Tag

ulkoilu

Browsing

Moi. Tänään on ollut ihan paska päivä! Olen jo jonkin aikaa kärsinyt jonkinlaisesta kevätmasennuksesta tai kevät ahdistuksesta, joka on ilmentynyt alakulona, itseinhona ja itse syyttelynä sen vuoksi, että en jaksa juuri mitään, vaikka ilmat ovat olleet aurinkoisia ja päivät mitä kauniimpia! Tämä päivä ei ollut poikkeus. Pitkästä, pitkästä aikaa lapsivapaa viikonloppu ja kevään lämpimimmät päivät. Mikä voisi estää nauttimasta keväästä? No ihan kaikki! Arki lähiaikoina on ollut yhtä “viilettämistä”! Ollaan valmisteltu Perniöön varastohotellia eli organisoitu remonttia, valvontajärjestelmiä, sähköasennuksia, Saaren Taika tehtaanmyymälää ja niitä varten on ollut pakollista olla välillä puhelimessa tai tapaamisissa näitä tekevien ihmisten kanssa. Siinä samalla tietty hoitaa korona-arkea kotona ja pyörittää yritystoimintaakin. Tänään oli erään varastotilan tyhjennys ja meidän oli tarve olla paikalla. Samalla oli sovittu mahdolliselle uudelle asiakkaalle esittely varastotiloissa. Kaikki nämä viimeaikojen sosiaaliset kontaktoinnit ovat olleet ihan mielettömän kuluttavia minulle, vaikkei niitä ehkä muiden mielestä kovin paljoa ole ollutkaan 😀 Eräänäkin päivänä soitto remonttifirmalle ja…

Uusi kotipaikka Förby ei ole lainkaan hullumpi valokuvaamisen kannalta! Kotoa meren rantaan n.900 metriä matkaa ja talon takaa alkavalta kalliolta mahtavat näkymät, nyt kuitenkin kävästiin autolla ihan kokonaista 2km päässä kuvaamassa Bastbölen kallioilta Förbyn kaivoksen suuntaan ja Förbyn rannasta merelle päin. Bastbölen kallioilta on mahtavat näköalat merelle päin ja siellä on mitä mukavammat ulkoilumaastot 🙂 Ensin Bastbölen kalliot Sitten Förbyn ranta Ei yhtään harmittanut, vaikka taivas meni pilveen heti, kun aurinko laski 🙂

Salon naapurissa Koskella Tl sijaitsee tämä Paimionjoen kaunis ja pauhaava Karjakoski jonka ympäristössä kulkee lyhyt ulkoilupolku. Kosken rantamaisema jäljellä olevina rakennuksineen on historiallisestikin merkittävä alue. Vanhasta asutuksesta kielii rannoilla nykyään villinä kasvavat Juhannusruusut 🙂 Veden ollessa matalalla voit kokea sademetsä-viidakon tunnelmaa kävelemällä aivan joen uomaa pitkin. Kostea ja vehreä uoma lintuineen ja kasvillisuuksineen on henkeäsalpaava  kokemus <3 Alempana joki haarautuu hetkellisesti kahdeksi ja vielä alempaa löytyy toinen pienempi koski Kosken kylä on yksi viidestä kylästä jotka joskus 1400 luvun paikkeilla sijaitsivat nykyisellä Koskella Tl. Muita kyliä olivat Halikkola, Tuimala, Talola, Koski ja Patakoski. Halikkolasta löytyy ensimmäinen merkintä vuodelta 1420 ja jossa vuonna 1540 oli jo kuusi taloa (Jalli, Jolkki, Julla, Kittilä, Pietilä, Sätteri 1794, joista Jalli ja Kittilä sijaitsevat edelleen omilla paikoillaa ja Venho Jullan tilalla). Tuimalasta ensimmäinen merkintä löytyy vuodelta 1516 ja Isojaon aikaan siellä oli 5 taloa, Isotalo, Mäkelä, Wingo, Sulkala ja Jalli. 1700 luvulla seppä, mylläri ja…

Yrjännummen muinaisranta on pituudeltaan jopa 700 metriä. Yrjännummea pidetään osana kolmatta Salpauselkää. Alueella on nähtävissä myös rantavalleja. Pääset paikalle ajamalla Lankkerintie 55 kohdille ja kääntymällä siitä pienelle hiekkatielle vasempaan suuntaan ja jatkamalla sitä eteenpäin n. 2,5km  kunnes vielä pienempi hiekkatie kääntyy vasemmalle, voit jättää tähän auton, siinä on ikäänkuin kääntöpaikan tapainen hiekkaympyrä. Lähde pienempää hiekkatietä vasempaan ja kävele sitä 300 metriä. Lähde nuolen osoittamaan suuntaan metsikköön, eli viistoon ylävasemmalle. Kartta lainattu käyttöehtojen mukaisesti täältä. Pian alkaa edessäsi maastossa näkymään suuria kovenlohkareita. Näky on aika vaikuttava, kun keskelle tasaista kangasmetsää on isolle alueelle kuin ripoteltuna suuria kivenmurikoita. Sijainti: Lankkerintie 55 kohdilta kääntyy pieni hiekkatie vasempaan, jatka sitä eteenpäin n. 2,5km  kunnes vielä pienempi hiekkatie kääntyy vasemmalle. Lähteet: http://tupa.gtk.fi/kartta/maaperakartta20/mps_202107.pdf http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html

Miilunummen muinaisranta eli pirunpelto Teijolla. Parkkialueen takaosasta lähtee nousemaan loiva metsikköinen mäki jonka laen jälkeen löytyy pieni pirunpelto. Suurin osa kivikosta on jo jäänyt sammaleen alle ja enää vain pieni osa pirunpeltoa on havaittavissa silmällä. Parhaiten pääset pirunpellolle kun ajat autolla Talonpojan Teijon tie 266 kohdille josta opasteet oikealle (Miilunnummea ei mainita opasteissa) Sijainti: Talonpojan Teijon tie 266 Salo Lähteet: https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwi_nv2d8efJAhUiAHMKHRvEAkgQFgghMAE&url=https%3A%2F%2Fopenbiomi.files.wordpress.com%2F2012%2F05%2Fpernic3b6nseudun-geologisesti-merkittc3a4vic3a4-kallio.doc&usg=AFQjCNEBvtmxhh_fNF9MjUhWBDqm9rljmQ&sig2=TnYzyNOUHtSgc2AWwB1UFA

Torronsuo Tammelassa on Suomen syvin suo ja on säilynyt lähes luonnontilaisena. Suo on noin 2550 hehtaarin kokoinen eli 25,5 km². Kansallispuistolle pääsee jättämällä auton Kiljamon saarekkeen pysäköintialueelle. Tästä on lyhyt kävelymatka 17 metriä korkealle näköalatornille joka avaa näkymät koko suon yli. Saarekkeelta pääsee pitkospuille joilta pääsee kävelemään suon yli eri reittejä. Suota reunustavat harjut, metsät, näköalakalliot ja kalliojyrkänteet joilta on mahtavat näkymät suolle. Torronsuon vuosisatoja kasvanut turvekerros on paikoin jopa 12 metriä paksu. Useat toisiinsa liittyvät keidassuot muodostavat yhteensä toistakymmentä kilometriä pitkän suoalueen. Keidassoiden keskustoissa on paksua rahkaturvetta ja niissä kasvaa harvakseen mäntyä. Reunustat ovat ohutturpesempia, märkiä ja korpisia. Keväällä ja syksyllä suolla tavataan paljon kurkia ja suo on myös muiden lintujen tärkeää pesimäaluetta. Torronsuolla on tehty tunnettu kvartsilöytö ja suo tunnetaankin harvinaisista mineraaleistaan mm. pegmatiiteista. Vuonna 1862 A.E. Nordenskjöld tutki Torronsuon tantaaliesiintymiä ja kyseisen retken tantaalimineraalinäytteet ovatkin Euroopan museoiden ensimmäiset tantaalimineraalinäytteet mitä ne ovat saaneet kokoelmiinsa. Ensimmäisen kerran maailmassa…

Aivan Lehmijärven kupeessa Varikattilanmäellä sijaitsee yksi alueen huomattavimmista muinaisrannoista. Noin hehtaarin kokoinen pyöristyneiden kivien muodostama pirunpelto kallion juurella on näyttävä. Muinaisrannalle, eli pirunpellolle pääsee kun jättää auton Salon uimarannan parkkialueelle Lehmirannantien päästä oikealle ja palaa jalkaisin takaisin asfalttitietä kunnes pieni metsätie kääntyy tieltä oikealle. Tästä kohtaa voi lähteä suoraan metsään tien vasemmalle puolen eli pois päin järvestä. Metsässä näkyi metsäkoneen jättämät urat joita pitkin voi nousta syvemmälle metsään ja ylemmäs maastoon. Kivikkoisesta maastosta voi jo arvata, että jääkauden lopulla jäämassojen reuna on viipynyt tällä alueella pitkään. Ennen mäen lakea kannattaa lähteä kaartamaan vasemmalle hiukan ryteikköisen kuusimetsän halki ja seuraava kallio pitäisi alkaa jo kohta näkymäänkin. Jostakin kohtaa asfalttitieltä tulee ilmeisesti sinisin nauhoin opastettu polku, mutta itse en tätä polkua löytänyt kuin vasta takastullessa ja se oli paikoin niin vetinen, että päätin kulkea omia reittejäni. Pian saavut Varikattilanmäelle, suurelle, alueelle tunnusomaisen sileälle kalliolle jonka huippu on noin 93 metriä merenpinnan yläpuolella.…

Märynummella sijaitsee yksi erittäin kaunis ja kohtalaisen iso puro joka mutkittelee ja solisee kauniisti metsässä muodostaen aika ajoin pieniä putouksia. Purolle pääsee polkua pitkin Märynummen koirahallin lähettyviltä ja polku seurailee puron vieressä hyvän matkaa. Tämä on oivallinen paikka tehdä pieni kävelylenkki vaikka lasten tai koiran kanssa. Puro pienine putouksineen on myös mukavaa katsottavaa ja valokuvattavaa. Syysaamuina metsään laskeutuu tunnelmallinen usva ja paikka on silloin erittäin kuvausellinen. Sijainti: polulle pääsee parhaiten Hirvitieltä Märynummen koirahallinläheltä