Tag

Joet

Browsing

Kanootti- ja patikkareitistöksi merkattu Pohjankoski Perniönjoella on ihan kiva paikka käydä ihastelemassa kosken pauhuja vaikka autollakin. Lähistöllä seisovat lukuisat vanhat kartanot ja tilat ovat myös mukavaa katseltavaa. Sillan lähistölle saa jätettyä auton pienelle peltotielle, joka johtaa opastetauluille. Tästä on lyhyt matka kävellä kallioille, joiden alapuolella joki virtaa ja koski pauhaa. Vastapäätä on vanha korkeahko kivirakennelma, joka antaa paikalle erikoislaatuista tunnelmaa. Perniönjokilaaksossa on asutusta ollut jo satoja vuosia ja joenvarren esihistorialliset löydöt kertovat alueen pitkästä asutushistoriasta. Alueen vanhoja rälssitiloja ovat mm. Melkkilän, Paarskylän, Yliskylän kartanot sekä Pohjankartano. Suurtiloihin kuuluu myös mm. Pohjankylän Halla, joka näkyi olevan tällä hetkellä myytävänä. Tilat ovat vuosisatoja viljellyiden peltojen ympäröiminä. Perniön alueella toimineet kolme ruukkia toivat sinne paljon varakasta säätyläisväkeä. Ruukinpatruunat, kirjanpitäjät ja isännöitsijät sijoittivat varojaan alueen maatiloihin ja sijoitusten tuloksena syntyi uusia suurtiloja. Vaaleanpunainen suuri mäen päällä seisova kartano on Pohjankartano, keskiaikainen asumakartano, jonka kahdessa koskessa (Pohjankoski, Hamarinkoski) oli myllyjä 1600 luvulla. Myöhemmin Pohjankoskessa toimi saha vuodesta 1745…

Salon Teijossa on metsähallituksen ylläpitämä kansallispuisto, joka pitää sisällään niin järviä, soita, jylhiä kallioita kun metsäkankaitakin. Teijolta löytyy kaikenkaikkiaan 40-50 kilometriä retkeilyreittejä, joista suurin osa on hyvin merkittyjä opasteineen. Alueelta löytyy myös 7 laavua joissa voi yöpyä, grillipaikkoja, joiden yhteydessä on wc ja mahdollisuus myös uida, telttailu- ja karavaanialue. Osa luontopoluista soveltuu myös pyörätuolilla liikkuville sekä lastenvaunujen kanssa kulkemiseen. Lähtöpisteitä on useita parkkipaikkoineen ja opasteineen, mutta me lähdimme liikkeelle Luontotalolta Matildajärven rannalta. Teijon luonnossa voi kokea pulppuavat lähteet ja metsäpurot, jääkauden sileäksi hiomat komeat kalliot, muinaisrantoja, kuten Jeturkasti ja Miilunummi, upeita karuja soita, reheviä lehtoja ja eläimistä mm kurkia, metsoja, hirviä, ilveksiä ynnä muita. Eri mittaisia patikkareittejä on monia, lyhyistä 2 km mittaisista reiteistä pidempiin 10 km mittaisiin. Reittejä yhdistelemällä voi lähes joka kerta kulkea eri pituisen reitin erilaisten maisemien läpi. Mahdollisuuksia on monia. Reittien lähtöpisteet Reiteillä ei ole varsinaisia lähtöpisteitä, vaan reitin voi aloittaa useasta eri pisteestä. Kaikilta pysäköintialueilta…

Raatalassa, Mäentiellä on kaunis pieni puro keskellä metsää. Kansalaisen karttapaikan mukaan puron alajuoksulla olevan lammen ympärillä on luonnonsuojelualue. Pieni puro metsän sisuksissa on mukava paikka tehdä pieni “viidakkoretki” lasten kanssa, ainakin keväällä kun linnut livertävät, on tunnelma vähän viidakkomainen. Purolle pääsee pienestä notkelmasta Mäentien varrelta noin nro 135 kohdilta.

Kaivos oli toiminnassa vuosina 1948-1961 ja tuotti kuparia, sinkkiä, rikkiä sekä pieniä määriä kultaa ja hopeaa. Myöhemmin oman malmin ehdyttyä Aijalassa jalostettiin viereisen Metsämontun kaivoksen malmia, tämä oli vuosina 1950-1970. Lyijymalmia Aijalassa on louhittu jo vuodesta 1677 alkaen aina 1919 asti ja Aurumissa 1685-1957. Rautamalmia louhittiin Helbomissa vuosina 1688-1831. Työläisille rakennetussa puisessa ruokalarakennuksessa järjestettiin myös mm. elokuvanäytöksiä. Kaivostyöläisiä oli Aijalassa parhaimmillaan jopa 400 ja heille rakennettiin asunnoiksi kaksi kaunista kerrostaloa sekä Pyykylään puisia paritaloja. Aijalan kaivoksen läheltä löytyi kaivostoiminnan saastuttama maa-alue, joka oli kaikessa kauneudessaankin erittäin surullista katsottavaa. Jäljistä päätellen peurat, hirvet ja linnut viihtyvät silti alueella. Aijala pääsi lehtiin kidnappaustapauksen myötä kun kaksi miestä ja nainen syyllistyivät vapaudenriistoon pitäessään Aijalassa asunnossa kolmisen kuukautta alkoholisoitunutta eläkeläismiestä panttivankinaan. Sijainti: Aijalantie 122 Salo Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Aijalan_kaivos https://aatosetotos.wordpress.com/tag/aijalan-kaivos/ http://m.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/kolmelle-ehdotonta-elakelaismiehen-nimissa-tehdyista-petoksista/2338362 http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013041016887593_ul.shtml

Kärkelän ruukkikylään on yksi Suomen parhaiten säilyneistä ruukkikylistä. Vanhat työväen asunnot muodostavat Ruukkikujan jossa voi aistia aidon tuntuista 1800 luvun ruukkikylän tunnelmaa. 1766 perustettiin kupariruukki ja ruukkitoiminta jatkui aina vuoteen 1882 asti, jonka jälkeen alueella on harjoitettu maa- ja metsätaloutta. Kärkelän ruukilta löytyy vaunumuseota, talliputiikkia ja paljon muuta mielenkiintoista, ehdottomasti käymisen arvoinen paikka! Kärkelän ruukki on aikoinaan perustettu Orijärven kuparimalmin käsittelyä varten. Kärkelänjoen varteen syntynyt ruukkiyhdyskunta on tiivis ja vanhimmat sen jäljellä olevista työväen asunnoista on 1700 luvulta. Joen etelärannalla on 1900 luvulla rakennettu tilanhoitajan mansardikattoinen rakennus ja joen pohjoispuolella on ainoa ruukin tuotantoon tarkoitetuista säilyneistä rakennuksista, hirsinen paja 1800 luvulta. Kosken pohjoisrannalla on jäljellä kolmen pasustushuoneen pohjat sekä myllyn kivijalka. Sijainti: Kärkelänkartanontie 411 25470 Salo Lähteet: http://www.karkelanruukki.fi/ http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4985

Sahalta löytyy edelleen mylly, sahan lampi, muistomerkki Sahan kirkosta sekä kauniisti laitumella kiemurteleva joki. Sahan kylä on sahatoiminnasta nimensä saanut vanha kylä Vaskiolla, jota ennen kutsuttiin Vähä-Kuttilaksi. Sahassa oli maatiloja sekä Sahan talo, eräänlainen seurojentalo, sekä Sahan rukoushuone, jolle on pystytytetty muistomerkki 1950 luvulla. 1500 luvulla Sahan omisti Erik Fleming  ja Wiurilan kartanolle Saha siirtyi 1700 luvulla. Sahaustoiminta oli kannattavaa aina 1400 luvulta alkaen, jolloin Halikonjoki oli vielä purjehduskelpopinen pitkälle sisämaahan ja Sahan alueen metsät Varsinais-Suomen parhaimpia. Sahaustoiminta hiipui hieman 1600 luvulla, mutta virkistyi taas 1700 luvulla ja jatkui aina 1800 luvulle asti, jolloin alueen itäosan metsät olivat jo hakattu täysin ja muutettu viljelysmaaksi. Sahaustoiminta käynnistettiin uudelleen 1900 luvulla ja sahan yhteyteen perustettiin myös mylly. Virtauksen heikentyessä myllyä siirrettin 40 metriä nykyiselle paikalleen. Sahan toiminta lopetettiin 1900 luvulla kannattamattomana ja vanha saharakennus purettiin 1990 luvulla. Rukoushuoneen muistomerkki löytyy pihoille menevän tien varresta samaten kuin muistokuusi joka on pystytetty Suomen ollessa 50 vuotta itsenäinen. Alempana virtaa Halikonjoki…

Kuttilan koski Vaskiolla on kaunis paikka ihastella joki- ja koskimaisemaa. Koskikohdassa vesi näyttää virtaavan läpi kallioiden ja on oikein näyttävän näköinen! Kosken kallioilla on mukava kävellä. Vaskio on ollut asuttu jo kivikaudesta lähtien vaikka pysyvät kyläasutukset tulivatkin alueelle vasta 1300-1400 luvulla. Ensimmäisen säilyneen kirjallisen maininnan mukaan Vaskiolla on ollut vesisahatoimintaa jo 1500 luvun alkupuolella. Koskiset joet tarjosivat mahdollisuudet kahdelle koskivoimalla toimineelle vesisahalle. Vähä-Kuttilan kylän nimi muuttui aikoinaan Sahan kyläksi, joka kertoo, että sahatoiminta on silloin ollut alueella merkittävää. Halikonjoen mataloituminen koskiseksi ja purjehduskelvottomaksi kuitenkin lopetti saha -ja myllytoiminnan. Sijainti: Pitkäojantien noin 49 kohdilla Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaskio

Koski on mielenkiintoinen retkikohde vaikkapa lasten kanssa ja onkivavat kannattaa varata mukaan, sillä siellä on myös kalastuspaikka. Häntälän kosken vanhan myllyn ja padon rauniot ovat vielä jäljellä. Koski on kaunis paikka ja alhaalla joenuomassa on mukava tunnelma virtaavan veden luikerrellessa reittejään ja veden solistessa korvissa. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4nt%C3%A4l%C3%A4_%28Halikko%29 Sijainti: Häntälänkoskentie noin 63 kohdilla.

Juvankoski Salon Perttelissä Pernjoen varressa on yli 21 metriä korkea ja 310 metriä pitkä koski jonka rannoilla sijaitsevat vanhat historialliset rakennukset joita ovat mm punainen vanha saharakennus, keltainen 1800 luvulta peräisin oleva päärakennus, jota paperitehtaan aikoina on käytetty kartongin tuotannossa ja joka on maamme vanhin paperiteollisuuden säilyneitä tuotantorakennuksia sekä vanha vesivoimala ja muita rakennuksia. Joen rannoilla näkyvät kivirakennelmat ovat vanhaan vesivoimalaan liittyvän 200m pitkän  vesirännin kivijalustoja. Rakennusten sisälle ei kannata mennä, sillä ne näyttivät olevan erittäin huonossa kunnossa. Sijainti: Juvankoskentie noin 211 kohdalla Perttelissä Lähde: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4942

Tämä paikka on ehdottomasti tutustumisen arvoinen! Kaunis joki, padot, vanhat mylly- ja saharakennukset tekevät paikasta tänä päivänä harvinaisen erikoisuuden. Voimakkaasti mutta kauniisti padoista soliseva vesi rauhoittaa mieltä ja on kaunista katseltavaa. Mommolanjoen varressa on kaunis koskipaikka vanhan myllyn ja sahan kohdalla. Joki on padottu siitä kohtaa pariinkin kertaan ja patojen aukoista tyrskyää vesi kauniisti ja kunnon voimalla ainakin näin keväällä. Joen yli pääsee kapeaa autotien siltaa pitkin ja joen reunoilla voi kävellä ja samalla ihastella vanhoja mylly- ja saharakennuksia joiden oletan olevan Toijan Mylly ja Saha OY:n vanhat rakennukset (korjatkaa mikäli tieto on väärä). Rakennukset ovat erittäin huonossa kunnossa eikä niiden sisälle pidä mennä. Patojen aikaansaamat vesiputoukset ovat henkeäsalpaavan kauniit ja kosken pauhu korvia huumaava. Paikalle kannattaa mennä korkean veden aikaan. Mylly Saha Sijainti: Järvikulmantie 6:n kohdilla Kiskossa Lähteet: http://www.kolumbus.fi/drillsoft/online-katka/lakanneet-9e893ece0ca0e7180ba6effb8351a91e.html http://www.mommolankartano.fi/mommolan-kartano

Kaunis Uskelanjoki halkoo Salon keskustaa ja kesällä joen reunaa on ihana käyskennellä. Joen reunalle voi poiketa torireissun yhteydessä nauttimaan kesän auringosta ja syömään vaikka jäätelöä. Uskelanjoen latvahaaroja ovat Somerolta ja Kiikalasta alkunsa saavat Reki-, Terttilän- ja Hitolanjoki. Ne yhtyvät Perttelin Haalilla Uskelanjoeksi, joka alkaa virrata lounaaseen noin 5 m³/s virtauksella. Perttelin Kaivolassa jokeen yhtyy vielä pohjoisesta Kurajoki ja Salon keskustassa idästä Vähäjoki. Uskelanjoki laskee Saaristomereen ja se on valuma-alueeltaan 566 neliökilometriä mistä noin 44% on peltoja. Joen kulku seuraa lounais-koillis suuntaista kallioperän murroslinjaa ja pienimittakaavaiselta kartalta voi todeta jokilaakson näkyvän viivasuorana kuten useiden muidenkin tämän alueen jokilaaksojen. Uskelanjoessa esiintyy luonnonvarainen, uhanalainen ja geneettisesti ainutlaatuinen meritaimenkanta. Keväällä voi joella seurata jäiden lähtöä. Veitakkalan kartanon kohdalla Uskelanjoessa on ukava pieni koski. Sijainti: mm. Salon keskustassa torin laidalla joki on erittäin kaunis ja mukava katsella Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskelanjoki