Tag

Särkisalo

Browsing

Rakastan alppiruusuja yli kaiken niiden upeiden kukkien vuoksi, mutta myös siksi, että rakkaalla äidinäidilläni, Muorilla oli muutama alppiruusu pihassaan silloin kun olin lapsi. Muori ei pahemmin arvostanut, että me lastelapset nyppisimme hänen alppiruusujensa lehtiä leikkirahoiksi leikkeihimme 😀 Alppiruusut ovat jääneet mieleeni siis lapsuudesta ja nyt minulla onkin useita eri lajikkeita 🙂

Moikka moi ihana lukijani!Tänään oli hiukan liian tuulinen päivä veneilyyn, mutta käytiin silti rannassa katsomassa, että veneet ovat paikoillaan ja pinnalla 😀 Samalla sattui kalkkikaivokselle saapumaan rahtilaiva, josta sain muutaman lennokkikuvan. Tuuli olikin niin voimakas, että lennokilla oli ongelmia pysyä aloillaan, mutta onneksi sain kuitenkin muutaman kuvan sillä aikaiseksi. Rannassa uiskenteli myös haahkoja, yksi koiras ja kaksi naarasta, joista toisella oli neljä untuvikkoa mukanaan 🙂 Kotona sitten puutarha kutsui. Teiniläisen trimmeröityä eräs luumupuun lähialue pääsin vihdoin käsiksi viime vuonna luumupuun alta löytämiini ruusuihin. Puutarharyhmässä toinen tunnistettiin ilmeisesti Torniolaakson ruusuksi ja toisen nimi selvinnee jos se siirron jälkeen innostuu vielä kukkimaan. Kuva viime vuodelta. Ulkomailta tilaamani tulppaanit ovat jo osa hyvässä kukassa: Alla myös S-Marketista ostamani tulppaani ja sen alapuolella kylmänkukkani <3 Lannoitin alppiruusut toiseen kertaan ja osassa olikin aika hyvin nuppuja: Tämä alppiruusu kukki viimevuonna niin komeasti, että mahtaako tänä vuonna jaksaa isosti kukkia? Mahonia kukkii nyt kauniisti Lopuksi saunaan…

Heippa moi arvoisa lukijani! Tänään käytiin ulkoilemassa yhden Särkisalon saaren Niksaaren luonnonsuojelualueella, joka oli ennestään paikkana itselleni tuntematon. Jos olet ulkoillut saarilla aikaisemmin, olet varmasti tullut tutuksi Särkisalon helmen, Vårdkasbergetin näköalakallion ja luolien kanssa? No, mikäli et tykkää niin korkeasta noususta metsää pitkin ja tykkäät katsella merta lähempää, niin tämä saattaisi olla sinulle sopivampi kohde 🙂 Perillä voi valita joko vasemmanpuoleisen kallion, tai oikeanpuoleisen. Itse valkkasimme oikeanpuoleisin. Nämä joutsenet kuvasimme ennen kalliolle kääntymistä. Näköala kalliolta on lähes yhtä huikea kuin Vårdkasbergetiltäkin, joskaan kallio ei nouse yhtä korkealle ja siten näyvyys ei ole ihan yhtä kauas. Mielenkiintoisemmaksi tämän kuitenkin tekee se, että näet paremmin suoraan alas kallion edustalle ja voit seurata vesilintujen touhuja aika läheltä häiritsemättä niitä lainkaan. Alhaalla rauhaisaa perheaikaa vietti joutsenpari, joilla oli 3 viimevuoden poikasta vielä seuranaan. Paikalle lehahti toinen joutsenpari ja nähtiin pieni reviirikiista, joka päättyi perheen karkoitukseen ja joutsenparin paikanvalloitukseen! Kalliolta oli kivat näköalat ja laskeuduimm…

Heippa ihana lukijani! Tänään, kauniina aurinkoisena pääsiäislauantaina kävimme ulkoilemassa koronan vuoksi vähemmän ruuhkaisessa maastossa täällä Särkisalon saarilla. Paikka on Särkisalon pääsaaren Isoluodon toisessa päässä sijaitsevan Vähämaan rannassa aivan Kemiönsaarta vastapäätä. Olen ryhtynyt uudelleen julkaisemaan vanhan näe ja koe -sivustoni luonto- ja nähtävyys kohteita, sillä nyt kun koronan vuoksi kaikki matkat ovat pannassa, ovat ihmiset sankoin joukoin tunnetuilla luontopoluilla viettämässä vapaa-aikaansa! Minulla taas sivustollani oli kymmeniä ellei jopa satoja ulkoilukohteita, jotka eivät ole niin tunnettuja ja päätin uudelleen julkaista ne tänne koti saaressa -blogiini, koska ajanpuutteen vuoksi en pysty näe ja koe -sivustoa enää ylläpitämään 🙂 Mutta Lesniemeen siis! Vähämaa on joskus aikoinaan ollut oma erillinen saarensa, mutta nyt se on kasvanut erään matalikon kautta merenpinnan laskiessa yhteen Isoluodon kanssa. Ennen muinoin Isoluodolta Vähämaalle on saatettu kulkea juuri tuon matalikon yli veneillä ja ylityspaikkaa on saatettu kutsua Foreksi (se on muinaisruotsia ja tarkoittaa ylityspaikkaa, siitä saattaa juontaa myös nimi läheiselle kylälle…

Heippa taas ihana lukijani! Jokos “käristyskupoli” alkaa kyllästyttää? Täällä helteisestä paahteesta nautiskellaan joko merellä tai kodin viileydessä. Ulkona ei juurikaan voi mitään puuhata, ainakaan kovin pitkää aikaa kerrallaan! Täällä on ollut mittarissa jo +32 asteen lukemia pahimmillaan ja tällaisina hellejaksoina kyllä tätä meren äärellä asumista osaa arvostaa. Vilvoittavien aaltojen syleilyyn kun voi pulahtaa melkein milloin ja mistä haluaa 🙂 Meillä on poikkeuksellisen puhtaat vedet täällä Särkisalossa. Itse en ole koko kolmen vuoden aikana mitä olen täällä asunut, nähnyt sinilevää. Nyttenkin kukintoja on jo useissa kaupungeissa havaittuna, viimeksi itse havaitseminamme Kemiön vesistöissä, mutta täällä Särkisalossa vedet ovat kirkkaat ja levättömät, ainakin vielä toistaiseksi! Olen haaveillut näkeväni Kemiönsaaren Jungfroholmenin kaksois hiidenkirnun, mutta paikka sijaitsee saarella, jonne ei ole kulua muuta kuin vesitse! Pitkään pelkäsinkin, että pääsenkö sinne ikinä 🙁 Oman veneen hankinnan myötä tuollaisetkin retket onnistuu ja mikäpä ihanteellisempia paikka ottaa muutamia tuotekuvia samalla, kuin kaunis Saaristomeren kansallispuistomme. Aloitimme reissumme kotisatamastamme, eli…

Heipparallaa ihana lukijani! Tovi onkin vierähtänyt taas kesän huumassa, enkä ole ehtinyt edes ajatella koko blogia! Niin paljon on ehtinyt tapahtua puutarhassamme tänä aikana etten edes tiedä mistä aloittaisin? Ensinnä lähdimme karsimaan niitä kymmeniä ylivenähtäneitä omenapuita, joita puutarhassamme oli. Ekana lähtivät ne pari, jotka blokkasivat näkymät ikkunoista itse puutarhaan. Näkymä makkarin ikkunasta puutarhaan toukokuussa: Ja näkymä nyt kesäkuun lopulla: Kahden ekan omppupuun jälkeen päätettiin, että se kamala kasvihuoneen räsä saa myös lähteä ja taaemmas tonttia kaavailemani keidas saa tulla kasvihuoneen tilalle. Kasvihuoneella oli hyvät perustukset, joita päätimme hyödyntää ja valoimme betonin niiden sisään. Finnfoamit toki alle laitettiin 😀 Ajatuksena oli alkuun rakentaa vaan (sinne pihan perälle) joku paviljonki -tyyppinen rauhoittumis tila, jota ympäröi hortensiat, alppiruusut ja atsaleat, mutta lapasestahan se ajatus taas lähti, niin kuin minulla aina, ja seuraavaksi olin jo mielessäni rakentanut sinne vanhasta puuhellasta kesäkeittiön ja hetken kuluttua jo ulkoporealtaan! No siihen ideaan mieskin lähti mukaan ja paikkakin…

Moikka taas ihana lukijani! En olekaan vähään aikaan jaksanut kirjoitella tänne oikein mitään sellaisia “mielenrauhajuttuja”, mutta tänään kun heräsin aamulla seitsemän aikaan ja vilkaisin makuuhuoneen ikkunasta meidän ompputarhan suuntaan ja huomasin siellä kauniin sateen jälkeisen usvan, niin päätin ottaa kameran kaulaan ja koirat mukaan ja käydä katsomassa mille puutarhassamme näyttää. Hiukan aina jännittää niiden punkkien suhteen. Tuossa yksi päivä olin suihkinut punkkisuihkettani vain kenkiin ja lahkeen alaosiin kun kävin puutarhassa kastelemassa kasveja ja illalla telkkua katsoessani tunsin punkin kävelevän käsivarrellani. Muutoin punkkisuihke on ollut toistaiseksi tehokas, koirissa ei ole sen koommin näkynyt punkin punkkia kun aletiin suihkutella “Punkki Hus!:ia” Niinpä siis ennen ulos menoa suihkuttelin itseni hupusta kenkiin huolellisesti ja samaten koirat. Koirille suihkuttelen eturintaan, jalkoihin ja selkään. Missään nimessä ei päähän eikä naamaan! Punkki Hus! Oli tälläkin kertaa tehokas, eikä ainuttakaan punkkia tullut kehenkään meihin vaikka rymysimmekin kosteassa heinikossa, puiden ja pensaiden väleissä! Niin kauniilta kun ajatus omenapuu kujista…

Moikka taas ihana lukijani! Vihdoin mulla on ilo esitellä remontoitua vessa nro. kakkosta! Tai ei se ihan vielä ole kokonaan valmis, mutta sen verran on, että ollaan ihan loppusuoralla sen kanssa! Tässä on veskin lähtötilanne. Tällainen oikein kunnon 80-luvun kauhistus, minne on varmaan laitettu jostakin ilmaiseksi saadut kaapit, koska mitat on heittänyt sen verran ettei kaapit ole mahtuneet vierekkäin 😀 Aika erikoinen ratkaisu 😀 Pöntöthän täällä vuosivat kaikki ja siksi tämäkin vessa olikin pois käytöstä kunnes saatiin aikaiseksi hommata uusi wc-istuin ja veski toimikin lähinnä rojuvarastona siihen asti. Ah tuota myrkynvihreyden sinfoniaa, joka silmissä sattuu, kuin tikkuja pistelisi 😀 Vihdoin saatiin pönttö vaihdettua, iskä onneksi hoisi sen homman, koska meistä kumpikaan ei olis osannut! Samalla hän asensi myös uuden allaskalusteen. Kaikki veskin kalusteet ja sisusteet on Ikeasta istuinta lukuuntottamatta. Se on Netraudasta. Sitten tuli meidän vuoro. Mies purki ensin ne hirveät kaapit pois tieltä, jotta päästiin tapetoimaan. Vessan sisusteessa koitin…

Tervehdys arvoisa lukijani ja oikein ihanaa alkanutta viikkoa sinulle! Ihana maanantai! Monellakin tapaa! Aurinko paistaa, lämmin päivä tulossa, kauppa käy hyvin; ekologiset Saaren Taika tuotteet ovat suosionsa huipulla, rentouttava viikonloppu vietetty lapsivapaana mieheni kanssa pihatöitä tehden ja erilaisissa kauniissa paikoissa kävellen. Luin aamulla tyttäreni koskettavan riipaisevan blogikirjoituksen äitienpäivään liittyen ja siihen mitä perheemme, ja erityisesti tyttäreni on joutunut kokemaan aikaisemmin elämässään. Lukukokemus oli samaan aikaan vaikea, että ihana. Rakas äiti, anteeksi että suljin sinut ulos elämästäni. Olin aikuisikään asti vihainen ja syytinkin äitiäni monista asioista. Olin vihainen tämän (omien sanojeni mukaan) ”hylätessä” minut vauvana; asuin isovanhempieni luona muutaman vuoden, sillä äitini oli 20-vuotias rikollinen ja huumeriippuvainen, eikä pystynyt huolehtimaan minusta. Vanhempani olivat eronneet ja isänikään ei ollut parhaimmasta päästä vaan täyspäiväinen juoppo ja rikollinen.  Syytin äitiäni kaikesta vääryydestä, puoli-isäni aiheuttamasta pelosta ja väkivallasta, jota valitettavasti jouduin kokemaan ollessani lapsi. Olihan äitini valinnut itselleen kamalan miesystävän, joka teki elämästäni h***ettiä. Olin…

Särkisaloa kutsutaan Finbyksi, mutta Finby on myös yksi kylä Särkisalon Isoluodossa. Särkisalo sijaitsee eteläisessa Suomessa, Saaristomeren rannikolla ja käsittää yhteensä 119 saarta sekä kaistaleen mannerta. Suurimmat saaret ovat Isoluoto, Ulkoluoto ja Pettu. Aikojen alussa Särkisalo on ollut meren pohjaa ja siitä syystä (vakituinen) asutus tänne on tullut verrattain varsin myöhään, n. 1100-1200-luvulla. Pronssikautisesta (1700-500 eaa.) asutuksesta kertonee reilut kymmenen hiidenkiuasta jotka sijaitsevat Särkisalon korkeimmilla kallioilla (Puosinmäellä 3 kpl, Suutarkylässä 1, Finnarvissa 1 joka on tuhottu, Mikonhuhdan niityllä 1, Mondolan metsässä 2 kpl, mutta näistä ehkä kattavammin myöhemmin). Särkisalo on luultavasti saanut ensimmäiset vakituiset asukkaansa Kemiön saaren ja Läntisen Uudenmaan kanssa samaan aikaan. Maahanmuutto alkoi n. 1100-luvulla. 1200-luvulla Suomi oli jo osa Ruotsin valtakuntaa. Kruunulle uudet tilat merkitsivät lisää verotuloja ja tästä syystä Kruunu kiirehti erämaiden raivaustoimintaa. Varsinais-Suomen kuninkaankartanot olivat ruotsalaisia siirtokuntia suomalaisilla seuduilla. Ensimmäinen maininta seudulta jolla Särkisalo sijaitsee on 12. kesäkuuta 1329, kun Olle Före, Haquinus/Håkan de Sekkiaesalu ja…

Talomme takaa nousee Särkisalon Isoluodon toiseksi korkein kallio Isomäki jonka korkein kohta on erään särkisalolaisen muistin mukaan 63,5 metriä meren pinnasta. Pihasta pääsee melkein suoraan nousemaan sen laelle josta aukeaa upea merinäköala kohti Kemiönsaarta. Kallioilla on mukavaa ulkoilla ja kesällä ottaa vaikka eväät mukaan 🙂 Kallion huippujen toisesta päästä on näkymät kaivokselle. Tarkkaa osoitetta paikalle on vaikea sanoa, koska kallioalue on niin suuri, mutta suuntaa Förbyyseen niin löydät sen alla olevan kartan avulla 🙂

Käväisin eilen kuvaamassa Särkisalon kaunista punaista puukirkkoa joka sijaitsee Isoluodolla aivan meren tuntumassa. Kirkko on rakennettu vuonna 1760 ja sen erillinen kellotapuli on rakennettu vuosina 1761-62,  tapulin kellot ovat vuosilta 1706 ja 1768. Sijainti: Kirkkopolku 3, Salo Lähteet: https://www.salonseurakunta.fi/00010298-kirkko http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200525

Uusi kotipaikka Förby ei ole lainkaan hullumpi valokuvaamisen kannalta! Kotoa meren rantaan n.900 metriä matkaa ja talon takaa alkavalta kalliolta mahtavat näkymät, nyt kuitenkin kävästiin autolla ihan kokonaista 2km päässä kuvaamassa Bastbölen kallioilta Förbyn kaivoksen suuntaan ja Förbyn rannasta merelle päin. Bastbölen kallioilta on mahtavat näköalat merelle päin ja siellä on mitä mukavammat ulkoilumaastot 🙂 Ensin Bastbölen kalliot Sitten Förbyn ranta Ei yhtään harmittanut, vaikka taivas meni pilveen heti, kun aurinko laski 🙂

Förbyn kaivos sijaitsee Salon Särkisalossa, Förbyn kylässä ja kuuluu Karl Forsström Oy:hyn eli kuuluisan kaivosmiehen, Kalkki-Petterin perustamiin kalkkikaivoksiin, joita lähiseudulla on useita. Särkisalon pääsaaressa, Isoluodossa sijaitsee noin 500 metriä pitkä kalkkikiviesiintymä jonka maanpäälinen louhinta aloitettiin vuonna 1882. Förbyn kaivos on yksi Suomen vanhimmista teollisen ajan kaivoksista. Kalkin nostaminen kaivoksessa lopetettiin vuonna 2010 jolloin kaivoksen alin taso oli 530 metrin syvyydessä eli merenpinnan tasolta laskettuna 510 metriä merenpinnan alapuolella. Nykyään kaivoksen alueella toimii Omya Oy niminen kansainvälinen yritys joka jatkokäsittelee muualta tuotua kalkkikiveä ja rekkaliikennettä Tehtaantiellä suhaakin edes-takaisin tiuhaan tahtiin. Omya Oy valmistaa mm. pigmenttejä ja tuottaa kalsiumkarbonaattia kosmetiikan sekä lasi- ja keramiikkateollisuuden tarpeisiin, sen suurin asiakas on paperiteollisuus. Särkisalossa yhtiö työllistää 26 henkeä ja tytäryhtiö Salon Mineraali työllistää 12 henkeä. 11. joulukuuta vuonna 1982 tapahtui kaivoksen alueella vaarallinen sortuma, joka synnytti noin 100 metriä halkaisijaltaan ja useita kymmeniä metrejä syvän kuopan. Sortuma vei mukanaan Osuuskaupan päädyn sekä osan maantiestä. Sortumat alueella ovat edelleen mahdollisia…

Tessvärin Vårdkasberget on upea näköalakallio josta näkee mm. Kemiönsaaren.Kallio kohoaa 51,4 metriä merenpinnasta ja matkalla lähellä lakea on n. hehtaarin kokoinen muinaisranta eli pirunpelto.Särkisalon monet kalliot ovat jyrkkäreunaisia ja korkeimmat kohoavat jopa 70 metriä merenpinnasta.Vårdskabergetissä, kuten muillakin seudun kallioilla näkyvät jääkauden jäljet kallioiden uurteina, hiidenkirnuina ja pirunpeltoina.Kasvisto Vårdskabergetillä on saaristolle tyypillistä kuivaa kangasmetsää ja kalliokasvistoa.Linnuista merikotka ansaitsee erityisen maininnan, paikallinen linturyhmä on pitkäjänteisellä työllään pelastanut merikotkakannan ja se onkin nykyään Särkisalon vakioasukki.Kallioperä on enimmäkseen punaista rakeista graniittia, ns. Perniön graniittia.Vårdkasbergetin luolasto pitää sisällään useita pienempiä luolia suurten lohkareiden välissä ja alla sekä kolme suurempaa toisiinsa kytköksissä olevaa luolaa.Luolien ja kallioiden sieniltä löytyy myös nykyihmisen tekemiä kalliomaalauksia.Luolille pääsee kallion laelta lähtevää polkua pitkin ja polulta pääsee myös takaisin laelle kallion toiselta puolelta. Kalliolla kannattaa olla varovainen, ainakin näin alkutalvesta kalliot olivat ohuen jääpinnoitteen alla ja erittäin liukkaat!Paikalle pääsee, kun jättää auton johonkin sopivaan kohtaan Ulkoluodontielle ja lähtee yksityistietä noin Ulkoluodontie 81 paikkeilta (Salon suunnasta tien oikealla…

Lehtipuumetsän sisälle menevän pikkutien vasemmalla puolella oli verkkoaidoin suojattu tumman veden täyttämä suuri avolouhos jonka ylhäältä avautui upeat näkymät tähän vanhaan kaivokseen! Särkisalo lukeutuu Varsinais-Suomen kalkkiteollisuuden varhaisiin keskuksiin. Seudulla on louhittu sekä kalkkikiveä että marmoria. Armonlaakson tien vieressä avautuu veden täyttämä vanha kalkkilouhos, jonka ympäristössä on säilynyt sivukivikasoja muistona vanhasta louhostoiminnasta. Louhoksen ympäristö kuuluu nykyään luonnonsuojelualueena Suomen Natura 2000 -verkostoon. Kohteen tavoitteena on suojella kalkkivaikutteisia luontotyyppejä, joilla esiintyy harvinaisia putkilokasveja, sammalia ja jäkäliä. Louhoksen ympäriltä löytyy runsain määrin todella makeita metsämansikoita ja suuria mustikoita! Sijainti: Nimetön hiekkatie noin Niksaarentie 252:n kohdilla, Armonlaakson matkailuyrityksen portteja vastapäätä. Lähde: http://www.palmenia.helsinki.fi/perinnemaisema/kohteet/varsinais/armonlaakso.htm