Avainsana: Nähtävyydet Salo

Varikattilanmäen muinaisranta

Aivan Lehmijärven kupeessa Varikattilanmäellä sijaitsee yksi alueen huomattavimmista muinaisrannoista. Noin hehtaarin kokoinen pyöristyneiden kivien muodostama pirunpelto kallion juurella on näyttävä. Muinaisrannalle, eli pirunpellolle pääsee kun jättää auton Salon uimarannan parkkialueelle Lehmirannantien päästä oikealle ja palaa jalkaisin takaisin asfalttitietä kunnes pieni metsätie kääntyy tieltä oikealle. Tästä 

Hermolanvaha, yksi suurimmista siirtolohkareista Etelä-Suomessa

Suomusjärvellä,  vanhan ykköstien ja moottoritien välissä, juuri Aneriojärveä vastapäätä, keskellä peltoa, pienessä metsäsaarekkeessa kököttää Hermolanvaha, yksi Etelä-Suomen suurimmista siirtolohkareista ja Suomen toiseksi suurin rajakivi. Kivi kulkeutui paikoilleen noin 10-11 000 vuotta sitten jääkauden sulamisvesien mukana. Tarina kertoo, että kivenlohkare tipahti jättiläiseukon revenneestä esiliinasta. Paikalle pääsee parhaiten 

Pohjankoski ja Pohjankylä

Kanootti- ja patikkareitistöksi merkattu Pohjankoski Perniönjoella on ihan kiva paikka käydä ihastelemassa kosken pauhuja vaikka autollakin. Lähistöllä seisovat lukuisat vanhat kartanot ja tilat ovat myös mukavaa katseltavaa. Sillan lähistölle saa jätettyä auton pienelle peltotielle, joka johtaa opastetauluille. Tästä on lyhyt matka kävellä kallioille, joiden alapuolella joki 

Nakolinnan luontopolku

Nakolinnan luontopolku sijaitsee kallion laella ja sitä ympäröivässä metsässä aivan Halikon Prisman tuntumassa. Opastettu reitti kulkee noin 2 kilometrin matkan mikä tosin tuntuu paljon lyhyemmältä mukavan vaihtelevan maaston ja kauniiden näköalojen ansiosta. Rastit on merkitty sinipohjaisilla joutsenmerkeillä ja jokaiseen rastiin liittyy kertomus. Ensimmäiseltä rastilta luontopolku 

Niksaaren vanha kalkkilouhos

Lehtipuumetsän sisälle menevän pikkutien vasemmalla puolella oli verkkoaidoin suojattu tumman veden täyttämä suuri avolouhos jonka ylhäältä avautui upeat näkymät tähän vanhaan kaivokseen! Särkisalo lukeutuu Varsinais-Suomen kalkkiteollisuuden varhaisiin keskuksiin. Seudulla on louhittu sekä kalkkikiveä että marmoria. Armonlaakson tien vieressä avautuu veden täyttämä vanha kalkkilouhos, jonka ympäristössä on säilynyt 

Hamarijärven ryssänuuni ja grillipaikka

Hamarijärven pohjoisrannalla olevan grillauspaikan läheisyydessä sijaitsee yksi Salon alueelta löytyneistä ryssänuuneista. Uuni löytyy noin 25 metriä ennen grillipaikkaa polun vasemmalla puolella Kirjakkalan ruukin suunnalta tullessa. Uuni on hyvä kuntoinen ja erottuu maastosta selvästi jo polulta katsottaessa. Paikalta löytyy myös miilukumpu jonka ympärillä 5 kuoppaa eli ilmansäätöaukkoa. 

Malmbergin kaivos

Mahtavat kivikasat paljastavat alueella tehtyjen kaivausten laajuuden. Kaivos oli toiminnassa vuosina 1670-1866 ja sieltä louhittiin yhteensä 15070 tonnia malmia. Malmbergin kallio Leilän kylässä lienee saanut nimensä malmipitoisuutensa ansiosta?   Jäteivikasojen lisäksi paikalla on hyvin säilyneet kivitalon jäännökset. Pitkin metsää on aidattuja avolouhoksia, jotka ovat jo 

Vanutehtaanmäen muinaisjäännösalue

Vanutehtaankadulla, Vanumammantiellä ja Katajamäentiellä sijaitsee useita kansainvaellusajan- ja roomalaisajan hautaröykkiöitä. Vanumammankadulla heti vanhan tehdasrakennuksen viereisessä metsikössä melkein rivitalojen takapihalla oli ensimmäinen hautaröykkiö joka on kaivettu ja ennallistettu. Alueella on myös kellari, jonka perustuksista on löytynyt kansainvaellusajan asehauta ja vanhempia roomalaisajan hautauksia koruineen. Vanutehtaalta tunnetaan yhtensä 

Mäentien metsäpuro Raatala

Mäentien metsäpuro Raatala

Raatalassa, Mäentiellä on kaunis pieni puro keskellä metsää. Kansalaisen karttapaikan mukaan puron alajuoksulla olevan lammen ympärillä on luonnonsuojelualue. Pieni puro metsän sisuksissa on mukava paikka tehdä pieni ”viidakkoretki” lasten kanssa, ainakin keväällä kun linnut livertävät, on tunnelma vähän viidakkomainen. Purolle pääsee pienestä notkelmasta Mäentien varrelta 

Raatalan kalliomaalaukset

Raatalan kalliomaalaukset

Maalaus on suuren haljenneen siirtolohkareen seinämässä ja se on 1980 luvulla analysoitu moderniksi eli ei sataa vuotta vanhemmaksi. Kukahan maalaukset on tehnyt ja miksi? Ainakin ne ovat säilyneet aika kauan, ainakin noin pari kymmentä vuotta ehkä jopa kauemminkin. Paikalle menee pieni peltotie jonka alkumatkan pääsee autolla mutta 

Metsämontun kaivos

Metsämontun kaivos

Kiskossa tuntuu sijaitsevan kaivosta toisen jälkeen ja Metsämontun kaivos on yksi niistä, joissa kaivosrakennus ja sen kiskot on vielä osin jäljellä. Rakennukset ovat huonossa kunnossa, eikä niiden sisälle pidä missään nimessä mennä! Paikka sopiikin vain kaivostoiminnan ympäröimän tärveltyneen luonnon tutkiskeluun sekä kaivoshistorian tutkimiseen. Kaivosta ympäröinyt aita on aikoja 

Kiskon kirkko

Kiskon kirkko

Kiskon ristikirkko paloi vuonna 1807 ja tämä uusi kahdeksan kulmainen puukirkko rakennettiin sen tilalle vuonna 1810. Keskiaikainen kivisakaristo liittyy myös kirkkoon ja se onkin ainoa toteutunut osa keskiaikaisesta kivikirkosta. Sen todennäköinen rakennusvuosi on ollut noin 1510-1530. Sakariston harjakatto ja pääty purettiin, kun uutta ristikirkkoa rakennettiin vuosina 1738-1741. 

Aijalan kaivos

Aijalan kaivos

Kaivos oli toiminnassa vuosina 1948-1961 ja tuotti kuparia, sinkkiä, rikkiä sekä pieniä määriä kultaa ja hopeaa. Myöhemmin oman malmin ehdyttyä Aijalassa jalostettiin viereisen Metsämontun kaivoksen malmia, tämä oli vuosina 1950-1970. Lyijymalmia Aijalassa on louhittu jo vuodesta 1677 alkaen aina 1919 asti ja Aurumissa 1685-1957. Rautamalmia louhittiin 

Kärkelän ruukki

Kärkelän ruukki

Kärkelän ruukkikylään on yksi Suomen parhaiten säilyneistä ruukkikylistä. Vanhat työväen asunnot muodostavat Ruukkikujan jossa voi aistia aidon tuntuista 1800 luvun ruukkikylän tunnelmaa. 1766 perustettiin kupariruukki ja ruukkitoiminta jatkui aina vuoteen 1882 asti, jonka jälkeen alueella on harjoitettu maa- ja metsätaloutta. Kärkelän ruukilta löytyy vaunumuseota, talliputiikkia ja paljon muuta mielenkiintoista, ehdottomasti 

Kultalähde

Kultalähde

Kiikalassa sijaitsee Hyyppärän harjualue joka ulottuu Kiikalan lisäksi Someron, Suomusjärven ja Nummi-Pusulan alueelle. Harjualueella on harjuja, soita, lähteitä, lampia, järviä, raviineja, puroja, kallioita ja suppakuoppia. Alue on kolmannen Salpausselän reuna-aluetta jonne jääkauden sulamisvaihe on muodostanut selänteitä, kumpuja, moreeniharjanteita, tasaisia deltoja ja kallioalueita. Alueella sijaitsee Etelä-Suomen yksi merkittävimmistä 

Sahan kylä Halikonjoki

Sahan kylä Halikonjoki

Sahalta löytyy edelleen mylly, sahan lampi, muistomerkki Sahan kirkosta sekä kauniisti laitumella kiemurteleva joki. Sahan kylä on sahatoiminnasta nimensä saanut vanha kylä Vaskiolla, jota ennen kutsuttiin Vähä-Kuttilaksi. Sahassa oli maatiloja sekä Sahan talo, eräänlainen seurojentalo, sekä Sahan rukoushuone, jolle on pystytytetty muistomerkki 1950 luvulla. 1500 luvulla Sahan 

Kakossuo

Kakossuo

Kakossuo on isohko suoalue Vaskiolla. Sinne pääsee mm Turilantieltä. Kustaan Kaivannon nimetön tienhaara löytyy navigaattorilla noin Turilantie 466 kohdilta ja on varustettu mustalla opastekyltillä jossa lukee Kustaan Kaivanto. Pikkuista hiekkatietä mennään noin kilometrin verran suoraan pikkutien päähän josta matka jaskuu kävellen. Alue on alkumatkaltaan melkoista 

Sampaan silta ja Kuusjoki

Sampaan silta ja Kuusjoki

Turilantieltä Salaistentielle käännyttäessä tulee aika pian vastaan Sampaan silta joka ylittää Kuusjoen. Kuusjoki on kaunis ja mutkitteleva, harmi vaan, että meillä lähes kaikki joet ovat niin mutaisia. Sijainti: noin Salaistentie 1254 kohdilla JohannaJohanna Amnelin -Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto -Suorittaa parhaillaan luonnonkosmetiikan tuotekehittäjän tutkintoa Johanna on taiteellista sukua sekä 

Kuttilan koski Vaskio

Kuttilan koski Vaskio

Kuttilan koski Vaskiolla on kaunis paikka ihastella joki- ja koskimaisemaa. Koskikohdassa vesi näyttää virtaavan läpi kallioiden ja on oikein näyttävän näköinen! Kosken kallioilla on mukava kävellä. Vaskio on ollut asuttu jo kivikaudesta lähtien vaikka pysyvät kyläasutukset tulivatkin alueelle vasta 1300-1400 luvulla. Ensimmäisen säilyneen kirjallisen maininnan mukaan Vaskiolla on 

Häntälänkoski Halikko

Häntälänkoski Halikko

Koski on mielenkiintoinen retkikohde vaikkapa lasten kanssa ja onkivavat kannattaa varata mukaan, sillä siellä on myös kalastuspaikka. Häntälän kosken vanhan myllyn ja padon rauniot ovat vielä jäljellä. Koski on kaunis paikka ja alhaalla joenuomassa on mukava tunnelma virtaavan veden luikerrellessa reittejään ja veden solistessa korvissa. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4nt%C3%A4l%C3%A4_%28Halikko%29 

Varkaankellarinmäki Pertteli

Varkaankellarinmäki Pertteli

Varkaankellareita ja Varkaankellarinmäkiä on seudulla useita, tämä kirjoitus on Perttelissä sijaitsevasta kalliosta nimeltä Varkaankellarinmäki, jolla sijaitsee Varkaankellari niminen luola jossa tarinan mukaan kolme rosvoa on aikoinaan majaillut 1700 luvulla. Rosvot pitivät myös Suutarin talosta ryöväämäänsä tyttöä tässä luolassa vuosikausia vankina. Reitiltä löytyi myös useita muita pikku luolia, onkaloita ja kivenlohkareiden välejä mitä 

Veitakkalan linnavuori

Veitakkalan linnavuori

Veitakkalan linnavuori kohoaa korkeana mäennyppylänä Uskelan maisemassa Salon suunnasta Somerolle päin katsottuna. Alue on yksityisomistuksessa ja siellä liikkuminen vaatii maanomistajan luvan. Mäki on paikoin hyvin jyrkkä ja vaikeakulkuinen, lisäksi mäen päällä on rotkohalkeamia. Mäen päällä on havaittavissa epäselviä kivivallituksia sekä notkossa vallimaista rakennelmaa. Etelärinteessä on 

Veitakkalan kartano

Veitakkalan kartano

Veitakkalan Dikars on vanha rälssisäteri/kartano jonka päärakennus ja toinen asuirakennus ovat rakennettu ennen vuotta 1850, päärakennukseen on lisätty näköalatorni myöhemmin. Veitakkalan kartano sijaitsee muinaisen Hiidentien varressa. Kartanon historia alkaa noin 1600 luvulta kun kahdesta rälssitilasta muodostui rälssisäteri (Ollila ja Tuomola). 1810 siihen yhdistettiin vapaaherra Kustaa 

Kavilan muistomerkki neuvostosotavangeille

Kavilan muistomerkki neuvostosotavangeille

Kavilannummelta löytyy muistomerkki, jonka kerrotaan olevan teloitetuille neuvostovangeille pystytetty. 17 neuvostovankia on haudattu tälle paikalle. Sijainti: Kavilannummentie 165, 24130 Salo, muistomerkki sijaitsee metsätien varrella aivan Kavilannummen moottorirataa vastapäätä. JohannaJohanna Amnelin -Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto -Suorittaa parhaillaan luonnonkosmetiikan tuotekehittäjän tutkintoa Johanna on taiteellista sukua sekä äitinsä, että isänsä puolelta 

Susi-Iita

Susi-Iita

Tarina vaskiolaisesta Susi-Iitasta. Ida Kustaantytär Laakso eli Susi-Iita joutui suden riepottelemaksi 9 vuotiaana 22.10.1880 Vaskiolla, mutta onnekseen pelastui paksun kaulahuivinsa ja neuvokkaan naapurin rengin ansiosta joka juoksi hätyyttämään suden pois. Iita selvisi pahoin haavoittuneena ja hyökkäys jätti Iitalle pahat ja näkyvät arvet. Samoihin aikoihin oli sattunut useita 

Hakastaron muinaislinna

Hakastaron muinaislinna

Hakastaron Linnavuori on Tammisaareen menevän tien varrella, heti Salon Suolahuoneen jälkeen vasemmalla, juuri ennen suurta Toravuorta. Linnavuoren tyvestä löytyy opaste jossa kerrotaan alueella sijainneen muinaislinnan ja sen olevan lain suojaama muinaisjäännös. Mäen päälle on kohtalainen nousu hyväkuntoista polkua pitkin ja laelta aukenee hiukan puiden suojaaja näköala 

Punassuo, ryssänuuni ja puun halkaisema siirtolohkare

Punassuo, ryssänuuni ja puun halkaisema siirtolohkare

Punassuolle pääsee monta reittiä ja kultakin voi kokea suon hiukan eri tavalla, lopussa vanhempi juttu suosta, hiilimiilusta ja haljenneesta siirtolohkareesta. Tällä kertaa kävin Punassuolla pitkospuilla, jonne pääsee esim. Leppäkorventie 585 kohdalta. Punassuon kuvista tuli myös myytävää taidetta joihin voi perehtyä tarkemmin valokuvasivullani. Pitkospuut oli hilan 

Ruotsalan kylä ja kulttuurimaisema

Ruotsalan kylä ja kulttuurimaisema

Ruotsalan kylä on sarkajaon aikainen mäen kumpareelle sijoittuva ryhmäkylä ja merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Ensimmäinen tieto Ruotsalan kylästä on jo 1300 luvulta, mutta sen nykyiset rakennukset ovat pääosin 1800 luvulta ja 1900 luvun alusta. Kylä on sijoittunut mäen kumpareelle ja mäkeä ympäröimä maa on näin saatu hyötykäyttöön jo keskiajalla. Kookkaat 

Meisalan muinaiset peltorauniot

Meisalan muinaiset peltorauniot

Meisalan muinaisjäännöskierroksella kävimme kävelemässä tämän katajaa kasvavan saarekkeen läpi, jonka reunoilla oli havaittavissa kivistä kasattuja peltoraunioita. Peltosaarekkeen länsipuolelta on löytynyt pala historiallisen ajan lasitettua keramiikkaa sekä kvartsi iskoksia. Peltorauniot ovat maanviljelyksessä syntyneitä ”kivikasoja”, jotkut saattavat olla jopa rautakautisia. Tultaessa Meisalan siniselle talolle peltosaareke näkyy ylhäällä mutkassa ensimmäisenä 

Mustametsän muinainen lähde ja Mäenalan muinainen kivimuuri

Mustametsän muinainen lähde ja Mäenalan muinainen kivimuuri

Tämä kirjoitus on Mustametsän lähteestä sekä Mäenalan kivimuurista, joista kummastakin löytyy tietoa muinaisjäännerekisteristä, lähteet kirjotuksen lopussa. Lähdettä ennen lähtee metsään vasemmalle kivireunainen polku ja polun alusta parin metrin päässä oikealla on iso kivi jonka vierestä menee pienempi polku lähteelle, kivimuuri on heti lähteen ja tien välissä 

Meisalantien uhrikivi

Meisalantien uhrikivi

Uhrikivet voivat olla jännittävä kokemus perheen nuoremmille ja mukaan voikin ottaa siemeniä ”uhrattavaksi” ja toivoa itselleen jotakin vastapalkaksi 🙂 Uhrikivien ikää on vaikea arvailla, mutta tiettävästi niitä on käytetty vielä 1800 luvun lopulla jolloin uhraaminen liittyi sairauksien parantamiseen tai kevät aikaan. Aikaisemman käyttötarkoituksen uskotaan voineen 

Salaisten Uhrilähde

Salaisten Uhrilähde

Salon Salaisissa virtaa hiekkapohjaisen Somerojan Uhrilähteen vesi mutkitellen kauniin koskemattoman kuusimetsän lävitse. Salaistentien varrelta löytyy opastekyltti jossa lukee Uhrilähde, siihen viereen voi jättää auton pienelle levennykselle ja jatkaa matkaa jalan vasemmalle lähtevää polkua pitkin. Leveintä polkua seuraamalla pääsee lähteelle parhaiten, joskin ainakin näin keväällä joissakin 

Juvankoski vanhoine rakennuksineen

Juvankoski vanhoine rakennuksineen

Juvankoski Salon Perttelissä Pernjoen varressa on yli 21 metriä korkea ja 310 metriä pitkä koski jonka rannoilla sijaitsevat vanhat historialliset rakennukset joita ovat mm punainen vanha saharakennus, keltainen 1800 luvulta peräisin oleva päärakennus, jota paperitehtaan aikoina on käytetty kartongin tuotannossa ja joka on maamme vanhin paperiteollisuuden 

Varvojärvi

Varvojärvi

Hiekkapohjaisen järven rannalta löytyy grillauskatos, laituri ja saunarakennus. Sijainti: Varvontie 487 Pertteli JohannaJohanna Amnelin -Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto -Suorittaa parhaillaan luonnonkosmetiikan tuotekehittäjän tutkintoa Johanna on taiteellista sukua sekä äitinsä, että isänsä puolelta ja onkin taiteillut niin kynän, pensselin, kameran kuin tietokoneenkin avulla. Johannan valokuvia on kutsuttu näyttelyihin aina Sveitsiin ja 

Hossusjärvi

Hossusjärvi

Perttelissä sijaitsee pieni Hossusjärvi aivan muutaman kilometrin päässä Varvojärvestä. Hossusjärvellä on laiturit, hyppytorni ja pukukopit, järvi on hiekkapohjainen. Sijainti: Hossuksentie 112 Pertteli JohannaJohanna Amnelin -Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto -Suorittaa parhaillaan luonnonkosmetiikan tuotekehittäjän tutkintoa Johanna on taiteellista sukua sekä äitinsä, että isänsä puolelta ja onkin taiteillut niin kynän, 

Sahankulman koski Mommolanjoessa

Sahankulman koski Mommolanjoessa

Tämä paikka on ehdottomasti tutustumisen arvoinen! Kaunis joki, padot, vanhat mylly- ja saharakennukset tekevät paikasta tänä päivänä harvinaisen erikoisuuden. Voimakkaasti mutta kauniisti padoista soliseva vesi rauhoittaa mieltä ja on kaunista katseltavaa. Mommolanjoen varressa on kaunis koskipaikka vanhan myllyn ja sahan kohdalla. Joki on padottu siitä 

Impolan vanha mylly Kuusjoki

Impolan vanha mylly Kuusjoki

Kuusjoen varrella Vaskiolle päin mentäessä on pieni koski josta löytyy vanhan Impolan myllyn jäänteitä. Joen reunalle pääsee Turilantien puolelta pellon viertä, mutta on varottava menemästä yksityisten omistamille tonteille. Joessa uiskenteli joutsenpariskunta kun kävimme illalla siellä kävelemässä, itse koski oli voimakkaasti virtaava ja rouhean karikkoisen oloinen 

Hiidentie

Hiidentie

Salosta Uskelan ja Perttelin kautta Somerolle johtaa historiallinen tie nimeltään Hiidentie. Tie on ollut olemassa ainakin jo keskiajalla ja mahdollisesti jopa rautakaudella ja sen on katsottu yhdistäneen kaupallisesti yhdessä Hämeen Härkätien kanssa Uskelanlaakson Vanajan Hämeeseen jo rautakaudella. Tie seurailee Uskelanjoen rantaa aina Perttelin Haalille asti 

Impolan höyrysaha

Impolan höyrysaha

Turilantien alussa Kuusjoen suunnasta katsottuna kohoaa korkea tiilinen savupiippu vieressään komea tiilirakennus. Tässä sijaitsi aikoinaan Impolan saha joka oli aloittanut toimintansa jo vuonna 1853 ja jonka muuan David Albert Collin muutti hyörysahaksi vuona 1883. Saha oli toiminnassa vielä 1950 luvulla. Sahan puiset rakennukset ovat kuulemani 

Uskelan Isokylän emäkirkko

Uskelan Isokylän emäkirkko

Vanhan Perttelintien varrella Uskelanjoen rannassa sijaitsi Uskelan vanha kirkko eli Uskelan Isokylän emäkirkko. Ensimmäinen paikalla sijainnut kirkko oli todennäköisesti rakennettu jo joskus 1210-1220 luvulla ja paikalla on ollut sen jälkeen useita kirkkoja. Joentörmällä sijainnutta kirkkoa olivat tulipalot ja maanvyörymät vaurioittaneet useasti ja kirkkoa oli korjailtu 

Vaskion kirkko

Vaskion kirkko

Vaskiolla sijaitsee yksi harvoista yksityisen kannatusyhdistyksen omistamista kirkoista. Vaskion oma kyläkuntalaisten 1700 luvun lopulla rakentama saarnashuone kävi huonokuntoiseksi ja vuonna 1906 perustettu Vaskion rukoushuoneyhdistys rakennutti uuden vuonna 1908 Kuttilan kansakoulun viereen. Rukoushuone vihittiin kirkoksi Marian päivänä vuonna 1959 ja kellotapuli rakennettiin vuonna 1967. Sijainti: Säästäjäntie 1 

Kuusjoen kirkko

Kuusjoen kirkko

Kuusjoen kirkko sijaitsee Kuusjoen keskustassa. Se on valmistunut vuonna 1823 ja on hirsirakenteinen torniton kirkko. Perimätiedon mukaan rakentamista johtaneen Malinin kerrotaan antaneen ohjeeksi vain ”hirt pääl vaa jos korkja kirkko tahrota”, kirkko rakennettiin ajan hengen mukaan ilman sen kummepia suunnitelmia kyläläisten hartiavoimin. Kellotapuli on vuodelta 

Joensuun kartano

Joensuun kartano

Joensuun kartano sijaitsee Halikossa Prisman ja Halikonlahden välissä. Kartanon tarkkaa perustamisvuotta ei ole tiedossa, mutta kirjallisia merkintöjä siitä on löytynyt 1300 luvulta mistä lähtien Hornit omistivat kartanon 1700 luvulle asti. Tämän jälkeen tila siirtyi Armfelteille ja nykyisin sen omistaa Nalle Wahlroosin poika. Joensuu oli Suomen 

Kerkolan hylätty tenniskenttä

Kerkolan hylätty tenniskenttä

Kerkolanjärven (Nummijärven) lähettyvillä on unohdettu tenniskenttä. Paikka on ilmeisesti ollut unohduksissa jo jonkun aikaa, koska hinnastokin on esitetty vielä markkoina! Sijainti: noin Koskentie 618 kohdalla, Somero JohannaJohanna Amnelin -Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto -Suorittaa parhaillaan luonnonkosmetiikan tuotekehittäjän tutkintoa Johanna on taiteellista sukua sekä äitinsä, että isänsä puolelta ja onkin 

Halikon sairaala (Venäläisten vanha sotilaskasarmi 1800 luvulta)

Halikon sairaala (Venäläisten vanha sotilaskasarmi 1800 luvulta)

Halikon sairaala ei ole ollut enää pitkiin aikoihin kokonaan varsinaisessa sairaalakäytössä ja alueelta löytyykin muutamia tyhjillään olevia rakennuksia sekä hylätty kasvihuonerakennus. Alunperin alueella oli venäläisten 1800 luvulla rakentama reservikomppanian sotilaskasarmi josta on enää vain muutama rakennus jäljellä. Alueella voi kävellä vapaasti ja sairaalan piha onkin kaunista aluetta 

Pukkilan silta

Pukkilan silta

Pukkilan silta Villilässä ja sillan lähettyvillä oleva vanha pato. Sijainti: noin Villiläntie 302 paikkeilla Salossa JohannaJohanna Amnelin -Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto -Suorittaa parhaillaan luonnonkosmetiikan tuotekehittäjän tutkintoa Johanna on taiteellista sukua sekä äitinsä, että isänsä puolelta ja onkin taiteillut niin kynän, pensselin, kameran kuin tietokoneenkin avulla. Johannan valokuvia on 

Metsäpuro Märynummella

Metsäpuro Märynummella

Märynummella sijaitsee yksi erittäin kaunis ja kohtalaisen iso puro joka mutkittelee ja solisee kauniisti metsässä muodostaen aika ajoin pieniä putouksia. Purolle pääsee polkua pitkin Märynummen koirahallin lähettyviltä ja polku seurailee puron vieressä hyvän matkaa. Tämä on oivallinen paikka tehdä pieni kävelylenkki vaikka lasten tai koiran 

Vuohensaari

Vuohensaari

Vuohensaari on saari Salossa Satamakadun päässä. Ennen Vuohensaarta on Halikonlahden lintupolku ja pienen sillan jälkeen alkaa itse Vuohensaari, josta löytyy mm. venelaiturit, luontopolku, lähde, kesäravintola, leirintäalue, ulkokeittiö, uimaranta, vesipelastuskoirien  koulutusalue, leikkipuisto, tanssilava, kesäteatteri ym. Heti Vuohensaareen saavuttaessa vasemmalla puolelle venelaitureiden kohdalta metsään lähtee polku jonka varrella 

Uskelanjoki / Salonjoki

Uskelanjoki / Salonjoki

Kaunis Uskelanjoki halkoo Salon keskustaa ja kesällä joen reunaa on ihana käyskennellä. Joen reunalle voi poiketa torireissun yhteydessä nauttimaan kesän auringosta ja syömään vaikka jäätelöä. Uskelanjoen latvahaaroja ovat Somerolta ja Kiikalasta alkunsa saavat Reki-, Terttilän- ja Hitolanjoki. Ne yhtyvät Perttelin Haalilla Uskelanjoeksi, joka alkaa virrata 

Halikon vesitorni

Halikon vesitorni

Halikon vesitornilta on hyvät näköalat ja siellä järjestetään myös UrSalon tähtinäytöksiä. Vesitornille pääsee pientä kävelytietä suunnilleen Hurtintie 8 kohdilta. Nousu saattaa olla joidenkin mielestä hieman raskas, mutta näkymät ylhäältä ovat henkeäsalpaavat ja kaiken vaivan arvoiset! Sijainti: polku alkaa suunnilleen Hurtintie 8 kohdalta JohannaJohanna Amnelin -Tuotekehittäjän