Avainsana: Salo

Cello Pyhä ulkoporeallas pian vuoden käytössä

Cello Pyhä ulkoporeallas pian vuoden käytössä

Moi taas ihana lukijani! Minulta kyseltiin tuossa taannoin kokemuksia viime kesänä ostamastamme Cello Pyhä ulkoporealtaasta, joten ajattelin laittaa ajatuksiani hiukan tänne blogiinkin. Poreallas projektia pääset katsomaan alusta asti blogin loppuun laittamistani linkeistä. Cellon altaat ovat kotimaisen Novitekin Salossa valmistamia. Käytännössä samoja altaita, mutta K-Raudan oman 

Niksaaren kärjen luonnonsuojelualue, Särkisalo

Niksaaren kärjen luonnonsuojelualue, Särkisalo

Heippa moi arvoisa lukijani! Tänään käytiin ulkoilemassa yhden Särkisalon saaren Niksaaren luonnonsuojelualueella, joka oli ennestään paikkana itselleni tuntematon. Jos olet ulkoillut saarilla aikaisemmin, olet varmasti tullut tutuksi Särkisalon helmen, Vårdkasbergetin näköalakallion ja luolien kanssa? No, mikäli et tykkää niin korkeasta noususta metsää pitkin ja tykkäät 

Lesniemen luonnonsuojelualue Särkisalon Vähämaalla

Lesniemen luonnonsuojelualue Särkisalon Vähämaalla

Heippa ihana lukijani! Tänään, kauniina aurinkoisena pääsiäislauantaina kävimme ulkoilemassa koronan vuoksi vähemmän ruuhkaisessa maastossa täällä Särkisalon saarilla. Paikka on Särkisalon pääsaaren Isoluodon toisessa päässä sijaitsevan Vähämaan rannassa aivan Kemiönsaarta vastapäätä. Olen ryhtynyt uudelleen julkaisemaan vanhan näe ja koe -sivustoni luonto- ja nähtävyys kohteita, sillä nyt 

Puutarhan muodonmuutos ja ulkoporeallas projektia

Puutarhan muodonmuutos ja ulkoporeallas projektia

Heipparallaa ihana lukijani! Tovi onkin vierähtänyt taas kesän huumassa, enkä ole ehtinyt edes ajatella koko blogia! Niin paljon on ehtinyt tapahtua puutarhassamme tänä aikana etten edes tiedä mistä aloittaisin? Ensinnä lähdimme karsimaan niitä kymmeniä ylivenähtäneitä omenapuita, joita puutarhassamme oli. Ekana lähtivät ne pari, jotka blokkasivat 

Aurinkoinen viikko, tyttären koskettava blogikirjoitus, sekä onni joutua tuotekopioinnin ”uhriksi” :)

Aurinkoinen viikko, tyttären koskettava blogikirjoitus, sekä onni joutua tuotekopioinnin ”uhriksi” :)

Tervehdys arvoisa lukijani ja oikein ihanaa alkanutta viikkoa sinulle! Ihana maanantai! Monellakin tapaa! Aurinko paistaa, lämmin päivä tulossa, kauppa käy hyvin; ekologiset Saaren Taika tuotteet ovat suosionsa huipulla, rentouttava viikonloppu vietetty lapsivapaana mieheni kanssa pihatöitä tehden ja erilaisissa kauniissa paikoissa kävellen. Luin aamulla tyttäreni koskettavan 

Finby (Särkisalo)

Finby (Särkisalo)

Särkisaloa kutsutaan Finbyksi, mutta Finby on myös yksi kylä Särkisalon Isoluodossa. Särkisalo sijaitsee eteläisessa Suomessa, Saaristomeren rannikolla ja käsittää yhteensä 119 saarta sekä kaistaleen mannerta. Suurimmat saaret ovat Isoluoto, Ulkoluoto ja Pettu. Aikojen alussa Särkisalo on ollut meren pohjaa ja siitä syystä (vakituinen) asutus tänne 

Hamarinkoski

Hamarinkoski

Hamarinkoski Perniönjoessa kuuluu Pohjankoskelta lähtevään ulkoilureitistöön ja on kooltaan hieman Pohjankoskea pienempi. Alueelta löytyy useita kartanoita joista Pohjankartano on suurin ja merkittävin. Pohjankartanolla oli näissä kummassakin koskessa myllyjä 1600-luvulla ja Hamarinkoskessa oli 1700-luvulla rautatakomo. Myöhemmin Pohjankoskessa toimi saha ja sähkövoimalaitos. Sijainti: Korvenkyläntie 199, Salo, Pohjankartanon 

Bastbölen Isomäen kallioilla

Talomme takaa nousee Särkisalon Isoluodon toiseksi korkein kallio Isomäki jonka korkein kohta on erään särkisalolaisen muistin mukaan 63,5 metriä meren pinnasta. Pihasta pääsee melkein suoraan nousemaan sen laelle josta aukeaa upea merinäköala kohti Kemiönsaarta. Kallioilla on mukavaa ulkoilla ja kesällä ottaa vaikka eväät mukaan 🙂 

Viiarin louhos

Sain vinkin vedellä täyttyneestä louhoksesta Kiskossa, jossa voi kuulemani mukaan uida ja sukeltaa. Käväisimme sitä katsomassa. Louhokseen kuuluu kolme vedellä täyttynyttä louhoskuoppaa joista yksi on aidattu ja toinen on sorafirman alueella. Kolmas louhoskuoppa on yleisen tien varressa eikä siinä näkynyt kieltomerkkejä. Tämän rannalle siis pysäytimme 

Förby

Uusi kotipaikka Förby ei ole lainkaan hullumpi valokuvaamisen kannalta! Kotoa meren rantaan n.900 metriä matkaa ja talon takaa alkavalta kalliolta mahtavat näkymät, nyt kuitenkin kävästiin autolla ihan kokonaista 2km päässä kuvaamassa Bastbölen kallioilta Förbyn kaivoksen suuntaan ja Förbyn rannasta merelle päin. Bastbölen kallioilta on mahtavat 

Särkisalon silakkamarkkinat

Särkisalon silakkamarkkinat 8.10.2016 kuvina Lisätietoja: www.sarkisalo.fi

Linnunradan kuvaaminen Salon seudulla

Linnunradan kuvaaminen onnistuu täällä Salon seudulla erityisen hyvin, koska katujen ja keskustojen valot harvoin häiritsevät kuvaamista. Alla muutamia esimerkkejä: Revontulet, linnunrata ja autonromu, kuvattu Raatalassa   Linnunrata, heikkoa revontulen kajoa ja kaivuri, kuvattu Raatalan ja Vaskion välissä   Sähkötolppa ja linnunrata, kuvattu Helisnummella   Junarata ja 

Förbyn kaivos

Förbyn kaivos sijaitsee Salon Särkisalossa, Förbyn kylässä ja kuuluu Karl Forsström Oy:hyn eli kuuluisan kaivosmiehen, Kalkki-Petterin perustamiin kalkkikaivoksiin, joita lähiseudulla on useita. Särkisalon pääsaaressa, Isoluodossa sijaitsee noin 500 metriä pitkä kalkkikiviesiintymä jonka maanpäälinen louhinta aloitettiin vuonna 1882. Förbyn kaivos on yksi Suomen vanhimmista teollisen ajan kaivoksista. 

Syysmyrsky tuivertelee ulkona, mukavaa syksyistä viikonloppua kaikille!

Ensimmäinen kunnon syysmyrsky täällä saaressa asuessa. Tuuli tuivertaa, puut humisee 🙂 Nyt on oikein sopiva hetki muistella erään syksyn retkeä Haapaniemen linnanraunioille <3 Ps. Olethan muistanut käydä Salon Sydämen verkkokaupassa? Sieltä löydät kaikkea kivaa syksyyn kuten huivit, pipot ja päähineet ulkoiluun. Kynttilät kotiisi valoa ja 

7 Pientä Valokuvanäyttelyä Kiskon kirjastossa syyskuun ajan

35 valokuvaa käsittävä 7 Pientä Valokuvanäyttelyä on esillä Kiskon kirjastossa koko syyskuun ajan. Näyttelyssä on nimensä mukaisesti 7 eri tyylistä viiden kuvan kuvasarjaa, joista suosituin oli autiotalo-sarja, joka herätti paljon keskustelua näyttelyn vieraillessa Riihikosken Riihikodissa. Muita keskustelua herättäneitä sarjoja olivat kummatkin Teijo-sarjat, joita näyttelystä löytyy 

Näin sitä Saloa viedään maailmalle, valokuva kerrallaan.

Johanna Amnelin sijoittui toistamiseen ulkomaisessa Fine Art Photography Awards 2016:ssa, tällä kertaa maisema kategoriassa kuvasarjallaan Salon Teijolta. FOR IMMEDIATE RELEASE Fine Art Photography Awards London, UK (June 12th, 2016) In 2016 Fine Art Photography Awards received more than 3994 submissions from 83 countries around the 

Härjänvatsan uimaranta Kiikalassa

Härjänvatsan uimarannalta löytyy hyppytornit rohkeimmille sekä kaksi laituria joiden väli on 50 metriä. Rannalla on myös pukukopit, wc, sekä kioski ja sauna. Saunan aukioloajat voi tarkistaa Salon sivuilta. Rannassa on aluksi hiekkapohja, mutta muuttuu nopeasti suopohjaksi.  Hyppylaiturin kohdalla syvyyttä on n. 6 metriä ja pohja 

Kokkilan uimaranta

Kokkilan esteetön uimaranta Salossa, Kemiönsaarta vastapäätä on ihan kiva pikku hiekkaranta. Paikalta löytyy mukavan kokoinen grillikatos, lentopallokenttiä, lasten leikkipuisto, pukukopit ja laituri, näihin on pääsy aina, lisäksi löytyy lukolliset pukukopit, wc ja sauna joiden aukioloajat löytyvät Salon sivuilta. Vesi oli pinnasta 19 astetta ja syvemmältä 17 astetta lämmintä (30.5.2016) 🙂 Lossi 

Tampaltan rosvoluola

Äitienpäivän seikkailu poikani ja koiramme kanssa. Tällä kertaa suuntasimme Tampaltan rosvoluolaan ja tarkoituksena oli myös etsiä ja kuvata Tampaltan kruunu, jota emme kuitenkaan tällä kertaa löytäneet. Testasin uutta kännykkä-äpsiä millä voi nauhottaa reitin kartalle ja liittää siihen kuvia ja vidoita. Linkki tähän reittiin löytyy täältä, reitti jatkuu 

Yrjännummen muinaisranta

Yrjännummen muinaisranta on pituudeltaan jopa 700 metriä. Yrjännummea pidetään osana kolmatta Salpauselkää. Alueella on nähtävissä myös rantavalleja. Pääset paikalle ajamalla Lankkerintie 55 kohdille ja kääntymällä siitä pienelle hiekkatielle vasempaan suuntaan ja jatkamalla sitä eteenpäin n. 2,5km  kunnes vielä pienempi hiekkatie kääntyy vasemmalle, voit jättää tähän auton, 

Miilunummen pirunpelto

Miilunummen muinaisranta eli pirunpelto Teijolla. Parkkialueen takaosasta lähtee nousemaan loiva metsikköinen mäki jonka laen jälkeen löytyy pieni pirunpelto. Suurin osa kivikosta on jo jäänyt sammaleen alle ja enää vain pieni osa pirunpeltoa on havaittavissa silmällä. Parhaiten pääset pirunpellolle kun ajat autolla Talonpojan Teijon tie 266 kohdille 

Vårdkasberget ja luolat

Vårdkasberget ja luolat

Tessvärin Vårdkasberget on upea näköalakallio josta näkee mm. Kemiönsaaren.Kallio kohoaa 51,4 metriä merenpinnasta ja matkalla lähellä lakea on n. hehtaarin kokoinen muinaisranta eli pirunpelto.Särkisalon monet kalliot ovat jyrkkäreunaisia ja korkeimmat kohoavat jopa 70 metriä merenpinnasta.Vårdskabergetissä, kuten muillakin seudun kallioilla näkyvät jääkauden jäljet kallioiden uurteina, hiidenkirnuina ja pirunpeltoina.Kasvisto Vårdskabergetillä 

Varikattilanmäen muinaisranta

Aivan Lehmijärven kupeessa Varikattilanmäellä sijaitsee yksi alueen huomattavimmista muinaisrannoista. Noin hehtaarin kokoinen pyöristyneiden kivien muodostama pirunpelto kallion juurella on näyttävä. Muinaisrannalle, eli pirunpellolle pääsee kun jättää auton Salon uimarannan parkkialueelle Lehmirannantien päästä oikealle ja palaa jalkaisin takaisin asfalttitietä kunnes pieni metsätie kääntyy tieltä oikealle. Tästä 

Vihiniemen kaivos

Vihiniemen historiallinen rautakaivos sijaitsee Perniössä, josta tiedetään louhitun rautamalmia ainakin 1600 luvun lopulla ja vuosina 1825-1862 jolloin kaivostoiminta oli laajamittaista. Kaivoksesta on louhittu yhteensä 25 269 tonnia rautamalmia jonka rautapitoisuus oli 30%. Kaivoksesta on jäljellä neljä n. 10-15 metrin levyistä kaivoskuilua jotka ovat täyttyneet vedellä. 

Onnenmäen hautaröykkiöt

Perniön Aaljoella sijaitsee suuret laakeat kalliot nimeltään Onnenmäki. Onnenmäeltä on löytynyt kolme muinaista hautaröykkiötä, joista kaksi sijaitsee aivan Onnenmäen korkeimmalla laella. Helposti löydettävissä on kaksi kallion laella sijaitsevaa röykkiötä joiden koot ovat 6,5 x 6,5 m ja 9 x 8 m. Röykkiöt ovat n. 11 metrin 

Vuorilinnan voimalaitos

1906 rakennettu yli 100 vuotta vanha Vuorilinnan voimalaitos seisoo jykevänä kuin aikaa uhmaten aivan Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rajalla Kiskonjoessa Salon Koskella. Edelleen toiminnassa oleva voimalaitos tuottaa vuodessa sähköä n. 2,1 gigawattituntia. Läheisistä järvistä Iso-Kiskoa ja Kirkkojärveä säännöstellään voimalaitoksen vesivoiman tarpeisiin. Koski on entinen rautaruukki jonka 

Haukkamäen luolat

Haukkamäen luolat löytyvät Salosta Merikulmantieltä ihan Fulkilan kartanon risteystä vastapäätä lähtevän pienen hiekkapolun päästä. Hiekkapolun päähän voi ajaa autollakin, joskin matalan auton kanssa kannattaa ajaa varoen. Tie on noin puolisen kilometriä pitkä ja päättyy jyrkänteen reunalla olevalle käännöspaikalle. Jyrkänne on aidattu matalalla betoniaidalla ja siltä 

Mailan kalkkilouhos Kiikala

Linkinniementiellä Kiikalassa sijaitsee erittäin mielenkiintoinen vanha kalkkilouhos, Maila, sen pohjalta löytyy noin 2×3 metriä leveä syvä kuilu joka on täyttynyt vedellä, kuilusta törröttää kohti taivasta vanhat ruostuneet kiskot. Kaivokselle pääsee suunnilleen Linkinniementie 18 kohdilta jossa tien vierestä löytyy ensin veden täyttämä pienempi kaivanto. Kaivoksen ikä 

Kalkkimäen louhokset Kiikala

Kiikalassa Varesjärven pohjoispuolella korkealla kalliolla sijaitsevat Ruusinahontien kalkkilouhokset. Louhokset sijaitsevat peräkkäin noin Ruusinahontie 244 kohdilla (navigaattorin mukaan), mäen päällä, mutkassa Oinasjärven suunnalta tultaessa heti vasemmalla. Ensin on syvempi louhos, joka on noin 120 metriä pitkä ja noin 5-10 metriä syvä, jonka perässä heti matalampi hiukan 

Purhanmäenkosken rantapolku

Joki antoi kauniit näkymät ja  sattui siinä olemaan pieni kivikkoinen kaunis koskikin. Suosittelen käymään kävelyllä vaikka koiran kanssa jos ei muuten. Sillalta oli mukavat näkymät kumpaankin suuntaan Halikonjokea. Sijainti: Vässiläntie 140 Halikko

Munismäen uhrikivi Halikko

Museoviraston sivut kertovat, että Munismäellä on runsaasti uhrikuppeja, alueelta on löytynyt myös asumiseen viittaavia seikkoja sekä arabialaisen vuonna 786-809 lyödyn hopeadirhemin palanen. Lähde: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=73010043 Sijainti: Häntälänkoskentie 258 Salo  

Nenustannokka Teijo

Nenustannokka on yksi korkeimmista kallioista Teijon kansallispuiston alueella. Jääkauden sileäksi hiomilta kallioilta aukeaa näkymä Hamarijärvelle ja sen rannalla olevalla suolle. Teijolla kulkee valellus-ja ulkoilureittejä yhteensä n. 50 kilometriä. Helpoiten Nenustannokalle pääsee, kun ajaa autolla Sauruntielle ja jatkaa siitä P-paikalta merkittyä reittiä pitkin (n. 1.2km) metsän 

Aroniityn metsäkirkko

Aroniityn metsäkirkko Kiskossa on paikka jossa voi hiljentyä luonnon helmassa. Kirkkoherra siunasi metsäkirkon käyttöön 11.8.2013 ja siitä lähtien kirkossa on pidetty yhteislauluhetkiä ja hartauksia muiden muassa. Metsäkirkko on valmistunut Kosken suvun viidenteen polveen. Suku on asuttanut Aroniittyä vuodesta 1920 lähtien, kun Haapaniemen tilasta lohkottiin 17 

Ruukin Krouvi Matildassa

Ruukin Krouvi Mathildedalissa on tunnelmallinen ja rauhallinen ravintola, jonne tulemme varmasti uudestaan ja uudestaan. Rennon oloinen miespuolinen tarjoilija toi pian istuttuamme menun ja valitsimme alkupaloiksi rapeaksi paahdettua valkosipuli-pesto leipää juustokuorrutteella sekä vihersalaattia ja juomiksi tuoremehua. Leipä oli herkullista ja salaatti ihanan raikasta ja kirpsakkaa, salaatissa ei 

Naarjärven täysihoitolan perustukset

Paikalle oli 40 luvulla tarkoitus tulla täysihoitola, mutta sota keskeytti sen rakentamisen eikä sitä koskaan jatkettu. Paikalla on aivan selvät rakennuksen perustukset, sammaleen peittäminä ja aluskasvillisuuden valtaamina. Sijainti: n.  Kavanummentie 91 kohdilla navigaattorin mukaan. Tien oikealla puolella pienen ylämäen ja mutkan kohdalla noin kilometrin päässä Kavanummentien 

Rekijoen mylly

Rekijoella Hitolanjoen myllykoskessa on ollut myllytoimintaa jo 1600 luvulta lähtien. Hitolanjoki on Uskelanjoen sivujoki ja saa alkunsa Kiikalan kirkonkylällä sijainneesta, mutta nyt kuivatusta Kurajärvestä. Pohjoisesta Hitolanjokeen yhtyy ennen Kurajärveen laskenut Satakoskenoja, joka on nyt johdettu järven ohi. Satakoskenojan haaroja ovat Kultalähteenoja ja Huhdinoja, jotka saavat 

Muurlan uhripaikat

Uhripaikat ovat pakanallisia paikkoja erilaisten taikojen tekemiseksi. Salon seudulla uhrattiin vielä pitkään kristinuskon saapumisen jälkeenkin, ikäänkuin varmuuden vuoksi. Muurlasta löytyy tiettävästi eniten uhripaikkoja koko Salon seudulla ja neljä uhripaikkaa löytyy ihan keskustan tuntumasta mm. Kellomänty löytyy, joka ihan kirkon vierestä, kirjastoa vastapäätä. Männyssä on soitettu 

Jeturkastin muinaisranta Teijo

Tämä reitti sopii hyvin lastenvaunujen kanssa kulkeville sekä pyörätuolilla liikkuville. Hiekkatien päässä on puinen lava, jolta liikuntarajoitteisetkin voivat helposti ihastella Pirunpeltoa 🙂 Jeturkastin muinaisranta syntyi noin 9000 vuotta sitten jäätikön sulamisvaiheessa silloisen Ancylysjärven rannalle. Jeturkastin kivet ovat pääosin graniittia ja gneissiä ja ovat pituudeltaan noin 15 senttisiä. 

Muinaistulien yö Mathildedalissa

Salossa järjestettään Muinaistulien yö -tapahtumia useassa eri paikassa, tämä artikkeli on Muinaistulien yö Mathildedalissa, joka piti sisällään Matilda Rockin, perhe picnicin, muinaistulien sytyttämistä sekä ilotulitusta, josta video lopussa. Saavuimme paikalle vasta noin kahdeksan aikaan, eli juuri hiukan ennen konserttien loppumista, saimme kuitenkin nähdä viimeisen bändin esiintymistä 

Pohjankoski ja Pohjankylä

Kanootti- ja patikkareitistöksi merkattu Pohjankoski Perniönjoella on ihan kiva paikka käydä ihastelemassa kosken pauhuja vaikka autollakin. Lähistöllä seisovat lukuisat vanhat kartanot ja tilat ovat myös mukavaa katseltavaa. Sillan lähistölle saa jätettyä auton pienelle peltotielle, joka johtaa opastetauluille. Tästä on lyhyt matka kävellä kallioille, joiden alapuolella joki 

Teijon kansallispuisto

Teijon kansallispuisto

Salon Teijossa on metsähallituksen ylläpitämä kansallispuisto, joka pitää sisällään niin järviä, soita, jylhiä kallioita kun metsäkankaitakin. Teijolta löytyy kaikenkaikkiaan 40-50 kilometriä retkeilyreittejä, joista suurin osa on hyvin merkittyjä opasteineen. Alueelta löytyy myös 7 laavua joissa voi yöpyä, grillipaikkoja, joiden yhteydessä on wc ja mahdollisuus myös 

Nakolinnan luontopolku

Nakolinnan luontopolku sijaitsee kallion laella ja sitä ympäröivässä metsässä aivan Halikon Prisman tuntumassa. Opastettu reitti kulkee noin 2 kilometrin matkan mikä tosin tuntuu paljon lyhyemmältä mukavan vaihtelevan maaston ja kauniiden näköalojen ansiosta. Rastit on merkitty sinipohjaisilla joutsenmerkeillä ja jokaiseen rastiin liittyy kertomus. Ensimmäiseltä rastilta luontopolku 

Niksaaren vanha kalkkilouhos

Lehtipuumetsän sisälle menevän pikkutien vasemmalla puolella oli verkkoaidoin suojattu tumman veden täyttämä suuri avolouhos jonka ylhäältä avautui upeat näkymät tähän vanhaan kaivokseen! Särkisalo lukeutuu Varsinais-Suomen kalkkiteollisuuden varhaisiin keskuksiin. Seudulla on louhittu sekä kalkkikiveä että marmoria. Armonlaakson tien vieressä avautuu veden täyttämä vanha kalkkilouhos, jonka ympäristössä on säilynyt 

Pettu

Pettu sijaitsee lauttayhteyden päässä Isoluodon ja Ulkoluodon jälkeen eikä Petussa asu vakituisesti kuin 11 asukasta, kesäasukkaita siellä on noin 100. Petussa sijaitsee myös Pettu arboretum. Petussa näkyi vanhoja kauniita rakennuksia ja suuria ikipuita. Matkalla Pettuun voi nähdä hanhia ja joutsenia ja nähtiinpä me pois tullessa peurakin 

Hamarijärven ryssänuuni ja grillipaikka

Hamarijärven pohjoisrannalla olevan grillauspaikan läheisyydessä sijaitsee yksi Salon alueelta löytyneistä ryssänuuneista. Uuni löytyy noin 25 metriä ennen grillipaikkaa polun vasemmalla puolella Kirjakkalan ruukin suunnalta tullessa. Uuni on hyvä kuntoinen ja erottuu maastosta selvästi jo polulta katsottaessa. Paikalta löytyy myös miilukumpu jonka ympärillä 5 kuoppaa eli ilmansäätöaukkoa. 

Malmbergin kaivos

Mahtavat kivikasat paljastavat alueella tehtyjen kaivausten laajuuden. Kaivos oli toiminnassa vuosina 1670-1866 ja sieltä louhittiin yhteensä 15070 tonnia malmia. Malmbergin kallio Leilän kylässä lienee saanut nimensä malmipitoisuutensa ansiosta?   Jäteivikasojen lisäksi paikalla on hyvin säilyneet kivitalon jäännökset. Pitkin metsää on aidattuja avolouhoksia, jotka ovat jo 

Vanutehtaanmäen muinaisjäännösalue

Vanutehtaankadulla, Vanumammantiellä ja Katajamäentiellä sijaitsee useita kansainvaellusajan- ja roomalaisajan hautaröykkiöitä. Vanumammankadulla heti vanhan tehdasrakennuksen viereisessä metsikössä melkein rivitalojen takapihalla oli ensimmäinen hautaröykkiö joka on kaivettu ja ennallistettu. Alueella on myös kellari, jonka perustuksista on löytynyt kansainvaellusajan asehauta ja vanhempia roomalaisajan hautauksia koruineen. Vanutehtaalta tunnetaan yhtensä 

Aijalan kaivos

Aijalan kaivos

Kaivos oli toiminnassa vuosina 1948-1961 ja tuotti kuparia, sinkkiä, rikkiä sekä pieniä määriä kultaa ja hopeaa. Myöhemmin oman malmin ehdyttyä Aijalassa jalostettiin viereisen Metsämontun kaivoksen malmia, tämä oli vuosina 1950-1970. Lyijymalmia Aijalassa on louhittu jo vuodesta 1677 alkaen aina 1919 asti ja Aurumissa 1685-1957. Rautamalmia louhittiin 

Kärkelän ruukki

Kärkelän ruukki

Kärkelän ruukkikylään on yksi Suomen parhaiten säilyneistä ruukkikylistä. Vanhat työväen asunnot muodostavat Ruukkikujan jossa voi aistia aidon tuntuista 1800 luvun ruukkikylän tunnelmaa. 1766 perustettiin kupariruukki ja ruukkitoiminta jatkui aina vuoteen 1882 asti, jonka jälkeen alueella on harjoitettu maa- ja metsätaloutta. Kärkelän ruukilta löytyy vaunumuseota, talliputiikkia ja paljon muuta mielenkiintoista, ehdottomasti 

Uskelan kirkko

Uskelan kirkko

Uskelan kirkko sijaitsee korkealla mäellä keskiaikaisen Salon kappelikirkon vanhalla paikalla. Kirkko on valmistunut vuonna 1832 ja se rakennettiin Uskelan Isokylän emäkirkon vaurioiduttua Uskelanjoella sattuneen maanvyörymän seurauksena. Uskelalla on ollut useita kirkkoja joista ensimmäinen on rakennettu jo noin 1200 luvun alussa. Jouluaattona 1825 sattui kohtalokas maanvyörymä josta Sakari Topeliuskin