Tag

Kisko

Browsing

Sain vinkin vedellä täyttyneestä louhoksesta Kiskossa, jossa voi kuulemani mukaan uida ja sukeltaa. Käväisimme sitä katsomassa. Louhokseen kuuluu kolme vedellä täyttynyttä louhoskuoppaa joista yksi on aidattu ja toinen on sorafirman alueella. Kolmas louhoskuoppa on yleisen tien varressa eikä siinä näkynyt kieltomerkkejä. Tämän rannalle siis pysäytimme automme 🙂 Louhoksista ei juurikaan löydy netistä tietoa muuta kuin maininta “Viiari” joidenkin kaivosluetteloiden yhteydessä. Alueella on kuitenkin louhittu kalkkikiveä jo 1940 luvulta lähtien ja nämä vedellä täyttyneet louhokset mainitaan erään lupahakemuksen yhteydessä. Vesi on kauniin turkoosia ja houkuttelee uimaan. Kuoppaa käytetään sukelluksiin ja alkupään syvyys oli muistaakseni noin 11 metriä. Kuoppa syvenee toiseen päähän jossa oli muistaakseni jotakin parikymmentä metriä syvää ja joku pikku onkalo jonne voi sukeltaa. Alla olevalla videolla näkyy meille yhdellä kerralla sattunut onnettomuus, jossa Pontus raapaisee Jonin kännykän ja se vajoaa syvyyksiin kuvaten vielä jonkun aikaa. Kännykkä oli vedenpitävässä suojapussissa ja selvisi uppeluksista täysin ehjänä. Kiitos kuuluu Sukellusseura Simpun…

35 valokuvaa käsittävä 7 Pientä Valokuvanäyttelyä on esillä Kiskon kirjastossa koko syyskuun ajan. Näyttelyssä on nimensä mukaisesti 7 eri tyylistä viiden kuvan kuvasarjaa, joista suosituin oli autiotalo-sarja, joka herätti paljon keskustelua näyttelyn vieraillessa Riihikosken Riihikodissa. Muita keskustelua herättäneitä sarjoja olivat kummatkin Teijo-sarjat, joita näyttelystä löytyy kullansävyisinä ja sinisävyisinä. Osasta kuvia on teetetty postikortteja, joita voi ostaa Salon Sydämen verkkokaupasta ja jotkin kuvat ovat saatavilla myös sisustusjulisteina Salon Sydämestä. Kortteja tulee myös pieni määrä myyntiin kirjaston tiskille 🙂 Originaaleja, kuvatiedostoja tai kuvien käyttöoikeuksia voi tilata Johannan kotisivuilta. Kuvatiedostosta voi teettää mieleisensä taulun, tai vaikkapa mukin, käyttöoikeuksilla voi kuvia käyttää vaikka yrityksensä nettisivuilla tai tuote-etiketeissä! Tervetuloa katsomaan kuvia Kiskoon 🙂 Kiskontie 2260b 25460 KISKO Avoinna 1.9.2016 alkaen : maanantai 15.00 – 19.00 tiistai 10.00 – 15.00 keskiviikko 15.00 – 19.00 torstai 10.00 – 15.00 perjantai suljettu arkipyhien aattoina 10.00 – 15.00

Perniön Aaljoella sijaitsee suuret laakeat kalliot nimeltään Onnenmäki. Onnenmäeltä on löytynyt kolme muinaista hautaröykkiötä, joista kaksi sijaitsee aivan Onnenmäen korkeimmalla laella. Helposti löydettävissä on kaksi kallion laella sijaitsevaa röykkiötä joiden koot ovat 6,5 x 6,5 m ja 9 x 8 m. Röykkiöt ovat n. 11 metrin päässä toisistaan. Kolmas röykkiö on saman kallion eteläreunalla, mutta se on peittynyt hakkuujätteeseen emmekä löytäneet sitä. Onnenmäki on suuri kallioalue ja helpoiten löydät kaksi ensimmäistä röykkiötä, kun seurailet paljasta kalliota ylöspäin kunnes näet nuotiopaikan. Jatka nuotiopaikalta vielä eteenpäin ja hiukan vasemmalle kallioalueen päähän ja mene siitä vasemmalle metsään. Näet pian seuraavan kallion laen jonka päällä kaksi röykkiöistä sijaitsee. Hiidenkiuas on lähinnä Suomen meren rannikkoseuduilla tavattava hautaröykkiötyyppi, joka on jo vanhastaan liitetty kivikauden Kiukaisten kulttuuriin ja pronssikauden asutuskulttuureihin Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa. Tutkitut hiidenkiukaat on tulkittu aina haudoiksi, joiden sisältä tavataan erilaisia rakenteita ja joskus myös aikakautensa esineistöä. Luonnossa tavattavat kivikot voivat olla joko luonnon muovaamia…

1906 rakennettu yli 100 vuotta vanha Vuorilinnan voimalaitos seisoo jykevänä kuin aikaa uhmaten aivan Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rajalla Kiskonjoessa Salon Koskella. Edelleen toiminnassa oleva voimalaitos tuottaa vuodessa sähköä n. 2,1 gigawattituntia. Läheisistä järvistä Iso-Kiskoa ja Kirkkojärveä säännöstellään voimalaitoksen vesivoiman tarpeisiin. Koski on entinen rautaruukki jonka perustiruotsalainen Daniell Faxwell vuonna 1679. Faxwell oli saanut oikeudet Utön kaivoksiin Tukholman ulkosaaristossa. Kosken ruukki siirtyi kuparin sulatukseen 1790 luvun lopulla ja jatkoi tätä vuoteen 1848 asti. Raudanvalmistus jatkui Kosken uudessa, vuonna 1833 valmistuneessa masuunissa aina vuoteen 1890 asti. Kosken ruukki on yksi Suomen huonoiten tunnettuja ruukkeja johtuen ruukin omistussuhteista. Vanha ruukkialue on kokonaisuudessaan von Julin ja von Limbug Stirum sukujen hallinnassa ja yksityiskäytössä. Ruukki oli ensimmäinen joka aloitti toimintansa suuren Pohjan sodan jälkeen Suomessa ja Kosken ruukissa jalostettiin myös Orijärveltä vuonna 1757 löytynyttä kuparimalmia. Ruukkialueella sijaitsee Kosken kirkko joka on yksi Suomen neljästä yksityisomistuksessa olevasta luterilaisesta kirkosta. Kirkko siirrettiin tänne Antskogista 1780 luvulla. Ruukin…

Aroniityn metsäkirkko Kiskossa on paikka jossa voi hiljentyä luonnon helmassa. Kirkkoherra siunasi metsäkirkon käyttöön 11.8.2013 ja siitä lähtien kirkossa on pidetty yhteislauluhetkiä ja hartauksia muiden muassa. Metsäkirkko on valmistunut Kosken suvun viidenteen polveen. Suku on asuttanut Aroniittyä vuodesta 1920 lähtien, kun Haapaniemen tilasta lohkottiin 17 tilaa erilleen vuoden 1918 torpparilain seurauksena. Metsäkirkkoon ovat kaikki tervetulleita mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Auton voi jättää heti Aroniityn kaariportista sisään ajettaessa P-merkillä merkattuun paikkaan ja heti sen vierestä lähtee polku oikealle kohti metsäkirkkoa. Polun alusta voi ottaa mukaansa kiven, jonka voi heittää kirkon ristin vieressä olevaan kaivoon. Kaunis kivetty polku vie kirkolle, jossa risti kohoaa mahtavan kivimuurin reunalla. Muurin kivet ovat peräisin Perniön siunauskappelin edestä puretusta kivikäytävästä. Kirkossa on paljon penkkejä joilla istua, sekä vieraskirja, johon voi jättää terveisensä. Pois lähtiessä voi tipauttaa kolehdin nallukan lippaaseen. Aroniityn Facebook-sivu Sijainti: Salmensivuntie 19 Kisko Lähde: Taina Koski, Aroniityn emäntä

Mahtavat kivikasat paljastavat alueella tehtyjen kaivausten laajuuden. Kaivos oli toiminnassa vuosina 1670-1866 ja sieltä louhittiin yhteensä 15070 tonnia malmia. Malmbergin kallio Leilän kylässä lienee saanut nimensä malmipitoisuutensa ansiosta? Jäteivikasojen lisäksi paikalla on hyvin säilyneet kivitalon jäännökset. Pitkin metsää on aidattuja avolouhoksia, jotka ovat jo täyttyneet vedellä. Malmin rautapitoisuus oli yleensä noin 24% ja parhaimmillaan 40%. Malmit roudattiin käyttöön läheiseen Antskogin ruukkiin, jossa sitä kuitenkin käytettiin kuumahaurautensa vuoksi vain lisänä. 1800 luvulta lähtien Malmbergin malmista saatiin kelvollista rautaa. Louhinta tapahtui aluksi kuumentamalla kallio avotulella ja kaatamalla nopeasti vettä siihen päälle kunnes 1800 luvulla siirryttiin mustaruudin käyttöön. Alueella on 7 kaivoskuilua joista syvimmät Långa grufvan ja Lilla grufvan ulottuvat 60 metrin syvyyteen. Kaivos on suljettu 1866 kun rautamalmin tuontitullit poistettiin ja kotimaisesta vuorimalmista tuli kilpailukyvytöntä ruotsalaiseen malmiin verrattuna. Pikkuhiljaa kaivosalueen rakennukset hävisivät, kaivoskuilut täyttyivät vedellä ja viimeiset asukkaatkin poistuivat 1950 luvulla. Lohjan Ojamon kaivos oli alueen ainoa kaivos 1600 luvulla…

Kuten Iso-Kiskon uimarannan grillikodan seinässä olevassa lorussakin sanotaan on Iso-Kiskon vesi erinomaisen puhdasta. Syvyyttä järveltä löytyy noin 33 metriä. Rannalta löytyy pukukopit sekä miehille, että naisille sekä iso grillikota penkkeineen. Vesi on kirkasta ja rannassa on hiekkapohja. Ranta sijaitsee Kajalanrannantiellä ja on aika kaukana kaikesta, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen kohde! Rannalle pääsee muutaman kymmenen metrin mittaisen metsäpolun kautta, joka lähtee heti parkkialueelta. Vesi oli ilmeisesti vielä sen verran kylmää, ettei laitureita ollut laitettu veteen, mutta se ei estä uimaan lähtemistä hyväkuntoiselta hiekkarannalta. Sijainti: Kajalanrantatie 334 25470 Salo Lähde: http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-Kisko_%2824.023.1.001%29

Kiskon ristikirkko paloi vuonna 1807 ja tämä uusi kahdeksan kulmainen puukirkko rakennettiin sen tilalle vuonna 1810. Keskiaikainen kivisakaristo liittyy myös kirkkoon ja se onkin ainoa toteutunut osa keskiaikaisesta kivikirkosta. Sen todennäköinen rakennusvuosi on ollut noin 1510-1530. Sakariston harjakatto ja pääty purettiin, kun uutta ristikirkkoa rakennettiin vuosina 1738-1741. Kirkko on nykyisellä paikallaan järjestyksessään neljäs. Kirkon sisällä on katoliselta ajalta säilyneet Neitsyt Mariaa ja Pyhää Annaa esittävät puuveistokset. Kirkon kellotapuli on rakennettu vuosina 1754-1758 aikaisemman 1600 luvulla rakennetun tilalle. Kirkkoa vastapäätä on I.Wirkkalan suunnittelema kiveys johon on muurattu kivilohkareista kaksi ns. ruumiskiveä. Sijainti: Kirkonkyläntie 31 25470 Kisko Läheet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiskon_kirkko http://www.salonseurakunta.fi/00010268-kirkko

Kaivos oli toiminnassa vuosina 1948-1961 ja tuotti kuparia, sinkkiä, rikkiä sekä pieniä määriä kultaa ja hopeaa. Myöhemmin oman malmin ehdyttyä Aijalassa jalostettiin viereisen Metsämontun kaivoksen malmia, tämä oli vuosina 1950-1970. Lyijymalmia Aijalassa on louhittu jo vuodesta 1677 alkaen aina 1919 asti ja Aurumissa 1685-1957. Rautamalmia louhittiin Helbomissa vuosina 1688-1831. Työläisille rakennetussa puisessa ruokalarakennuksessa järjestettiin myös mm. elokuvanäytöksiä. Kaivostyöläisiä oli Aijalassa parhaimmillaan jopa 400 ja heille rakennettiin asunnoiksi kaksi kaunista kerrostaloa sekä Pyykylään puisia paritaloja. Aijalan kaivoksen läheltä löytyi kaivostoiminnan saastuttama maa-alue, joka oli kaikessa kauneudessaankin erittäin surullista katsottavaa. Jäljistä päätellen peurat, hirvet ja linnut viihtyvät silti alueella. Aijala pääsi lehtiin kidnappaustapauksen myötä kun kaksi miestä ja nainen syyllistyivät vapaudenriistoon pitäessään Aijalassa asunnossa kolmisen kuukautta alkoholisoitunutta eläkeläismiestä panttivankinaan. Sijainti: Aijalantie 122 Salo Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Aijalan_kaivos https://aatosetotos.wordpress.com/tag/aijalan-kaivos/ http://m.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/kolmelle-ehdotonta-elakelaismiehen-nimissa-tehdyista-petoksista/2338362 http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013041016887593_ul.shtml

Kärkelän ruukkikylään on yksi Suomen parhaiten säilyneistä ruukkikylistä. Vanhat työväen asunnot muodostavat Ruukkikujan jossa voi aistia aidon tuntuista 1800 luvun ruukkikylän tunnelmaa. 1766 perustettiin kupariruukki ja ruukkitoiminta jatkui aina vuoteen 1882 asti, jonka jälkeen alueella on harjoitettu maa- ja metsätaloutta. Kärkelän ruukilta löytyy vaunumuseota, talliputiikkia ja paljon muuta mielenkiintoista, ehdottomasti käymisen arvoinen paikka! Kärkelän ruukki on aikoinaan perustettu Orijärven kuparimalmin käsittelyä varten. Kärkelänjoen varteen syntynyt ruukkiyhdyskunta on tiivis ja vanhimmat sen jäljellä olevista työväen asunnoista on 1700 luvulta. Joen etelärannalla on 1900 luvulla rakennettu tilanhoitajan mansardikattoinen rakennus ja joen pohjoispuolella on ainoa ruukin tuotantoon tarkoitetuista säilyneistä rakennuksista, hirsinen paja 1800 luvulta. Kosken pohjoisrannalla on jäljellä kolmen pasustushuoneen pohjat sekä myllyn kivijalka. Sijainti: Kärkelänkartanontie 411 25470 Salo Lähteet: http://www.karkelanruukki.fi/ http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4985

Tämä paikka on ehdottomasti tutustumisen arvoinen! Kaunis joki, padot, vanhat mylly- ja saharakennukset tekevät paikasta tänä päivänä harvinaisen erikoisuuden. Voimakkaasti mutta kauniisti padoista soliseva vesi rauhoittaa mieltä ja on kaunista katseltavaa. Mommolanjoen varressa on kaunis koskipaikka vanhan myllyn ja sahan kohdalla. Joki on padottu siitä kohtaa pariinkin kertaan ja patojen aukoista tyrskyää vesi kauniisti ja kunnon voimalla ainakin näin keväällä. Joen yli pääsee kapeaa autotien siltaa pitkin ja joen reunoilla voi kävellä ja samalla ihastella vanhoja mylly- ja saharakennuksia joiden oletan olevan Toijan Mylly ja Saha OY:n vanhat rakennukset (korjatkaa mikäli tieto on väärä). Rakennukset ovat erittäin huonossa kunnossa eikä niiden sisälle pidä mennä. Patojen aikaansaamat vesiputoukset ovat henkeäsalpaavan kauniit ja kosken pauhu korvia huumaava. Paikalle kannattaa mennä korkean veden aikaan. Mylly Saha Sijainti: Järvikulmantie 6:n kohdilla Kiskossa Lähteet: http://www.kolumbus.fi/drillsoft/online-katka/lakanneet-9e893ece0ca0e7180ba6effb8351a91e.html http://www.mommolankartano.fi/mommolan-kartano