Särkisaloa kutsutaan Finbyksi, mutta Finby on myös yksi kylä Särkisalon Isoluodossa. Särkisalo sijaitsee eteläisessa Suomessa, Saaristomeren rannikolla ja käsittää yhteensä 119 saarta sekä kaistaleen mannerta. Suurimmat saaret ovat Isoluoto, Ulkoluoto ja Pettu. Aikojen alussa Särkisalo on ollut meren pohjaa ja siitä syystä (vakituinen) asutus tänne …
Sain vinkin vedellä täyttyneestä louhoksesta Kiskossa, jossa voi kuulemani mukaan uida ja sukeltaa. Käväisimme sitä katsomassa. Louhokseen kuuluu kolme vedellä täyttynyttä louhoskuoppaa joista yksi on aidattu ja toinen on sorafirman alueella. Kolmas louhoskuoppa on yleisen tien varressa eikä siinä näkynyt kieltomerkkejä. Tämän rannalle siis pysäytimme …
Uusi kotipaikka Förby ei ole lainkaan hullumpi valokuvaamisen kannalta! Kotoa meren rantaan n.900 metriä matkaa ja talon takaa alkavalta kalliolta mahtavat näkymät, nyt kuitenkin kävästiin autolla ihan kokonaista 2km päässä kuvaamassa Bastbölen kallioilta Förbyn kaivoksen suuntaan ja Förbyn rannasta merelle päin. Bastbölen kallioilta on mahtavat …
Förbyn kaivos sijaitsee Salon Särkisalossa, Förbyn kylässä ja kuuluu Karl Forsström Oy:hyn eli kuuluisan kaivosmiehen, Kalkki-Petterin perustamiin kalkkikaivoksiin, joita lähiseudulla on useita. Särkisalon pääsaaressa, Isoluodossa sijaitsee noin 500 metriä pitkä kalkkikiviesiintymä jonka maanpäälinen louhinta aloitettiin vuonna 1882. Förbyn kaivos on yksi Suomen vanhimmista teollisen ajan kaivoksista. …
Toisella käynnillä Tytyriin pääsimme opastetulle vierailulle Tytyrin kaivosmuseoon. Tytyrissä sijaitsee Nordkalk Oy:n omistama kalsiittikaivos jonka vieressä toimii vuosina 1948-1951 rakennettu kalkkikaivos. Kaivosteollisuuden katsotaan Suomessa alkaneen noin 1600 luvulla ja Lohjan Ojamoa pidetään Suomen vanhimpana rautakaivoksena. Se perustettiin jo 1500 luvun puolivälin tienoilla. Outokummun kuparimalmin löytö …
1897 perustettu kalkkitehdas sai alkunsa, kun förbyläinen merikapteeni Karl Forsström ystävänsä kanssa huomaisivat Lohjan runsaat kalkkikiviesiintymät ja vuorasivat kaksi niistä 40 vuodeksi. Sijainnit olivat tarkkaan harkitut, sillä kalkinpolttoon tarvittiin paljon polttoainetta, jota oli mahdollista saada edullisesti Lohjanjärven rannalla sijainneilta kahdelta höyrysahalta. Järveä pitkin oli myös …
Kesällä 2015 pääsimme tutustumaan Outokummun Vanhaan Kaivokseen. Tämä on ehkä Suomen suurin ja tärkein kaivos tai ainakin kaiken suuren kaivostoiminnan alullepanija ja suuri tekijä koko Euroopan mittakaavassa! Outokummun kaivostoiminta sai alkunsa vuonna 1908 kun Rääkkylän Kivisalmen ruoppaamisen yhteydessä löydettiin suuri kellertävä kivenlohkare. Tämä lohkare osoittautui …
Outokummussa sijaitsee useampi kaivos, tämä artikkeli kertoo Keretin kaivoksesta. Kaikki alkoi Rääkkylän Kivisalmen laivaväylän ruoppaamisesta vuonna 1908, kun ruoppaamisen yhteydessä löydettiin suuri kellertävä kivi. Kivestä lähetettiin näyte Helsinkiin Geologiselle toimistolle, joka antoi tutkimustyön johdon vuori-insinööri Otto Trüstedtille, joka päätteli lohkareen olevan jääkauden irroittama kivi …
Linkinniementiellä Kiikalassa sijaitsee erittäin mielenkiintoinen vanha kalkkilouhos, Maila, sen pohjalta löytyy noin 2×3 metriä leveä syvä kuilu joka on täyttynyt vedellä, kuilusta törröttää kohti taivasta vanhat ruostuneet kiskot. Kaivokselle pääsee suunnilleen Linkinniementie 18 kohdilta jossa tien vierestä löytyy ensin veden täyttämä pienempi kaivanto. Kaivoksen ikä …
Kiskossa tuntuu sijaitsevan kaivosta toisen jälkeen ja Metsämontun kaivos on yksi niistä, joissa kaivosrakennus ja sen kiskot on vielä osin jäljellä. Rakennukset ovat huonossa kunnossa, eikä niiden sisälle pidä missään nimessä mennä! Paikka sopiikin vain kaivostoiminnan ympäröimän tärveltyneen luonnon tutkiskeluun sekä kaivoshistorian tutkimiseen. Kaivosta ympäröinyt aita on aikoja …
Kaivos oli toiminnassa vuosina 1948-1961 ja tuotti kuparia, sinkkiä, rikkiä sekä pieniä määriä kultaa ja hopeaa. Myöhemmin oman malmin ehdyttyä Aijalassa jalostettiin viereisen Metsämontun kaivoksen malmia, tämä oli vuosina 1950-1970. Lyijymalmia Aijalassa on louhittu jo vuodesta 1677 alkaen aina 1919 asti ja Aurumissa 1685-1957. Rautamalmia louhittiin …