Tag

kirkko

Browsing

Käväisin eilen kuvaamassa Särkisalon kaunista punaista puukirkkoa joka sijaitsee Isoluodolla aivan meren tuntumassa. Kirkko on rakennettu vuonna 1760 ja sen erillinen kellotapuli on rakennettu vuosina 1761-62,  tapulin kellot ovat vuosilta 1706 ja 1768. Sijainti: Kirkkopolku 3, Salo Lähteet: https://www.salonseurakunta.fi/00010298-kirkko http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200525

Aroniityn metsäkirkko Kiskossa on paikka jossa voi hiljentyä luonnon helmassa. Kirkkoherra siunasi metsäkirkon käyttöön 11.8.2013 ja siitä lähtien kirkossa on pidetty yhteislauluhetkiä ja hartauksia muiden muassa. Metsäkirkko on valmistunut Kosken suvun viidenteen polveen. Suku on asuttanut Aroniittyä vuodesta 1920 lähtien, kun Haapaniemen tilasta lohkottiin 17 tilaa erilleen vuoden 1918 torpparilain seurauksena. Metsäkirkkoon ovat kaikki tervetulleita mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Auton voi jättää heti Aroniityn kaariportista sisään ajettaessa P-merkillä merkattuun paikkaan ja heti sen vierestä lähtee polku oikealle kohti metsäkirkkoa. Polun alusta voi ottaa mukaansa kiven, jonka voi heittää kirkon ristin vieressä olevaan kaivoon. Kaunis kivetty polku vie kirkolle, jossa risti kohoaa mahtavan kivimuurin reunalla. Muurin kivet ovat peräisin Perniön siunauskappelin edestä puretusta kivikäytävästä. Kirkossa on paljon penkkejä joilla istua, sekä vieraskirja, johon voi jättää terveisensä. Pois lähtiessä voi tipauttaa kolehdin nallukan lippaaseen. Aroniityn Facebook-sivu Sijainti: Salmensivuntie 19 Kisko Lähde: Taina Koski, Aroniityn emäntä

Kiskon ristikirkko paloi vuonna 1807 ja tämä uusi kahdeksan kulmainen puukirkko rakennettiin sen tilalle vuonna 1810. Keskiaikainen kivisakaristo liittyy myös kirkkoon ja se onkin ainoa toteutunut osa keskiaikaisesta kivikirkosta. Sen todennäköinen rakennusvuosi on ollut noin 1510-1530. Sakariston harjakatto ja pääty purettiin, kun uutta ristikirkkoa rakennettiin vuosina 1738-1741. Kirkko on nykyisellä paikallaan järjestyksessään neljäs. Kirkon sisällä on katoliselta ajalta säilyneet Neitsyt Mariaa ja Pyhää Annaa esittävät puuveistokset. Kirkon kellotapuli on rakennettu vuosina 1754-1758 aikaisemman 1600 luvulla rakennetun tilalle. Kirkkoa vastapäätä on I.Wirkkalan suunnittelema kiveys johon on muurattu kivilohkareista kaksi ns. ruumiskiveä. Sijainti: Kirkonkyläntie 31 25470 Kisko Läheet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiskon_kirkko http://www.salonseurakunta.fi/00010268-kirkko

Vanhan Perttelintien varrella Uskelanjoen rannassa sijaitsi Uskelan vanha kirkko eli Uskelan Isokylän emäkirkko. Ensimmäinen paikalla sijainnut kirkko oli todennäköisesti rakennettu jo joskus 1210-1220 luvulla ja paikalla on ollut sen jälkeen useita kirkkoja. Joentörmällä sijainnutta kirkkoa olivat tulipalot ja maanvyörymät vaurioittaneet useasti ja kirkkoa oli korjailtu ja rakennettu uudelleen samalle paikalle useita kertoja ennen 24.12.1825 tapahtunutta maanvyörymää joka sorrutti kirkon jokeen, tämän jälkeen kirkkoa ei enää korjattu. Kirkon peruskiviä käytettiin Perttelin viljamakasiinin rakentamisessa. Paikalla on nykyisin kellotapuli joka on rakennettu vuonna 1751 sekä hautausmaa. Uskelan vanha emäseurakunta ja Salon kappeliseurakunta yhdistyivät muodostaen Uskelan uuden emäseurakunnan. Hautausmaan takana joen rannassa on vyörymäalue edelleen havaittavissa. Kirkon lähellä on sijainnut vanha pappila, mutta nyt paikalla on 1800 luvulta peräisin olevaa rakenuskantaa. Pappilan ja kirkon ohitse kulkee Hiidentie, joka on vanha maantie Salosta Pertteliin ja on ollut Hämeen Härkätien kanssa tieyhteytenä Hämeestä Uskelanlaaksoon ehkä jo rautakaudella. Sijainti: noin Vanhan Perttelintien 171 paikkeilla Salossa Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskelan_Isokyl%C3%A4n_em%C3%A4kirkko…

Vaskiolla sijaitsee yksi harvoista yksityisen kannatusyhdistyksen omistamista kirkoista. Vaskion oma kyläkuntalaisten 1700 luvun lopulla rakentama saarnashuone kävi huonokuntoiseksi ja vuonna 1906 perustettu Vaskion rukoushuoneyhdistys rakennutti uuden vuonna 1908 Kuttilan kansakoulun viereen. Rukoushuone vihittiin kirkoksi Marian päivänä vuonna 1959 ja kellotapuli rakennettiin vuonna 1967. Sijainti: Säästäjäntie 1 25260 Vaskio Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaskion_kirkko

Kuusjoen kirkko sijaitsee Kuusjoen keskustassa. Se on valmistunut vuonna 1823 ja on hirsirakenteinen torniton kirkko. Perimätiedon mukaan rakentamista johtaneen Malinin kerrotaan antaneen ohjeeksi vain “hirt pääl vaa jos korkja kirkko tahrota”, kirkko rakennettiin ajan hengen mukaan ilman sen kummepia suunnitelmia kyläläisten hartiavoimin. Kellotapuli on vuodelta 1882 ja sen malli on otettu Uskelan emäkirkon kellotapulista, kellot ovat vuosilta 1858 ja 1955. Sijainti: 2 Pappilankyläntie 25330 Kuusjoki Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuusjoen_kirkko http://www.salonseurakunta.fi/00010272-kirkko

Uskelan kirkko sijaitsee korkealla mäellä keskiaikaisen Salon kappelikirkon vanhalla paikalla. Kirkko on valmistunut vuonna 1832 ja se rakennettiin Uskelan Isokylän emäkirkon vaurioiduttua Uskelanjoella sattuneen maanvyörymän seurauksena. Uskelalla on ollut useita kirkkoja joista ensimmäinen on rakennettu jo noin 1200 luvun alussa. Jouluaattona 1825 sattui kohtalokas maanvyörymä josta Sakari Topeliuskin on kirjoittanut “Maamme kirjaan”. Vyörymäkohta on edelleen nähtävillä vanhan kellotapulin takana joen varressa Vanhalla Perttelintiellä. Kirkon mäki on korkea ja sieltä on upeat näkymät yli Salon lähes joka suuntaan. Sijainti: Kirkkokatu 7 Salo Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskelan_Isokyl%C3%A4n_em%C3%A4kirkko http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskelan_kirkko

Perttelin kirkko on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee entisessä Perttelin kunnassa Salossa. Kivikirkko rakennettiin todennäköisesti noin vuosina 1500–1520. Museovirasto on määritellyt Perttelin kirkkomaiseman ja Perttelin kirkolle Uskelan Isokylän emäkirkon sivuitse johtavan historiallisen Hiidentien yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Sijainti: Kaivolantie 25360 Pertteli Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Perttelin_kirkko

Kemiönsaaren pohjoispäähän rakennettu Angelniemen puinen kirkko on valmistunut vuonna 1772. Sinne mahtuu 250 henkilöä ja se on rakennettu turkulaisen rakennusmestarin Matti Åkerblomin johdolla. Heinikossa on nähtävillä selvät polut rantakallioilta kirkolle päin ja voisi olettaa, että muinoin kirkonkävijät rantautuivat veneillään sopivaan poukamaan ja nousivat kalliota ja loivaa rinnettä pitkin kirkolle. Käyskentely kirkon takana rantakivikossa antaa kyllä tietynlaista historian tuntua. Angelniemen kirkolle pääsee mukavasti Kokkilan rannasta lossilla ja se sopiikin mukavasti pieneksi päiväretkeksi, joka on varmasti jännittävä, ainakin perheen pienimpien mielestä. Sijainti: Angelniementie 25230 Halikko Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Angelniemen_kirkko

Halikon nykyinen kirkko on valmistunut arvioiden mukaan noin vuonna 1440. Maria Armfelt laajennutti kirkkoa vuonna 1799, koska kirkko oli jäänyt ahtaaksi ja oli huonossa kunnossa. Laajennuksessa kirkko sai itäpuolelle uuden kuoren. Vuosina 1813-1815 kirkolle tehtiin suuremmat laajennustoimet. Pitkäkirkko laajeni ristikirkoksi. Tämän laajennuksen rahoitti Joensuun kartanon varakreivi Kustaa Armfelt ja Wiurilan kartanon kreivi August Armfelt. Laajennuksen edestä piti purkaa sakasti, asehuone sekä Hornien hautakappeli. Hornien haudat jäivät kirkon alle. Eteläsiipeen taas rakennettiin Armfelt suvulle oma hauta. Kirkon vieressä oleva kellotapuli on järjestykseltään kolmas ja on rakennettu 1773. “Kirkon rakentamiseen liitty kansantarina Elinan surmasta, jonka mukaan Klaus Lydekenpoika Djäkn poltti vaimonsa ja lapsensa. Hänen tyttärensä Cecilia oli naimisissa Henrik Olavinpoika Hornin kanssa, ja isänsä syntien sovitukseksi Cecilia sai Henrikin rakentamaan Halikon, Perttelin ja Salon kirkot. Hornien vaikutus kirkkoon on selvä, sillä Joensuun kartanolla oli pappien nimitysoikeus 1440-luvulta lähtien. Myöhemmin tarina on saanut toisen version, jossa Uskelan Kärkän tilan herra “Huurni”, joka joutui…