Avainsana: metsä

Yrjännummen muinaisranta

Yrjännummen muinaisranta on pituudeltaan jopa 700 metriä. Yrjännummea pidetään osana kolmatta Salpauselkää. Alueella on nähtävissä myös rantavalleja. Pääset paikalle ajamalla Lankkerintie 55 kohdille ja kääntymällä siitä pienelle hiekkatielle vasempaan suuntaan ja jatkamalla sitä eteenpäin n. 2,5km  kunnes vielä pienempi hiekkatie kääntyy vasemmalle, voit jättää tähän auton, 

Munismäen uhrikivi Halikko

Museoviraston sivut kertovat, että Munismäellä on runsaasti uhrikuppeja, alueelta on löytynyt myös asumiseen viittaavia seikkoja sekä arabialaisen vuonna 786-809 lyödyn hopeadirhemin palanen. Lähde: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=73010043 Sijainti: Häntälänkoskentie 258 Salo   JohannaJohanna Amnelin -Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto -Suorittaa parhaillaan luonnonkosmetiikan tuotekehittäjän tutkintoa Johanna on taiteellista sukua sekä äitinsä, että isänsä puolelta ja 

Nenustannokka Teijo

Nenustannokka on yksi korkeimmista kallioista Teijon kansallispuiston alueella. Jääkauden sileäksi hiomilta kallioilta aukeaa näkymä Hamarijärvelle ja sen rannalla olevalla suolle. Teijolla kulkee valellus-ja ulkoilureittejä yhteensä n. 50 kilometriä. Helpoiten Nenustannokalle pääsee, kun ajaa autolla Sauruntielle ja jatkaa siitä P-paikalta merkittyä reittiä pitkin (n. 1.2km) metsän 

Hermolanvaha, yksi suurimmista siirtolohkareista Etelä-Suomessa

Suomusjärvellä,  vanhan ykköstien ja moottoritien välissä, juuri Aneriojärveä vastapäätä, keskellä peltoa, pienessä metsäsaarekkeessa kököttää Hermolanvaha, yksi Etelä-Suomen suurimmista siirtolohkareista ja Suomen toiseksi suurin rajakivi. Kivi kulkeutui paikoilleen noin 10-11 000 vuotta sitten jääkauden sulamisvesien mukana. Tarina kertoo, että kivenlohkare tipahti jättiläiseukon revenneestä esiliinasta. Paikalle pääsee parhaiten 

Teijon kansallispuisto

Teijon kansallispuisto

Salon Teijossa on metsähallituksen ylläpitämä kansallispuisto, joka pitää sisällään niin järviä, soita, jylhiä kallioita kun metsäkankaitakin. Teijolta löytyy kaikenkaikkiaan 40-50 kilometriä retkeilyreittejä, joista suurin osa on hyvin merkittyjä opasteineen. Alueelta löytyy myös 7 laavua joissa voi yöpyä, grillipaikkoja, joiden yhteydessä on wc ja mahdollisuus myös 

Nakolinnan luontopolku

Nakolinnan luontopolku sijaitsee kallion laella ja sitä ympäröivässä metsässä aivan Halikon Prisman tuntumassa. Opastettu reitti kulkee noin 2 kilometrin matkan mikä tosin tuntuu paljon lyhyemmältä mukavan vaihtelevan maaston ja kauniiden näköalojen ansiosta. Rastit on merkitty sinipohjaisilla joutsenmerkeillä ja jokaiseen rastiin liittyy kertomus. Ensimmäiseltä rastilta luontopolku 

Niksaaren vanha kalkkilouhos

Lehtipuumetsän sisälle menevän pikkutien vasemmalla puolella oli verkkoaidoin suojattu tumman veden täyttämä suuri avolouhos jonka ylhäältä avautui upeat näkymät tähän vanhaan kaivokseen! Särkisalo lukeutuu Varsinais-Suomen kalkkiteollisuuden varhaisiin keskuksiin. Seudulla on louhittu sekä kalkkikiveä että marmoria. Armonlaakson tien vieressä avautuu veden täyttämä vanha kalkkilouhos, jonka ympäristössä on säilynyt 

Hamarijärven ryssänuuni ja grillipaikka

Hamarijärven pohjoisrannalla olevan grillauspaikan läheisyydessä sijaitsee yksi Salon alueelta löytyneistä ryssänuuneista. Uuni löytyy noin 25 metriä ennen grillipaikkaa polun vasemmalla puolella Kirjakkalan ruukin suunnalta tullessa. Uuni on hyvä kuntoinen ja erottuu maastosta selvästi jo polulta katsottaessa. Paikalta löytyy myös miilukumpu jonka ympärillä 5 kuoppaa eli ilmansäätöaukkoa. 

Malmbergin kaivos

Mahtavat kivikasat paljastavat alueella tehtyjen kaivausten laajuuden. Kaivos oli toiminnassa vuosina 1670-1866 ja sieltä louhittiin yhteensä 15070 tonnia malmia. Malmbergin kallio Leilän kylässä lienee saanut nimensä malmipitoisuutensa ansiosta?   Jäteivikasojen lisäksi paikalla on hyvin säilyneet kivitalon jäännökset. Pitkin metsää on aidattuja avolouhoksia, jotka ovat jo 

Vanutehtaanmäen muinaisjäännösalue

Vanutehtaankadulla, Vanumammantiellä ja Katajamäentiellä sijaitsee useita kansainvaellusajan- ja roomalaisajan hautaröykkiöitä. Vanumammankadulla heti vanhan tehdasrakennuksen viereisessä metsikössä melkein rivitalojen takapihalla oli ensimmäinen hautaröykkiö joka on kaivettu ja ennallistettu. Alueella on myös kellari, jonka perustuksista on löytynyt kansainvaellusajan asehauta ja vanhempia roomalaisajan hautauksia koruineen. Vanutehtaalta tunnetaan yhtensä 

Metsämontun kaivos

Metsämontun kaivos

Kiskossa tuntuu sijaitsevan kaivosta toisen jälkeen ja Metsämontun kaivos on yksi niistä, joissa kaivosrakennus ja sen kiskot on vielä osin jäljellä. Rakennukset ovat huonossa kunnossa, eikä niiden sisälle pidä missään nimessä mennä! Paikka sopiikin vain kaivostoiminnan ympäröimän tärveltyneen luonnon tutkiskeluun sekä kaivoshistorian tutkimiseen. Kaivosta ympäröinyt aita on aikoja 

Varkaankellarinmäki Pertteli

Varkaankellarinmäki Pertteli

Varkaankellareita ja Varkaankellarinmäkiä on seudulla useita, tämä kirjoitus on Perttelissä sijaitsevasta kalliosta nimeltä Varkaankellarinmäki, jolla sijaitsee Varkaankellari niminen luola jossa tarinan mukaan kolme rosvoa on aikoinaan majaillut 1700 luvulla. Rosvot pitivät myös Suutarin talosta ryöväämäänsä tyttöä tässä luolassa vuosikausia vankina. Reitiltä löytyi myös useita muita pikku luolia, onkaloita ja kivenlohkareiden välejä mitä 

Hakastaron muinaislinna

Hakastaron muinaislinna

Hakastaron Linnavuori on Tammisaareen menevän tien varrella, heti Salon Suolahuoneen jälkeen vasemmalla, juuri ennen suurta Toravuorta. Linnavuoren tyvestä löytyy opaste jossa kerrotaan alueella sijainneen muinaislinnan ja sen olevan lain suojaama muinaisjäännös. Mäen päälle on kohtalainen nousu hyväkuntoista polkua pitkin ja laelta aukenee hiukan puiden suojaaja näköala 

Sahajärvi

Sahajärvi

Sahajärvi Teijolla on kaunis kaunis luonnonsuojelualue jossa Sahajärven pohjoispuolelta vanhan voimalaitoksen kohdilta lähtee luontopolku lehtometsiin jonka varrella on kauniita puroja, vesiputouksia, siltoja, kiviportaita, lampia ja Sahajärvi itse. Polun päässä on hiekkapohjainen yleinen uimaranta pukukoppeineen ja vessoineen. Metsässä on paljon erikoisia kasveja ja puita, mm. villinä 

Rikalan linnamäki

Rikalan linnamäki

Rikalan linnamäki on muinaislinna-alue Halikossa erään ison kumpareen lealla. Lähistöllä on myös Rikalan museomäki ja muinaisjäännealue. Museomäeltä päin tultaessa linnamäki jää vasemmalle (kuvassa alla). Linnamän alapuolella on opastetaulu, josta voi lukea linnamäen historiaa. Rikalan muinaislinnan korkeimmat kohdat ovat 59 metriä merenpinnan yläpuolella. Lounais- ja kaakkoisrinteillä 

Angelniemen kirkko

Angelniemen kirkko

Kemiönsaaren pohjoispäähän rakennettu Angelniemen puinen kirkko on valmistunut vuonna 1772. Sinne mahtuu 250 henkilöä ja se on rakennettu turkulaisen rakennusmestarin Matti Åkerblomin johdolla. Heinikossa on nähtävillä selvät polut rantakallioilta kirkolle päin ja voisi olettaa, että muinoin kirkonkävijät rantautuivat veneillään sopivaan poukamaan ja nousivat kalliota ja loivaa 

Latokartanonkoski

Latokartanonkoski

Perniössä sijaitsevalla Latokartanonkoskella voi aistia entisaikojen tunnelmaa. Latokartanon ulkoilupolkua on kunnostettu ja nykyään siellä meneekin hyvät portaat ja aidoilla reunustetut törmäpolut sekä useampia siltoja, jopa grillauspaikkakin sieltä nykyään löytyy! Latokartanonkoski on yksi Suomen parhaista koskista. Paikalla on saattanut olla mylly jo 1300-1400 luvulla. 1550 luvulla 

Kulta-Kustaan kaivanto

Kulta-Kustaan kaivanto

Turilantiellä Kuusjoelta Vaskioon päin mentäessä oikealla puolella on pienen metsätien risteyksessä kyltti jossa lukee “Kustaan kaivanto”. Kulta-Kustaa oli paikallinen kullankaivaja joka yritti löytää kultaa Kakossuosta. Pieneltä hiekkatieltä erkanee vielä pienempi tie oikealle, risteyksessä näkyy pieni valkoinen  kyltti jonka tekstiä ei enää ole nähtävillä. Pikkutietä ei 

Hamarijärvi

Hamarijärvi

Teijolla sijaitseva Hamarijärvi on erittäin kaunis ja mielenkiintoinen kohde. Järveä ympäröivällä alueella voi nähdä historiallisia rakennuksia, jotka ovat käytössä vielä tänäkin päivänä. Hamarijärvellä on useita uimapoukamia ja kallioita joilta voi helposti pulahtaa järven tummaan suloiseen veteen virkistäytymään. Korkeat paljaat kalliot kertovat jääkaudesta, jolloin suuret jäämassat hioivat 

Halikon aseman pommituksen jäljet

Halikon aseman pommituksen jäljet

Sodanaikaiset pommituksen jäljet nähtävissä edelleen Halikon asemalla. Venäläisten yrittäessä pommittaa Halikon asemaa syntyivät nämä kuopat, jotka ovat edelleen selvästi nähtävillä Halikon työväentalon viereisessä metsässä. Metsä ei ole suuri, joten paikan voi hyvin katsastaa vaikka ohikulkumatkalla. Auton saa parkkiin työväentalon parkkipaikalle, josta on lyhyt kävelymatka pieneen