Tag

luontopolku

Browsing

Lohjan Karnaisissa sijaitsee Karnaistenkorven luontopolut, joilla voi tutustua Lohjan alueen luontoon. Karnaistenkorpi on Lohjan laajin ulkoilualue ja sieltä löytyy niin korkeita kallionjyrkänteitä, kuin niiden välissä olevia pieniä suolaikkuja ja metsäpurojakin. Korvessa on myös pari lampea, Ahvenalampi ja Sorvalampi sekä laavut vessoineen ja grillauspaikkoineen. Korpeen pääsee parhaiten joko Kisakallion pihalta tai Jantoniementieltä, josta löytyy P-paikka, wc ja opasteet. Reitti on merkattu puihin maalatuin punaisin neliön. Reitiltä löytyy myös rasteja, joissa kerrotaan alueen kasvillisuudesta, luonnosta ja linnuista. Reitillä pitäisi myös olla tehtävärasteja lapsille, mutta näihin emme törmänneet, liekö paikalla vain kesäaikaan? Näin keväällä reitti oli osin hiukan vaarallinen jyrkkine jäisine nousuineen ja laskuineen, näistä kuitenkin selviää kiertämämällä hiukan polun vierestä. Metsä on kauniin vihreän sammaleen peittämää ja lintujen laulu kaikui korviin kaikista eri suunnista. Karnaistenkorpi sattuu olemaan moottoritien pisimmän tunnelin (2,3km) päällä, joten jos satutte alueella käyttämään gps karttaa, niin älkää ihmetelkö jos se näyttää teidän olevan keskellä moottoritietä 😀 Sijainti: Jantoniementie 121…

Kanootti- ja patikkareitistöksi merkattu Pohjankoski Perniönjoella on ihan kiva paikka käydä ihastelemassa kosken pauhuja vaikka autollakin. Lähistöllä seisovat lukuisat vanhat kartanot ja tilat ovat myös mukavaa katseltavaa. Sillan lähistölle saa jätettyä auton pienelle peltotielle, joka johtaa opastetauluille. Tästä on lyhyt matka kävellä kallioille, joiden alapuolella joki virtaa ja koski pauhaa. Vastapäätä on vanha korkeahko kivirakennelma, joka antaa paikalle erikoislaatuista tunnelmaa. Perniönjokilaaksossa on asutusta ollut jo satoja vuosia ja joenvarren esihistorialliset löydöt kertovat alueen pitkästä asutushistoriasta. Alueen vanhoja rälssitiloja ovat mm. Melkkilän, Paarskylän, Yliskylän kartanot sekä Pohjankartano. Suurtiloihin kuuluu myös mm. Pohjankylän Halla, joka näkyi olevan tällä hetkellä myytävänä. Tilat ovat vuosisatoja viljellyiden peltojen ympäröiminä. Perniön alueella toimineet kolme ruukkia toivat sinne paljon varakasta säätyläisväkeä. Ruukinpatruunat, kirjanpitäjät ja isännöitsijät sijoittivat varojaan alueen maatiloihin ja sijoitusten tuloksena syntyi uusia suurtiloja. Vaaleanpunainen suuri mäen päällä seisova kartano on Pohjankartano, keskiaikainen asumakartano, jonka kahdessa koskessa (Pohjankoski, Hamarinkoski) oli myllyjä 1600 luvulla. Myöhemmin Pohjankoskessa toimi saha vuodesta 1745…

Salon Teijossa on metsähallituksen ylläpitämä kansallispuisto, joka pitää sisällään niin järviä, soita, jylhiä kallioita kun metsäkankaitakin. Teijolta löytyy kaikenkaikkiaan 40-50 kilometriä retkeilyreittejä, joista suurin osa on hyvin merkittyjä opasteineen. Alueelta löytyy myös 7 laavua joissa voi yöpyä, grillipaikkoja, joiden yhteydessä on wc ja mahdollisuus myös uida, telttailu- ja karavaanialue. Osa luontopoluista soveltuu myös pyörätuolilla liikkuville sekä lastenvaunujen kanssa kulkemiseen. Lähtöpisteitä on useita parkkipaikkoineen ja opasteineen, mutta me lähdimme liikkeelle Luontotalolta Matildajärven rannalta. Teijon luonnossa voi kokea pulppuavat lähteet ja metsäpurot, jääkauden sileäksi hiomat komeat kalliot, muinaisrantoja, kuten Jeturkasti ja Miilunummi, upeita karuja soita, reheviä lehtoja ja eläimistä mm kurkia, metsoja, hirviä, ilveksiä ynnä muita. Eri mittaisia patikkareittejä on monia, lyhyistä 2 km mittaisista reiteistä pidempiin 10 km mittaisiin. Reittejä yhdistelemällä voi lähes joka kerta kulkea eri pituisen reitin erilaisten maisemien läpi. Mahdollisuuksia on monia. Reittien lähtöpisteet Reiteillä ei ole varsinaisia lähtöpisteitä, vaan reitin voi aloittaa useasta eri pisteestä. Kaikilta pysäköintialueilta…

Nakolinnan luontopolku sijaitsee kallion laella ja sitä ympäröivässä metsässä aivan Halikon Prisman tuntumassa. Opastettu reitti kulkee noin 2 kilometrin matkan mikä tosin tuntuu paljon lyhyemmältä mukavan vaihtelevan maaston ja kauniiden näköalojen ansiosta. Rastit on merkitty sinipohjaisilla joutsenmerkeillä ja jokaiseen rastiin liittyy kertomus. Ensimmäiseltä rastilta luontopolku alkaa ja päättyy. Nakolinnan kalliolla kasvaa punakukkaista mäkitervakkoa, iso- ja keltamaksaruohoa, kallioimarretta, aho- ja niittysuolaheinää, keltamataraa, huopakeltanoa, mansikkaa, vadelmaa ja kanervaa. Kalliolta näkee myös Majalan krouvin. Krouvista on maininta jo vuodelta 1556, jolloin se toimi kestikievarina Turun ja Viipurin välissä Kuninkaantiellä. Nykyinen krouvi on rakennettu 1810 luvulla Joensuun kartanon maille. Kalliollta avautuu kaunis näkymä Halikkoon. Voit nähdä Joensuunkartanolta Halikon kirkolle asti menevän puukujan, kirkon, Halikon vesitornin, kauppakeskuksen ja Joensuun kartanon pellot. Alueelta on myös löytynyt ehkä koko Pohjoismaiden upein hopea-aarre, jonka löysi halikkolainen torppari Karl Ollikkala vuonna 1887. Vaatimattoman saviastian sisältä paljastui kullattu hopeinen krusifiksi ketjuineen, kaksi hopeista papinristiä ja 36:ta filigraanikoristeisesta helmestä koostuva kaulaketju. Aarre on…

Hamarijärven pohjoisrannalla olevan grillauspaikan läheisyydessä sijaitsee yksi Salon alueelta löytyneistä ryssänuuneista. Uuni löytyy noin 25 metriä ennen grillipaikkaa polun vasemmalla puolella Kirjakkalan ruukin suunnalta tullessa. Uuni on hyvä kuntoinen ja erottuu maastosta selvästi jo polulta katsottaessa. Paikalta löytyy myös miilukumpu jonka ympärillä 5 kuoppaa eli ilmansäätöaukkoa. Ryssänuuni on ilmeisesti joko miilumajan tai potaskanvalmistuspaikan jäännös. Potaskaa eli ruukkutuhkaa valmistettiin etenkin koivun tuhkasta, jolloin tuhka liuotettiin vedessä ja kuivattiin. Potaskaa käytettiin ennen ruuan esim. lipeäkalan valmistukseen, lasin- ja suovan raaka-aineena ja lannoitteena. Miiluissa poltettiin puuta vähällä ilmalla hiileksi ja hiili kärrättiin Teijon, Matildan ja Kirjakkalan ruukkeihin. Miilukumpareita löytyykin Teijon alueelta noin 200 ja ne sijaitsevat yleensä jonkun vesistön, kuten järven tai suon lähettyvillä. Uunin takaosassa on savuaukko: Ryssänuunin jälkeen tulee mukava grillauspaikka josta löytyy mm. wc ja puuvaja. Voi paikalta pulahtaa vaikka uimaankin. Sijainti: Santanokantie 1-3 Salo, Kirjakkalan ruukilta Hamarijärven reunaa vasemmalle kiertäen, opastetaulussa näkyvän nuotion kohdille (punainen nuoli), matkaa tulee sinne parisen kilometriä, mikä tosin tuntuu paljon lyhyemmältä…

Vuohensaari on saari Salossa Satamakadun päässä. Ennen Vuohensaarta on Halikonlahden lintupolku ja pienen sillan jälkeen alkaa itse Vuohensaari, josta löytyy mm. venelaiturit, luontopolku, lähde, kesäravintola, leirintäalue, ulkokeittiö, uimaranta, vesipelastuskoirien  koulutusalue, leikkipuisto, tanssilava, kesäteatteri ym. Heti Vuohensaareen saavuttaessa vasemmalla puolelle venelaitureiden kohdalta metsään lähtee polku jonka varrella on kirkas lähde. Polkua pitkin on mukava tehdä pieni kävelylenkki sisemmälle saareen mistä pääsee kävelytietä takaisin lähtöpaikalle. Polulta on paikoin hyvät näköalat alas Halikonlahteen. Sisemmällä Vuohensaaressa on nähtävillä Joensuun kartanon salaisen pakotunnelin suuaukko. Uimarannalle pääsee parkkialueelta oikealle jäävän pyöreän tanssilavan ohitse menevää kävelytietä joka nousee oikealle metsään, metsän takaa aukeaa uimaranta ja vuorattavissa oleva uimamökki. Uimaranta jää pieneen väylään jonka toisella puolella on Vaisakko ja väylää pitkin pääsee Viurilanlahteen. Rannalta löytyy suihkut ja pukukoppi ja se on oikein mukava ja yleensä rauhallinen uimapaikka. Sijainti: Satamakadun päässä Salossa

Sahajärvi Teijolla on kaunis kaunis luonnonsuojelualue jossa Sahajärven pohjoispuolelta vanhan voimalaitoksen kohdilta lähtee luontopolku lehtometsiin jonka varrella on kauniita puroja, vesiputouksia, siltoja, kiviportaita, lampia ja Sahajärvi itse. Polun päässä on hiekkapohjainen yleinen uimaranta pukukoppeineen ja vessoineen. Metsässä on paljon erikoisia kasveja ja puita, mm. villinä kasvava suuri alppiruusu ja muualta tuotuja puita. Alueella on puro, Ryssänristi niminen lampi, järvipato sekä 1800-luvulla toimineen sahan ja luujauhotehtaan rauniot. Ryssänristi -niminen lampi Jättimäinen villinä kasvava Alppiruusu Sijainti: Vanhan voimalaitoksen parkkipaikka ja luon topolun pää noin Teijontie 16 kohdilla Teijossa Lähde: http://www.teijo.fi/palvelut/nahtavyydet.html

Rikalan muinaispolku on mukava päiväretkikohde, muinaispolulla voi ammentaa tietoutta historian janoon ja nauttia kauniista luonnosta. Hyvien opasteiden avulla pääsee syvälle alueen historiaan ja voi nähdä ja kokea alueella ollutta rautakautista elämää. Polun varrella sijaitsee rautakautinen ruumiskalmisto, Rikalanmäki ja rautakautinen polttokenttäkalmisto. Alueella on nähtävillä myös nuoremman asutuksen (1800-1900 lukujen) kiviperustoja ja kellarikuopanteita. Polulla voi  myös tutustua kulttuurikasvillisuuteen ja napostella herkullisia metsämansikoita! Rikalanmäen vanhimmat asutuksen merkit ovat ajoittuneet pronssikaudelle ja nuorimmat rautakauden loppupuolelle. Rikalanmäellä on useita kiinteitä muinaisjäännöksiä joista osa on rakennustöissä tuhoutunut ja osa on vielä tutkimatta. Mäellä lienee asuttu myös keskiajalla ja Rikalanmäen tunnetuin muinaisjäännös on ristiretkiajan ruumiskalmisto. 1970 luvulla tehdyissä tutkimuksissa mäeltä on löytynyt viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. Rikalanmäellä oleva kuppikivi ajoittuu ilmeisesti rautakaudelle. Sijainti: Linnamäentie 22 paikkeilla Halikossa Lähde: http://www.muinaispolut.fi/muinaisjaannokset

Perniössä sijaitsevalla Latokartanonkoskella voi aistia entisaikojen tunnelmaa. Latokartanon ulkoilupolkua on kunnostettu ja nykyään siellä meneekin hyvät portaat ja aidoilla reunustetut törmäpolut sekä useampia siltoja, jopa grillauspaikkakin sieltä nykyään löytyy! Latokartanonkoski on yksi Suomen parhaista koskista. Paikalla on saattanut olla mylly jo 1300-1400 luvulla. 1550 luvulla sinne rakennettiin Näsen kuninkaankartanon tullimylly jossa oli neljä kiviparia, 1650 luvulla rakennettiin toinen kaksi kiviparinen mylly. Vuonna 1556 koskelle rakennettiin vesisaha. Latokartanonkoskella on useita historiallisen ajan rakenteita mm. myllyn, myllärintuvan ja kankivasarapajan perustukset. Joen alajuoksulla on upeita uimapaikkoja, mikäli uskaltaa virtaavan veden armoille Latokartanon suuri harmaakivestä ja slagtiilistä rakennettu mylly on rakennettu v. 1805, sen toiminta loppui v. 1962. Siitä on jäljellä suuri, kaksikerroksinen raunio. Slagitiili eli “kuonatiili” on yleinen rakennusmateriaali juuri ruukkien ympäristössä, missä sitä oli saatavilla masuunien sivutuotteena. Slagitiili syntyi raudan valmistuksen sivutuotteena masuunissa. Sulatettu kuona valettiin muoteissa tiileksi. Myllyä vastapäätä joen toisella puolella on ollut vesisaha. Myllyn ja sahan alapuolella joen keskellä olevalla saarella…

Teijolla sijaitseva Hamarijärvi on erittäin kaunis ja mielenkiintoinen kohde. Järveä ympäröivällä alueella voi nähdä historiallisia rakennuksia, jotka ovat käytössä vielä tänäkin päivänä. Hamarijärvellä on useita uimapoukamia ja kallioita joilta voi helposti pulahtaa järven tummaan suloiseen veteen virkistäytymään. Korkeat paljaat kalliot kertovat jääkaudesta, jolloin suuret jäämassat hioivat ropoiset kalliomme tasaisiksi ja jääkauden jälkeinen meri huuhtoi ne paljaiksi. Kallioilta on upeat näköalat yli Hamarijärven ja paikka onkin mukava päiväretkikohde. Hamarijärvelle saavuttaessa voi ihastella vanhoja rakennuksia ja niiden ympärillä mutkittelevia puroja sekä niiden ympärille levittäytyvää kaunista kasvillisuutta. Sijainti: Hamarijärventie 62 25570 Teijo

Halikonlahti soveltuu kävelylenkiksi tai vaikka lasten kanssa päiväretkipaikaksi! Alueella kulkee hyväkuntoiset kävelytiet ja -polut sekä useista lintutorneista ja piilokojuista voi tarkkailla lintujen puuhia pidemmänkin aikaa. Halikonlahti on merkittävä lintualue Salossa. Rehevöitymisensä vuoksi lahdella tavataan harvinaisiakin lajeja. Ennenvanhaan Halikonlahti oli tärkeä merireitti ja Halikonjoeka pitkin pystyi purjehtimaan pitkälle sisämaahan. Halikonlahden suuria saaria ovat Vuohensaari, missä on yleinen uimaranta, tanssilava, venelaiturit, ulkokeittiö, leirintäalue sekä kesäravintola, muita saaria ovat Vartsalansaari, Luotsisaari, Angelansaari, Mäntysaari, Papinsaari, Pikkusaari, Kemiö, Karhusaari, Kaisaari, Isoluoto, Vähäluoto, Antholmen, Diskarn, Måsaholmen, Länsmansholmen, Taltenkari, Alaholma, Kalvholm, Furuholm, Konkholma, Långholmen, Teijonsaari ja Teijon Papinsaari. Halikonlahdella on opastettu lintupolku lintutorneineen. Opasteista voi tutkiskella alueen linnustoa ja lintutorneista tähystellä maisemaa kauas Wiurilaan tai Halikonlahdelle asti. Alueella voi myös tavata äkäisiä joutsenia, näitä kannattaa varoa ainakin pesimäaikaan! Leijavision panoraama Halikonlahden lintualtailta [pano file=”http://www.naejakoe.fi/wp-content/uploads/pano/R0010059_final_rotated.xml”] Sijainti: Satamakatu Salo Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Halikonlahti Lähde: http://www.salo.fi/ymparistojaluonto/luontojaretkeily/luontokohteetjareitit/halikonlahdenlintupolku/