamille alueille, eikä taliköhnää ole enää ilmaantunut.

Alkavan kevään sisustusjuttuja merenrantahuvilassa ja huonetuoksu, joka kestää vuosia

Kenet muun kevät villitsee aina uusiin sisustusideoihin? Takan center pieceksi asetin maailman pitkään kestävimmän huonetuoksun, eli Saaren Taika Decor huonetuoksun, jotka itsellänikin kestää kaikki reippaasti yli vuoden, mutta nyt saatiin eräältä asiakkaalta juuri palautetta, että hänellä on Saaren Taika huonetuoksu kestänyt jo yli 2 vuotta!

Tyrähän se siellä ja melkein near death experience

Tyrähän se siellä ja melkein near death experience

Mulla on ollut kuulemma haasteita heräämisessä nukutuksesta ja koska yleiskuntoni on laskenut todella paljon edellisen leikkauksen jälkeen ja painoakin on tullut, olen tiedostanut koko ajan, että tyrät ei saa enää revetä, että seuraavasta leikkauksesta en enää selviä.