Tag

Teijo

Browsing

35 valokuvaa käsittävä 7 Pientä Valokuvanäyttelyä on esillä Kiskon kirjastossa koko syyskuun ajan. Näyttelyssä on nimensä mukaisesti 7 eri tyylistä viiden kuvan kuvasarjaa, joista suosituin oli autiotalo-sarja, joka herätti paljon keskustelua näyttelyn vieraillessa Riihikosken Riihikodissa. Muita keskustelua herättäneitä sarjoja olivat kummatkin Teijo-sarjat, joita näyttelystä löytyy kullansävyisinä ja sinisävyisinä. Osasta kuvia on teetetty postikortteja, joita voi ostaa Salon Sydämen verkkokaupasta ja jotkin kuvat ovat saatavilla myös sisustusjulisteina Salon Sydämestä. Kortteja tulee myös pieni määrä myyntiin kirjaston tiskille 🙂 Originaaleja, kuvatiedostoja tai kuvien käyttöoikeuksia voi tilata Johannan kotisivuilta. Kuvatiedostosta voi teettää mieleisensä taulun, tai vaikkapa mukin, käyttöoikeuksilla voi kuvia käyttää vaikka yrityksensä nettisivuilla tai tuote-etiketeissä! Tervetuloa katsomaan kuvia Kiskoon 🙂 Kiskontie 2260b 25460 KISKO Avoinna 1.9.2016 alkaen : maanantai 15.00 – 19.00 tiistai 10.00 – 15.00 keskiviikko 15.00 – 19.00 torstai 10.00 – 15.00 perjantai suljettu arkipyhien aattoina 10.00 – 15.00

Yrjännummen muinaisranta on pituudeltaan jopa 700 metriä. Yrjännummea pidetään osana kolmatta Salpauselkää. Alueella on nähtävissä myös rantavalleja. Pääset paikalle ajamalla Lankkerintie 55 kohdille ja kääntymällä siitä pienelle hiekkatielle vasempaan suuntaan ja jatkamalla sitä eteenpäin n. 2,5km  kunnes vielä pienempi hiekkatie kääntyy vasemmalle, voit jättää tähän auton, siinä on ikäänkuin kääntöpaikan tapainen hiekkaympyrä. Lähde pienempää hiekkatietä vasempaan ja kävele sitä 300 metriä. Lähde nuolen osoittamaan suuntaan metsikköön, eli viistoon ylävasemmalle. Kartta lainattu käyttöehtojen mukaisesti täältä. Pian alkaa edessäsi maastossa näkymään suuria kovenlohkareita. Näky on aika vaikuttava, kun keskelle tasaista kangasmetsää on isolle alueelle kuin ripoteltuna suuria kivenmurikoita. Sijainti: Lankkerintie 55 kohdilta kääntyy pieni hiekkatie vasempaan, jatka sitä eteenpäin n. 2,5km  kunnes vielä pienempi hiekkatie kääntyy vasemmalle. Lähteet: http://tupa.gtk.fi/kartta/maaperakartta20/mps_202107.pdf http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html

Nenustannokka on yksi korkeimmista kallioista Teijon kansallispuiston alueella. Jääkauden sileäksi hiomilta kallioilta aukeaa näkymä Hamarijärvelle ja sen rannalla olevalla suolle. Teijolla kulkee valellus-ja ulkoilureittejä yhteensä n. 50 kilometriä. Helpoiten Nenustannokalle pääsee, kun ajaa autolla Sauruntielle ja jatkaa siitä P-paikalta merkittyä reittiä pitkin (n. 1.2km) metsän läpi kallioille. Reitti on merkitty valkoisilla ympyröillä joita löytyy niin puunrungoista kun kivistäkin.  Ainoa kohta missä polku haarautuu, kannattaa valita vasen polku, se johdattaa laavulle, josta on nousu suoraan kallioille kohti Nenustannokkaa. Alkumatka laavulle asti soveltuu myös liikuntarjoitteisille sekä lastenvaunujen kanssa kulkeville ja mikäli kaunis mäntymetsä kiinnostaa, suosittelen siellä käymään vaikkei kallioille asti ehkä pääsisikään. Valkoisia merkkejä seuraamalla löytää varmasti perille 🙂 Kalliossa näkyi hyvin jääkauden aikaansaamat uurteet. Kallion pintakerroksesta osa on lohjennut pois. Jääkausi hioi kallioitamme mukaansa ottamien irtokivien avulla. Jää vetäytyi ja laajeni useita kertoja ennen jääkauden päättymistä.  Lopullisesti jäätikkö suli noin 9500-8500 vuotta sitten, jolloin Suomessa oli kylmää ja pääasialliset puulajimme silloin olivat…

Ruukin Krouvi Mathildedalissa on tunnelmallinen ja rauhallinen ravintola, jonne tulemme varmasti uudestaan ja uudestaan. Rennon oloinen miespuolinen tarjoilija toi pian istuttuamme menun ja valitsimme alkupaloiksi rapeaksi paahdettua valkosipuli-pesto leipää juustokuorrutteella sekä vihersalaattia ja juomiksi tuoremehua. Leipä oli herkullista ja salaatti ihanan raikasta ja kirpsakkaa, salaatissa ei ollut muuta kuin paikallista tomaattia, punasipulia ja salaatin lehtiä, mutta sen maku oli taivaallinen, salaatti oli maustettu vinegarilla, ravintolan omasta reseptistä. Pääruuaksi otimme Krouvin Lehtipihvit, ohueksi nuijittu naudan ulkofile, talon maustevoi, maalaisranskalaisia sekä grillattua tomaattia. Tämä se vasta herkullista olikin! Suuri maustevoi, epäilemättä myös ravintolan omalla reseptillä, maustoi suuren naudan lehtipihvin äärettömän maukkaaksi ja maalaisranskalaiset olivat vertaansa vailla! Ateria oli kaiken kaikkiaan todella herkullinen! Ruukin Krouvia voin todellakin suositella, sen sijainti on kerrassaan upea, suoraan Matildan ruukinrannassa, itse ravintolarakennus on tunnelmallinen, vanha, kaunis ja ravintolan sisällä vallitsi rauhallinen ja ihana tunnelma, taustalla soiva musiikki kruunasi tämän tunnelman ja ruoka oli erinomaisen hyvää ja laatuunsa nähden tosi edullista. Ravintolan ikkunoista…

Tämä reitti sopii hyvin lastenvaunujen kanssa kulkeville sekä pyörätuolilla liikkuville. Hiekkatien päässä on puinen lava, jolta liikuntarajoitteisetkin voivat helposti ihastella Pirunpeltoa 🙂 Jeturkastin muinaisranta syntyi noin 9000 vuotta sitten jäätikön sulamisvaiheessa silloisen Ancylysjärven rannalle. Jeturkastin kivet ovat pääosin graniittia ja gneissiä ja ovat pituudeltaan noin 15 senttisiä. Pyöreät kivet ovat syntyneet, kun aallot ovat kuljettaneet kiviä edestakaisin hioen ne pyöreiksi. Muinaisranta, eli Pirunpelto, on kooltaan noin 150×50 metriä. Nimitys pirunpelto perustuu vanhaan uskomukseen, jonka mukaan piru on viskellyt pirunpeltojen kivet sijoilleen. Sijainti: Skoilantie 354, Salo, paikalla invapysäköintipaikat Lähteet: Jeturkastin opastekyltti sekä https://fi.wikipedia.org/wiki/Pirunpelto

Salossa järjestettään Muinaistulien yö -tapahtumia useassa eri paikassa, tämä artikkeli on Muinaistulien yö Mathildedalissa, joka piti sisällään Matilda Rockin, perhe picnicin, muinaistulien sytyttämistä sekä ilotulitusta, josta video lopussa. Saavuimme paikalle vasta noin kahdeksan aikaan, eli juuri hiukan ennen konserttien loppumista, saimme kuitenkin nähdä viimeisen bändin esiintymistä sekä juhlaporukan tanssahtelua lavalla. Kansa juhli rauhallisesti Matildan kauniissa maisemissa. Alpakat lepäilivät aitauksessaan ja katselivat välillä aidan reunalle kerääntyneitä ihmisiä tulematta kuitenkaan rapsuteltaviksi. Vanhan ruukkikulttuurin näyttely oli avoinna yhdessä rakennuksista. Vanhoja rakennuksia on onneksi säästetty paljon Matildassa ja jokaisen rakennuksen kyljessä kerrotaan sen rakennusvuosi sekä käyttötarkoitus. Matilda onkin oivallinen paikka samalla myös tutustua suomalaiseen rakennushistoriaan. Uimisen jälkeen oli mukavaa lämmitellä käsiä ulkotulen lämmössä. Muinaistulet paloivat monilla rannoilla luoden kauniita valo- ja savukuvioita maisemaan. Ihmiset alkoivat kerääntyä rannalle ja laitureille odottelemaan muinaistulen sytyttämistä sekä suurta ilotulitusta. Sijainti: Mathildedalin venesatama Ruukinrannantie

Salon Teijossa on metsähallituksen ylläpitämä kansallispuisto, joka pitää sisällään niin järviä, soita, jylhiä kallioita kun metsäkankaitakin. Teijolta löytyy kaikenkaikkiaan 40-50 kilometriä retkeilyreittejä, joista suurin osa on hyvin merkittyjä opasteineen. Alueelta löytyy myös 7 laavua joissa voi yöpyä, grillipaikkoja, joiden yhteydessä on wc ja mahdollisuus myös uida, telttailu- ja karavaanialue. Osa luontopoluista soveltuu myös pyörätuolilla liikkuville sekä lastenvaunujen kanssa kulkemiseen. Lähtöpisteitä on useita parkkipaikkoineen ja opasteineen, mutta me lähdimme liikkeelle Luontotalolta Matildajärven rannalta. Teijon luonnossa voi kokea pulppuavat lähteet ja metsäpurot, jääkauden sileäksi hiomat komeat kalliot, muinaisrantoja, kuten Jeturkasti ja Miilunummi, upeita karuja soita, reheviä lehtoja ja eläimistä mm kurkia, metsoja, hirviä, ilveksiä ynnä muita. Eri mittaisia patikkareittejä on monia, lyhyistä 2 km mittaisista reiteistä pidempiin 10 km mittaisiin. Reittejä yhdistelemällä voi lähes joka kerta kulkea eri pituisen reitin erilaisten maisemien läpi. Mahdollisuuksia on monia. Reittien lähtöpisteet Reiteillä ei ole varsinaisia lähtöpisteitä, vaan reitin voi aloittaa useasta eri pisteestä. Kaikilta pysäköintialueilta…

Hamarijärven pohjoisrannalla olevan grillauspaikan läheisyydessä sijaitsee yksi Salon alueelta löytyneistä ryssänuuneista. Uuni löytyy noin 25 metriä ennen grillipaikkaa polun vasemmalla puolella Kirjakkalan ruukin suunnalta tullessa. Uuni on hyvä kuntoinen ja erottuu maastosta selvästi jo polulta katsottaessa. Paikalta löytyy myös miilukumpu jonka ympärillä 5 kuoppaa eli ilmansäätöaukkoa. Ryssänuuni on ilmeisesti joko miilumajan tai potaskanvalmistuspaikan jäännös. Potaskaa eli ruukkutuhkaa valmistettiin etenkin koivun tuhkasta, jolloin tuhka liuotettiin vedessä ja kuivattiin. Potaskaa käytettiin ennen ruuan esim. lipeäkalan valmistukseen, lasin- ja suovan raaka-aineena ja lannoitteena. Miiluissa poltettiin puuta vähällä ilmalla hiileksi ja hiili kärrättiin Teijon, Matildan ja Kirjakkalan ruukkeihin. Miilukumpareita löytyykin Teijon alueelta noin 200 ja ne sijaitsevat yleensä jonkun vesistön, kuten järven tai suon lähettyvillä. Uunin takaosassa on savuaukko: Ryssänuunin jälkeen tulee mukava grillauspaikka josta löytyy mm. wc ja puuvaja. Voi paikalta pulahtaa vaikka uimaankin. Sijainti: Santanokantie 1-3 Salo, Kirjakkalan ruukilta Hamarijärven reunaa vasemmalle kiertäen, opastetaulussa näkyvän nuotion kohdille (punainen nuoli), matkaa tulee sinne parisen kilometriä, mikä tosin tuntuu paljon lyhyemmältä…

Teijon kylät kuuluivat ennen Perniön kuntaan joka nykyisin on osa Salon kaupunkia. Alue on ollut asuttua ainakin kivikaudesta asti. Ensimmäinen säilynyt merkintä on vuodelta 1330. Perniön kunnan sijainti rannikolla Suuren Rantatien varrella eli Kuninkaantien varrella vaikutti suurten kartanoiden syntyyn. Kartanoissa alkoi myös rautateollisuuden kehitys 1600 luvulla. Teijo on mainittu kirjallisuudessa ensi kerran vuonna 1378 ja sijaintinsa ansiosta Teijosta tuli jo varhain tunnettujen aatelissukujen suosima asuinpaikka. Teijon omistajina ovat olleet mm. Frille-, Horn- ja Boije-suvut. Teijon patruuna vapaaherra C. G. Wrede alkoi vuonna 1920 elvyttämään puimakonetuotantoa. “Toinen maailmansota mullisti Suomen rautateollisuuden ja lamautti Teijon tehtaiden toiminnan. Vasta merenkulkuneuvos Antti Wihurin ostettua Teijon Tehtaat 1957 toiminta alkoi kehittyä ja tehtailla toteutettiin mittavat uudistamistyöt. Uusi allastelakka korjasi laivoja, jonka vuoksi Strömmaan rakennettiin uusi suurempi kanava nostosiltoineen. Tuolta ajalta ovat vielä jäljellä tehdasrakennusten lisäksi mm. korjaustelakka, raidevaihdevalmistus ja nappitehdas.” Nykyisin kartanon omistaa kolme perhettä. Meri-Teijo nimi on säilynyt alueen matkailu- ja vapaa-ajanyrittäjien nimissä. “Teijon…

Sahajärvi Teijolla on kaunis kaunis luonnonsuojelualue jossa Sahajärven pohjoispuolelta vanhan voimalaitoksen kohdilta lähtee luontopolku lehtometsiin jonka varrella on kauniita puroja, vesiputouksia, siltoja, kiviportaita, lampia ja Sahajärvi itse. Polun päässä on hiekkapohjainen yleinen uimaranta pukukoppeineen ja vessoineen. Metsässä on paljon erikoisia kasveja ja puita, mm. villinä kasvava suuri alppiruusu ja muualta tuotuja puita. Alueella on puro, Ryssänristi niminen lampi, järvipato sekä 1800-luvulla toimineen sahan ja luujauhotehtaan rauniot. Ryssänristi -niminen lampi Jättimäinen villinä kasvava Alppiruusu Sijainti: Vanhan voimalaitoksen parkkipaikka ja luon topolun pää noin Teijontie 16 kohdilla Teijossa Lähde: http://www.teijo.fi/palvelut/nahtavyydet.html