Tag

vesistöalueet

Browsing

Kanootti- ja patikkareitistöksi merkattu Pohjankoski Perniönjoella on ihan kiva paikka käydä ihastelemassa kosken pauhuja vaikka autollakin. Lähistöllä seisovat lukuisat vanhat kartanot ja tilat ovat myös mukavaa katseltavaa. Sillan lähistölle saa jätettyä auton pienelle peltotielle, joka johtaa opastetauluille. Tästä on lyhyt matka kävellä kallioille, joiden alapuolella joki virtaa ja koski pauhaa. Vastapäätä on vanha korkeahko kivirakennelma, joka antaa paikalle erikoislaatuista tunnelmaa. Perniönjokilaaksossa on asutusta ollut jo satoja vuosia ja joenvarren esihistorialliset löydöt kertovat alueen pitkästä asutushistoriasta. Alueen vanhoja rälssitiloja ovat mm. Melkkilän, Paarskylän, Yliskylän kartanot sekä Pohjankartano. Suurtiloihin kuuluu myös mm. Pohjankylän Halla, joka näkyi olevan tällä hetkellä myytävänä. Tilat ovat vuosisatoja viljellyiden peltojen ympäröiminä. Perniön alueella toimineet kolme ruukkia toivat sinne paljon varakasta säätyläisväkeä. Ruukinpatruunat, kirjanpitäjät ja isännöitsijät sijoittivat varojaan alueen maatiloihin ja sijoitusten tuloksena syntyi uusia suurtiloja. Vaaleanpunainen suuri mäen päällä seisova kartano on Pohjankartano, keskiaikainen asumakartano, jonka kahdessa koskessa (Pohjankoski, Hamarinkoski) oli myllyjä 1600 luvulla. Myöhemmin Pohjankoskessa toimi saha vuodesta 1745…

Salon Teijossa on metsähallituksen ylläpitämä kansallispuisto, joka pitää sisällään niin järviä, soita, jylhiä kallioita kun metsäkankaitakin. Teijolta löytyy kaikenkaikkiaan 40-50 kilometriä retkeilyreittejä, joista suurin osa on hyvin merkittyjä opasteineen. Alueelta löytyy myös 7 laavua joissa voi yöpyä, grillipaikkoja, joiden yhteydessä on wc ja mahdollisuus myös uida, telttailu- ja karavaanialue. Osa luontopoluista soveltuu myös pyörätuolilla liikkuville sekä lastenvaunujen kanssa kulkemiseen. Lähtöpisteitä on useita parkkipaikkoineen ja opasteineen, mutta me lähdimme liikkeelle Luontotalolta Matildajärven rannalta. Teijon luonnossa voi kokea pulppuavat lähteet ja metsäpurot, jääkauden sileäksi hiomat komeat kalliot, muinaisrantoja, kuten Jeturkasti ja Miilunummi, upeita karuja soita, reheviä lehtoja ja eläimistä mm kurkia, metsoja, hirviä, ilveksiä ynnä muita. Eri mittaisia patikkareittejä on monia, lyhyistä 2 km mittaisista reiteistä pidempiin 10 km mittaisiin. Reittejä yhdistelemällä voi lähes joka kerta kulkea eri pituisen reitin erilaisten maisemien läpi. Mahdollisuuksia on monia. Reittien lähtöpisteet Reiteillä ei ole varsinaisia lähtöpisteitä, vaan reitin voi aloittaa useasta eri pisteestä. Kaikilta pysäköintialueilta…

Mahtavat kivikasat paljastavat alueella tehtyjen kaivausten laajuuden. Kaivos oli toiminnassa vuosina 1670-1866 ja sieltä louhittiin yhteensä 15070 tonnia malmia. Malmbergin kallio Leilän kylässä lienee saanut nimensä malmipitoisuutensa ansiosta? Jäteivikasojen lisäksi paikalla on hyvin säilyneet kivitalon jäännökset. Pitkin metsää on aidattuja avolouhoksia, jotka ovat jo täyttyneet vedellä. Malmin rautapitoisuus oli yleensä noin 24% ja parhaimmillaan 40%. Malmit roudattiin käyttöön läheiseen Antskogin ruukkiin, jossa sitä kuitenkin käytettiin kuumahaurautensa vuoksi vain lisänä. 1800 luvulta lähtien Malmbergin malmista saatiin kelvollista rautaa. Louhinta tapahtui aluksi kuumentamalla kallio avotulella ja kaatamalla nopeasti vettä siihen päälle kunnes 1800 luvulla siirryttiin mustaruudin käyttöön. Alueella on 7 kaivoskuilua joista syvimmät Långa grufvan ja Lilla grufvan ulottuvat 60 metrin syvyyteen. Kaivos on suljettu 1866 kun rautamalmin tuontitullit poistettiin ja kotimaisesta vuorimalmista tuli kilpailukyvytöntä ruotsalaiseen malmiin verrattuna. Pikkuhiljaa kaivosalueen rakennukset hävisivät, kaivoskuilut täyttyivät vedellä ja viimeiset asukkaatkin poistuivat 1950 luvulla. Lohjan Ojamon kaivos oli alueen ainoa kaivos 1600 luvulla…

Raatalassa, Mäentiellä on kaunis pieni puro keskellä metsää. Kansalaisen karttapaikan mukaan puron alajuoksulla olevan lammen ympärillä on luonnonsuojelualue. Pieni puro metsän sisuksissa on mukava paikka tehdä pieni “viidakkoretki” lasten kanssa, ainakin keväällä kun linnut livertävät, on tunnelma vähän viidakkomainen. Purolle pääsee pienestä notkelmasta Mäentien varrelta noin nro 135 kohdilta.

Kuten Iso-Kiskon uimarannan grillikodan seinässä olevassa lorussakin sanotaan on Iso-Kiskon vesi erinomaisen puhdasta. Syvyyttä järveltä löytyy noin 33 metriä. Rannalta löytyy pukukopit sekä miehille, että naisille sekä iso grillikota penkkeineen. Vesi on kirkasta ja rannassa on hiekkapohja. Ranta sijaitsee Kajalanrannantiellä ja on aika kaukana kaikesta, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen kohde! Rannalle pääsee muutaman kymmenen metrin mittaisen metsäpolun kautta, joka lähtee heti parkkialueelta. Vesi oli ilmeisesti vielä sen verran kylmää, ettei laitureita ollut laitettu veteen, mutta se ei estä uimaan lähtemistä hyväkuntoiselta hiekkarannalta. Sijainti: Kajalanrantatie 334 25470 Salo Lähde: http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-Kisko_%2824.023.1.001%29

Sahalta löytyy edelleen mylly, sahan lampi, muistomerkki Sahan kirkosta sekä kauniisti laitumella kiemurteleva joki. Sahan kylä on sahatoiminnasta nimensä saanut vanha kylä Vaskiolla, jota ennen kutsuttiin Vähä-Kuttilaksi. Sahassa oli maatiloja sekä Sahan talo, eräänlainen seurojentalo, sekä Sahan rukoushuone, jolle on pystytytetty muistomerkki 1950 luvulla. 1500 luvulla Sahan omisti Erik Fleming  ja Wiurilan kartanolle Saha siirtyi 1700 luvulla. Sahaustoiminta oli kannattavaa aina 1400 luvulta alkaen, jolloin Halikonjoki oli vielä purjehduskelpopinen pitkälle sisämaahan ja Sahan alueen metsät Varsinais-Suomen parhaimpia. Sahaustoiminta hiipui hieman 1600 luvulla, mutta virkistyi taas 1700 luvulla ja jatkui aina 1800 luvulle asti, jolloin alueen itäosan metsät olivat jo hakattu täysin ja muutettu viljelysmaaksi. Sahaustoiminta käynnistettiin uudelleen 1900 luvulla ja sahan yhteyteen perustettiin myös mylly. Virtauksen heikentyessä myllyä siirrettin 40 metriä nykyiselle paikalleen. Sahan toiminta lopetettiin 1900 luvulla kannattamattomana ja vanha saharakennus purettiin 1990 luvulla. Rukoushuoneen muistomerkki löytyy pihoille menevän tien varresta samaten kuin muistokuusi joka on pystytetty Suomen ollessa 50 vuotta itsenäinen. Alempana virtaa Halikonjoki…

Juvankoski Salon Perttelissä Pernjoen varressa on yli 21 metriä korkea ja 310 metriä pitkä koski jonka rannoilla sijaitsevat vanhat historialliset rakennukset joita ovat mm punainen vanha saharakennus, keltainen 1800 luvulta peräisin oleva päärakennus, jota paperitehtaan aikoina on käytetty kartongin tuotannossa ja joka on maamme vanhin paperiteollisuuden säilyneitä tuotantorakennuksia sekä vanha vesivoimala ja muita rakennuksia. Joen rannoilla näkyvät kivirakennelmat ovat vanhaan vesivoimalaan liittyvän 200m pitkän  vesirännin kivijalustoja. Rakennusten sisälle ei kannata mennä, sillä ne näyttivät olevan erittäin huonossa kunnossa. Sijainti: Juvankoskentie noin 211 kohdalla Perttelissä Lähde: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4942

Kaunis Uskelanjoki halkoo Salon keskustaa ja kesällä joen reunaa on ihana käyskennellä. Joen reunalle voi poiketa torireissun yhteydessä nauttimaan kesän auringosta ja syömään vaikka jäätelöä. Uskelanjoen latvahaaroja ovat Somerolta ja Kiikalasta alkunsa saavat Reki-, Terttilän- ja Hitolanjoki. Ne yhtyvät Perttelin Haalilla Uskelanjoeksi, joka alkaa virrata lounaaseen noin 5 m³/s virtauksella. Perttelin Kaivolassa jokeen yhtyy vielä pohjoisesta Kurajoki ja Salon keskustassa idästä Vähäjoki. Uskelanjoki laskee Saaristomereen ja se on valuma-alueeltaan 566 neliökilometriä mistä noin 44% on peltoja. Joen kulku seuraa lounais-koillis suuntaista kallioperän murroslinjaa ja pienimittakaavaiselta kartalta voi todeta jokilaakson näkyvän viivasuorana kuten useiden muidenkin tämän alueen jokilaaksojen. Uskelanjoessa esiintyy luonnonvarainen, uhanalainen ja geneettisesti ainutlaatuinen meritaimenkanta. Keväällä voi joella seurata jäiden lähtöä. Veitakkalan kartanon kohdalla Uskelanjoessa on ukava pieni koski. Sijainti: mm. Salon keskustassa torin laidalla joki on erittäin kaunis ja mukava katsella Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskelanjoki

Perniössä sijaitsevalla Latokartanonkoskella voi aistia entisaikojen tunnelmaa. Latokartanon ulkoilupolkua on kunnostettu ja nykyään siellä meneekin hyvät portaat ja aidoilla reunustetut törmäpolut sekä useampia siltoja, jopa grillauspaikkakin sieltä nykyään löytyy! Latokartanonkoski on yksi Suomen parhaista koskista. Paikalla on saattanut olla mylly jo 1300-1400 luvulla. 1550 luvulla sinne rakennettiin Näsen kuninkaankartanon tullimylly jossa oli neljä kiviparia, 1650 luvulla rakennettiin toinen kaksi kiviparinen mylly. Vuonna 1556 koskelle rakennettiin vesisaha. Latokartanonkoskella on useita historiallisen ajan rakenteita mm. myllyn, myllärintuvan ja kankivasarapajan perustukset. Joen alajuoksulla on upeita uimapaikkoja, mikäli uskaltaa virtaavan veden armoille Latokartanon suuri harmaakivestä ja slagtiilistä rakennettu mylly on rakennettu v. 1805, sen toiminta loppui v. 1962. Siitä on jäljellä suuri, kaksikerroksinen raunio. Slagitiili eli “kuonatiili” on yleinen rakennusmateriaali juuri ruukkien ympäristössä, missä sitä oli saatavilla masuunien sivutuotteena. Slagitiili syntyi raudan valmistuksen sivutuotteena masuunissa. Sulatettu kuona valettiin muoteissa tiileksi. Myllyä vastapäätä joen toisella puolella on ollut vesisaha. Myllyn ja sahan alapuolella joen keskellä olevalla saarella…

Nummijärvi eli Kerkolanjärvi on kirkasvetinen pieni järvi Salon ja Someron rajalla. Järvellä voi uida ainakin kahdella eri rannalla, joko Salon rannalla tai Someron rannalla jonne pääsee Linkintietä. Kummallakin rannalla on laituri, Salon puolella on myös sauna, kahvio, wc ja Someron puolella hyppytorni ja wc, molemmilla rannoilla on pukukopit. Paikalla on ollut aiemmin mm. Keidas-niminen tanssilava. Salon puoli: Someron puoli: Sijainti: Järvitie 91  25340 Kanunki Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummij%C3%A4rvi_%28Salo%29 http://www.visitsalo.fi/haku/yritys/450 http://www.jarviwiki.fi/wiki/Nummij%C3%A4rvi

Teijolla sijaitseva Hamarijärvi on erittäin kaunis ja mielenkiintoinen kohde. Järveä ympäröivällä alueella voi nähdä historiallisia rakennuksia, jotka ovat käytössä vielä tänäkin päivänä. Hamarijärvellä on useita uimapoukamia ja kallioita joilta voi helposti pulahtaa järven tummaan suloiseen veteen virkistäytymään. Korkeat paljaat kalliot kertovat jääkaudesta, jolloin suuret jäämassat hioivat ropoiset kalliomme tasaisiksi ja jääkauden jälkeinen meri huuhtoi ne paljaiksi. Kallioilta on upeat näköalat yli Hamarijärven ja paikka onkin mukava päiväretkikohde. Hamarijärvelle saavuttaessa voi ihastella vanhoja rakennuksia ja niiden ympärillä mutkittelevia puroja sekä niiden ympärille levittäytyvää kaunista kasvillisuutta. Sijainti: Hamarijärventie 62 25570 Teijo

Halikonlahti soveltuu kävelylenkiksi tai vaikka lasten kanssa päiväretkipaikaksi! Alueella kulkee hyväkuntoiset kävelytiet ja -polut sekä useista lintutorneista ja piilokojuista voi tarkkailla lintujen puuhia pidemmänkin aikaa. Halikonlahti on merkittävä lintualue Salossa. Rehevöitymisensä vuoksi lahdella tavataan harvinaisiakin lajeja. Ennenvanhaan Halikonlahti oli tärkeä merireitti ja Halikonjoeka pitkin pystyi purjehtimaan pitkälle sisämaahan. Halikonlahden suuria saaria ovat Vuohensaari, missä on yleinen uimaranta, tanssilava, venelaiturit, ulkokeittiö, leirintäalue sekä kesäravintola, muita saaria ovat Vartsalansaari, Luotsisaari, Angelansaari, Mäntysaari, Papinsaari, Pikkusaari, Kemiö, Karhusaari, Kaisaari, Isoluoto, Vähäluoto, Antholmen, Diskarn, Måsaholmen, Länsmansholmen, Taltenkari, Alaholma, Kalvholm, Furuholm, Konkholma, Långholmen, Teijonsaari ja Teijon Papinsaari. Halikonlahdella on opastettu lintupolku lintutorneineen. Opasteista voi tutkiskella alueen linnustoa ja lintutorneista tähystellä maisemaa kauas Wiurilaan tai Halikonlahdelle asti. Alueella voi myös tavata äkäisiä joutsenia, näitä kannattaa varoa ainakin pesimäaikaan! Leijavision panoraama Halikonlahden lintualtailta [pano file=”http://www.naejakoe.fi/wp-content/uploads/pano/R0010059_final_rotated.xml”] Sijainti: Satamakatu Salo Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Halikonlahti Lähde: http://www.salo.fi/ymparistojaluonto/luontojaretkeily/luontokohteetjareitit/halikonlahdenlintupolku/