Category

Kotimaan matkailu

Category

Miksi tämän kertainen blogipostaus lomastamme on mielestäni erityinen? Tänään vihdoin päätin rohkaistua ja kertoa, että majoitumme sviitissä. Olen häpeillyt asiaa ja jättänyt jo yli vuoden verran mainitsematta sitä blogikirjoituksissani, vaikka tarkimmat ovatkin saattaneet asian huoneiden varusteluista huomata.

Ehkä olen ajatellut, että asian mainitseminen on leuhkimista tai “pröystäilyä” . Tai, että sen kertominen saattaa herättää kateutta. No, tervetuloa vaan talsimaan menneisyyteni saappaissani, jos elämäni aiheuttaa kateuden tuntemuksia 😀

Ahvenanmaa vei kyllä osan sydämestäni! Täällä kiehtoi eniten nykyajan ja vanhanajan saumaton sulautuminen yhteen ja se miten täällä on osattu vaalia entisaikaa, jättäen meille nuoremmillekin polville nähtäville ne entisaikojen hienot rakennukset ja muut. Ekologisuuden ja luontoystävällisyyden huomioiminen on täällä myös näkyvämmin esillä kuin meillä päin.

Kirjoittelen tätä blogikirjoitusta poikkeusoloista ja samoissa oloissa luultavasti sinäkin luet tätä, ainakin jos luet tämän lähiaikoina kirjoituksen julkaisemisen jälkeen. Päätin julkaista kirjoituksen tässä henkilökohtaisessa blogissani matkablogini sijaan, sillä vaikka olemmekin yöpyneet hotellissa, ei tätä voi oikein matkustamiseksi luokitella. Olemme siis asustelleet viikonlopun täällä Hangon Regatta Spa hotellissa, mutta normaalin hotelliasumisen sijaan olemme olleet täällä lähes karanteenia vastaavissa olosuhteissa, eli aika pitkälti eristäytyneinä.

Heipä hei ihana lukijani! Vuosi 2019 lähenee loppuaan ja on mukavaa palata hetkeksi tämän vuoden tehtyihin matkoihin, nähtyihin paikkoihin ja koettuihin tunnelmiin. Minne tämä noviisi matkailija yhden vuoden aikana siis kerkesikään? Tammikuussa hemmottelua talven keskelle tarjosi vanhan kotikaupunkini Turun ihana Ruissalon kylpylä. Mikäpä katkaisisikaan paukkupakkasten valloittaman sydäntalven paremmin kuin lämmin kylpylä ja sen upeimmasta huoneesta avautuva talvinen merimaisema saunan lämmöstä ihailtuna! Päivä 1, Päivä 2. Kylpyläkokemuksistamme tämä kuuluu ehdottomaan kärkeen ja mikäli mielit itsellesi palasen luksusta siistissä ja arvokkaassa ympäristössä, on Ruissalon kylpylä valintasi 🙂 Lue juttuni Ruissalon kylpylästä Helmikuussa autolomailimme Kanarioilla, eli Gran Canarialla ja Fuerteventurassa, jonne suuntaammekin taas ensi vuoden helmikuussa uudelleen. Tällä kertaa toki saarihyppelemme myös Lanzarotella 🙂 Katso blogista mikä oli Kanarian hurjin ranta! Maaliskuussa synttäreitäni vietettiin Tammisaaren kaupunginhotellissa, josta oli mukavaa tehdä kävelyretki Hankoniemen luontopolulle 🙂 Tule kanssani lukumatkalle Hankoniemeen ja tutustu Palawan-hylkyyn. Koulujen päättymistä juhlistettiin kesäkuun alussa Krakovassa, jonka mieleenpainuvin ja ahdistavin kokemus oli…

Heippa ihana lukijani! Täällä sitä odotellaan jo valmistautumista lähtöön Madeiran saarille. Käytiin mieheni kanssa klo 18 paikkeilla päikkäreille ja itse heräsin klo 20 aikaan. Miehelläni soi kello 23.30, jonka jälkeen aloitetaan pakkaaminen. Kahden paikkeilla lähdetään ajelemaan kohti lentoparkkia. Sain upgradettua paikkamme ykkösluokaan viimehetken huutokaupassa varsin edullisesti, joten poistuu yksi suuri stressin aihe paikalta nousemista yms. näiden vatsaompeleiden ynnä muiden kipujen kanssa (olin tovi sitten suurehkossa vatsan alueen leikkauksessa, jonka jäljiltä vatsan peitteissä 50 metallista kiinnitysnipsukkaat plus tähystysreijät ja niiden ompeleet). Leikkauksen pitkä toipuminen saikin meidät melkein perumaan matkamme, mutta vailla peruutusturvaa olisimme menettäneet rahamme. Matka oli siis varattu jo vuosi sitten, kun taas leikkauspäätös ja sen ajankohta ilmeni n. 1kk ennen leikkausta 🙁 Mietin tässä yksin keittiön pöydän ääressä istuskellessani ja kahvia siemaillessa sellasia lomailijoita, jotka majoittuvat hotellikomplekseihin ja lomakyliin. Itselleni nämä turistikylät olivat tuntematon käsite ja suuri järkytyksen aihe, kun moisia ensimmäistä kertaa näin Kanarialla! Olen varsin noviisi matkustaja.…

Moikka moi ihana lukijani! Follow my blog with Bloglovin Tänään on ollut jännä päivä, itse asiassa bloggasinkin viimeksi siitä, miten jännitin tätä päivää niin kovin, että menetin yöuneni! No täällä nyt kuitenkin ollaan, Kemiönsaaren Kasnäsissä ja tarkemmin ottaen toukokuussa (2019) valmistuneissa Kasnäsin Marinan mukavissa rantataloissa 🙂 Päivän tehtävänä oli kuvata tällä viikolla Turkista saapuneet aidot käsinkudotut Hamam pyyhkeet ja päätimme kuvata ne sisätiloissa syksyisten jatkuvien sateiden vuoksi. Kasnäsin Marina valikoitui siksi, että tämä on lähellä ja sisätilat ovat kuvauksiin sopivat, eli nykyaikaiset, merihenkiset ja vaaleat 🙂 Pyyhkeitä on mukana 4 pahvilaatikollista, eli niin paljon erilaisia ihania pehmeitä Hamam pyyhkeitä löytyy pian Saaren Taian valikoimista! Marinaan pääsi kirjautumaan neljän aikaan ja se tarkoittaa näin syksyllä, että kuvausaikaa oli tälle päivälle vain reilu tunti. Viiden aikaan aurinko oli jo sen verran laskenut, että valo sisällä oli riittämätön. Joudumme siis yöpymään täällä ja jatkamaan heti kun aurinko nousee riittävän ylös ja antaa tasaista…

Heippa taas ihana lukijani! Vihdoin saapui viikonloppu ja olimme jo perjantaina päättäneet, että käymme lauantaina jossakin kivassa paikassa kävelyllä. Lauantai aamu koitti ja heräsin jonkin verran miestäni aikaisemmin. Siinä aamukahvia siemaillessa ja suloiselle tuoksuvaa raparperi tuoksukynttilää poltellessa tsekkasin hieman meidän mainoksia ja muutaman sähköpostin. Ne taas väsytti minut niin, että kymmenen aikaan kun aloimme tehdä lähtöä minä jo haukottelin vedet silmissä ja jouduin oikeasti tekemään töitä itseni kanssa saadakseni itseni liikkeelle 🙁 En tiedä mistä tämä väsymys johtuu. Masennuksesta kai, mutta varmaan myös jatkuvasta kipuilusta niiden Essure-implanttien aiheuttamien ylimääräisten vatsaleikkausten vuoksi, joiden jälkeen on vatsakipua ollut oikeastaan jatkuvasti 🙁 Särkylääkettä menee jatkuvasti ja vatsakivut haittaavat myös liikkumista. Toisinaan kipulääkkeiden voimalla pystyy ulkoilemaan, toisinaan ei 🙁 No. Pääsimme kuitenkin lähtemään ja paikaksi valitsimme Kemiönsaarenlla sijaitsevan Purunpään. Purunpäätä kehutaan jopa Kolinkin kansallismaisemia upeammaksi paikaksi ja sitähän se olikin! Purunpäässä ei vielä toistaiseksi ole polkuja eikä opasteita, vaan sinne mennään omatoimisesti omat polkunsa…

Moikka taas ihana lukijani! Elokuu on vaihtunut syyskuuhun ja kevyt usvaharso sumentaa ikkunoistamme näkyvää syyskuun ensimmäisen aamun maisemaa. Elokuun viimeinen vietettiin perheen kanssa Saaristomeren Kansallispuistoon kuuluvassa Sandön saaressa. Tällä kerta siellä oli enää vain muutama muukin venekunta ja iltapäivällä saimmekin olla siellä aivan yksin. Sandön pitkä “hiekkahäntä” Kauniit meriheinät Sandön rannalla Sandön on geologisesti jamaisemallisesti erittäin merkittävä Kolmannen Salpausselänlounaiseen jaksoon kuuluva alue käsittää rantavoimienmuotoileman, loivarinteisen ja korkeimmillaan 20 metriä korkeanreunaselänteen. Lisäksi alueeseen kuuluu erillinen, pienirinnakkaisharjanne. Harjualueella on useita muinaisrantojenterasseja ja valleja, hiekkarantoja ja niihin liittyviä monipuolisiasärkkämuotoja, tuulen synnyttämiä muotoja, sekä etelärinteelläselväpiirteinen kulutustörmä. Päivä oli lämmin ja aurinkoinen, ja onnistuimmekin saamaan luultavasti tämän vuoden viimeiset punat auringosta kasvoillemme, sillä emme tietenkään olleet laittaneet enää aurinkosuojavoidetta; syksy kun lähes jo on 😀 Kotilaiturilla tuttu haikara vinkkasi heipat meille lähtiessämme ja matkaamme siivitti merihanhien äänekäs muuttoaura. Matkalla ei paljon muita veneitä näkynyt. Joutsenperheitä bongasimme kyllä useita! Kauniit valkoiset linnut opettivat nuorukaisiaan elämän saloihin.…

Moikka moi ihana lukijani! Tyttärelläni Veeralla oli eilen tuparit, jonka jälkeen päätimme lähteä iltauinnille ihanalle Lappohjan hiekkarannalle. Ranta on siitä erikoinen, että se on suojeltua dyynirantaluontoa, joka vedessä jatkuu pitkään matalana hiekkapohjana syventyen äkkinäisesti yli 15 metriin! Lappohjan rannat ovatkin olleet suojana useille eri sotalaivoille aina 1500-luvulta lähtien, Venäjän vallan ajan sukellus veneisiin ja niidenkin jälkeen tarjoten suojan itsenäisen Suomen sotalaivoille. Hylkyjä syvyyksistä on löydetty muutamia ja yksi hylyistä on nähtävillä läheisen venesataman rantakaislikossa! Uimaranta on pitkä ja vaalean hiekan peittämä. Sinne kuljetaan hiekkadyynien pohjustaman kuivan kangasmetsän läpi. Vesi oli puhdasta ja lämmintä <3 Lappohjan uimarannalle löytää helposti Google mapsilla ja jos ottaa mäpsistä käyttöön sateelliittinäkymän, erottuu hylkykin pienvenesataman kaislikosta hyvin mäpsillä 🙂

Tervehdys arvon lukija 😊 Kiinnostaako kuvitettu kertomus Saaristomeren kansallispuiston hiekkasaaresta eli Sandöstä? Mikäli vastasit kyllä, niin tässä sitä tulee 😁 Kesä 2019 ja säätermi “käristyskupoli”. Jep. Se on parhaillaan päällämme porottaen pahimmillaan! Täällä Salon ja Särkisalon nurkilla varjossakin on ollut 31-33 astetta, joten mieleen ei juurikaan ole tullut muuta kuin olla veden lähellä! Edellispäivänä kävimme samaisen kansallispuiston Jungfruholmenissa ihastelemassa Saaristomeren suurimpia hiidenkirnuja (lue juttu tästä) ja tänään suuntasimme Sandön hiekkasaarelle, joka on muuten jääkauden muodostaman Salpausselän jatketta 😊 Sandön on suosittu veneilypaikka ja tällaisena hellepäivänä siellä olikin useita venekuntia vilvoitusta hakemassa. Muutama perhe oli telttailemassa ja näkyipä siellä pari koiraakin. Tunnelma lähestyttäessä saarta oli kuin ulkomailta. Komeat purjeveneet erottuivat jo kaukaa ja upeat matalikkoon ankkuroidut moottoriveneet siinsivät rannassa lähemmäs päästyämme. Vaalea hieta ympäröi saarta ja vesi oli lämmintä! Kukin saarella vierailija oli keskittynyt omaan oleiluunsa, eikä ketään tuijotellut toisia kuten yleensä uimarannoilla. Tilaa oli uida, kävellä, tuotekuvata tai palvoa aurinkoa…

Heippa taas ihana lukijani! Jokos “käristyskupoli” alkaa kyllästyttää? Täällä helteisestä paahteesta nautiskellaan joko merellä tai kodin viileydessä. Ulkona ei juurikaan voi mitään puuhata, ainakaan kovin pitkää aikaa kerrallaan! Täällä on ollut mittarissa jo +32 asteen lukemia pahimmillaan ja tällaisina hellejaksoina kyllä tätä meren äärellä asumista osaa arvostaa. Vilvoittavien aaltojen syleilyyn kun voi pulahtaa melkein milloin ja mistä haluaa 🙂 Meillä on poikkeuksellisen puhtaat vedet täällä Särkisalossa. Itse en ole koko kolmen vuoden aikana mitä olen täällä asunut, nähnyt sinilevää. Nyttenkin kukintoja on jo useissa kaupungeissa havaittuna, viimeksi itse havaitseminamme Kemiön vesistöissä, mutta täällä Särkisalossa vedet ovat kirkkaat ja levättömät, ainakin vielä toistaiseksi! Olen haaveillut näkeväni Kemiönsaaren Jungfroholmenin kaksois hiidenkirnun, mutta paikka sijaitsee saarella, jonne ei ole kulua muuta kuin vesitse! Pitkään pelkäsinkin, että pääsenkö sinne ikinä 🙁 Oman veneen hankinnan myötä tuollaisetkin retket onnistuu ja mikäpä ihanteellisempia paikka ottaa muutamia tuotekuvia samalla, kuin kaunis Saaristomeren kansallispuistomme. Aloitimme reissumme kotisatamastamme, eli…

Moikka moi pitkästä aikaa! Artikkeli on alunperin julkaistu vanhassa blogissani elokuussa 2018. Anteeksi, että on mennyt tovi taas, kun olen tänne uusia paikkoja päivitellyt vaikka useassakin paikassa lopulta päästiin kesän aikana käymään! Blogiini on yhtäkkiä tulvahtanut hirmu määrä uusia tilaajia! Kiitos! Olen ymmälläni, mutta todella otettu! Miehen kanssa saatiin jokin aika takaperin viettää ihana aurinkoinen ja romanttinen päivä Jussarössä, vanhalla sotilassaarella. Romanttisen paikasta tekee kaikki sen somat kallionkolot, hiekkarannat, ja kallioille kivillä kirjoitetut rakkaudenosoitukset, katso kuvat niin näet! Olimme nähneet esitteen Jussaröstä, kun taannoin teimme roadtripin Kemiönsaareen ja löysimme Vestanfjärdistä nipun lähialueiden esitteitä. Yhdessä esitteessä kerrottiin Jussarön sotilassaaresta joka nyt oli avattu yleisölle ja jossa sijaitsee erikoinen ranta nimeltään Iron Beach. Ajatus Jussaröön menemisestä kyti mielessä siitä asti ja kerran olimme sinne jo menossakin, mutta miehelleni iski se selittämätön korkea kuume ja reissu peruuntui. Tänään meillä vihdoin oli lapsivapaata kahdenkeskistä aikaa ja päätimme tehdä reissun nyt. Minä jätin puhelimen kotiin…

Heipsan ihana lukijani! Tänään pääset lukumatkalle Särkisalosta Viinijärvelle, Viinijärveltä Kajaaniin ja Vuokattiin Holiday Club Katinkullan lumoihin! Lähtöaamun äänimaailma Särkisalon saaristossa, jossa kurkisperhe huuteli kutsujaan vastapäisellä pellolla: Viinijärven reissu tuli sikäli yllättäin, että alunperin vierailun piti tapahtua toisinpäin, eli mieheni läheisten piti tulla kesällä meille Särkisaloon, mutta sattuneen onnettomuuden vuoksi vierailu valitettavasti peruuntui. Kajaanin reissua taas ei pitänyt tapahtua ollenkaan, sillä Kajaanissa oli keväällä syntynyt linnunpoikanen, joka lajiltaan sopi kaveriksi meidän Luumupääkaija Lotalle, mutta liian pitkän hakumatkan vuoksi emme varanneet poikasta. No, sattuneen onnettomuuden vuoksi suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja koska lähdimme jo ajamaan Särkisalosta Viinijärvelle yli 400 kilsaa, ei parin-kolmensadan kilsan lisämatka linnun hakuun ollutkaan enää poissuljettu asia! Reissulle mukaan otin ihanan uuden Saaristo Lifestyle kylpypussukkani ja shampooksi Tyrnishampoon, saippuaksi Saariston suolasaippuan ja voiteeksi ah, niin ihanan Makadamian! Matka sujui leppoisasti, joskin Varkauden ABC:llä oli pysähdyttävä toimittamaan työhön liittyviä tiedostoja eräälle tavarantoimittajalle! Tämä onnistui laittamalla kännykästä Wifi Hotspot päälle ja menemällä…

Heipahdus ihana lukijani! Viimekertaisen kylpyläjuttuni lopussa lupasin Sinulle, että kirjoittaisin kylpylähotelli vertailun tänne blogiini jossakin kohtaa. Monessahan en ole ehtinyt vielä käymään, sillä kylpylä”kulttuuri” ei kuulunut arkeeni (eikä juhlaanikaan) silloin, kun elin hyvin pienituloisen arkea. Tulot eivät ole suuret nyttenkään, mutta päästyämme kerran erään virolaisen kylpylähotellin parhaaseen sviittiin (oli 40v päiväni) halppishuoneen hinnalla, päätin, että jatkossakin valitsen tilavamman huoneen ahtaan ja hämärän kopin sijaan, aina jos se on mahdollista. Hotellien sviitit ovat kaikkea parin sadan euron ja parin tuhannen euron väliltä, eikä minun elämässäni ole varaa niihin kalliimpiin. Onneksi kylpylöissä pääasiassa on maltilliset hinnat myös isommissa huoneissa ja tässä jutussa vertailen niitä muutamaa, joissa olemme käyneet 😊 Käytän pisteytystä arvoasteikkona ja arvostelen oman kokemukseni perusteella 4 asiaa; siisteys, palvelu, laatu ja ruoka. Eka kylpylähotelli kokemukseni oli Haikon kartano Porvoossa. Aivan upea, kaunis miljöö ja samalla reissulla päästiin katsomaan kaunista vanhaa Porvoota ja tietty erästä valokuvaajille legendaarista laivaa Emäsalossa! Haikon kylpylähotellilla…

Huomenta täältä Kirkkonummen Långvikista, jonne pakenimme vajaan vuorokauden rentoutumiselle! Mieheni, ja välillä äitinikin ovat painaneet alkukesästä lähtien 12-17 tuntisia työpäiviä meidän saippuatehtaalla ja mies alkoi olla jo pahasti loman tarpeessa. Vaikka kuumimman sesongin aikaan ei voisikaan oikeastaan lomailla, me lomailemme kaikki lomat sitten hiljaiseen aikaan eli talvella ja kevään aikana. Nyt kuitenkin päästiin yhdeksi yöksi pois ja tällainen Långvik oli! Eilen illalla töiden jälkeen saavuimme siis tänne Långvikiin ja olimme niin väsyneitä, että kävimme vain huoneemme saunassa ja poreammeessa, illallisella ja painuimme pehkuihin! Ravintolassa oli korkeaa laatua huokuva tunnelma, kun mustiin pukeutuneet tarjoilijat palvelivat äärimmäisellä kohteliaisuudella ja etikettiä noudattaen. Ruoka oli erinomaista ja mukavana plussana tarjoilija kertoi lihan tulleen Kemistä Rönkän tilalta! Kertoi hän koko annoksen muidenkin ruokien alkuperän, mutta ne eivät ikävä kyllä jääneet mieleeni. Ääninäyte ravintolan äänimaailmasta Huoneen vuoteet olivat miellyttävät ja tyynyjä oli eri kokoja, jotta jokaisen nukkujan mieliasento löytyisi parhaiten. Sängyt olivat muuten moottoroidut, tosin toisen…

Saaren Taika blogissa vinkit veneilijälle, mökkeilijälle, retkeilijälle ja matkustelijalle: Saaren Taialta löytyy useita saippuoita ja shampoita jotka pesevät myös luonnonvesissä ja jopa suolaisessa merivedessä. Saaren Taika saippuat ja shampoot ovat kaikki tutkitusti vaarattomia vesieliöille ja tutkitusti 100% biohajoavia, eli niiden käytöstä ei aiheudu suoraa haittaa vesistöille. Retkellä ja matkustaessa mukana kannattaa pitää myös Saaren Taika Siivoussaippua. Se käy niin astioiden pesuun, silmälasien puhdistukseen kuin nyrkkipyykillekin. Saaren Taika voiteet ja deodorantit kulkevat matkalla mukana myös lentokoneen käsimatkatavaroissa, sillä niitä ei lasketa nestemäisiksi Lue loppuun täällä: https://www.saarentaika.com/veneilijan-mokkeilijan-ja-retkeilijan-saippua-seka-lentomatkustajan-kosmetiikkatuotteet/

Tervehdys ihana lukijani! Täällä ollaan, Tammisaaressa ottamasta lepoa arjesta ja samalla synttäreitä mieheni kanssa kaksistaan viettäen 💗 Suosittelen maaseutumatkailua kaikille jotka haluavat edullista luksusta arkeensa. Tammisaaren kaupunginhotellin Tammisaari sviitti maksaa n. satasen, eli saman verran kun Turussa perustason huone keskustahotellissa. Sviitti on käytännössä 3 huonetta + sauna. Parvekkeelta näkyy meri ja kesällä siinä on kaunis uimaranta. Uimahalli löytyy Tammisaaresta, jossa on ihan kylpylätason altaat. Suomen paras lehtipihvi ravintola Haroldsissa n. 16€ Tammisaari on kaunis paikka ihan kesällä ja talvellakin 💗 Illemmalla ajeltiin Hankoon Tulliniemelle katsomaan Palawan hylkyä auringonlaskussa 💗 Rakkolevät punersivat kirkkaina rantahietikolla auringonlaskua vasten. Illan päätteeksi laitetaan huoneessa sauna ja lötkötellään ehkä telkkua katsellen 😁 Kansikuvan on ottanut mieheni Joni Itkonen 💗💗💗

Oikein hyvää huomenta täältä Ruissalon kylpylästä kauniista syntymäkaupungistani Turusta 😊 Suuntasimme aamupalalle jo heti seitsemäksi, koska olimme lukeneet Googlen arvosteluista, että myöhemmin aamupalalle saapuvilta oli loppunut monet eri ruuat. Olimmekin ensimmäisiä aamupala salissa olijoita ja aamupala oli mukavan runsas. Tarjolla oli niin puuroa, jogurttia, mysliä, hilloja ja marjoja. Leipiä, karjalanpiirakoita, nakkia, munakokkelia ja vaikka mitä. Tuoremehu tuli samanlaisesta automaatista kuin kylpylä Päiväkummussa, mutta täällä se sentään maistui ihan mehulle eikä tiskivedelle! Aamupalaaamupala oli ihan ok, tosin puurokulhoja sai kaivaa jonkun aikaa ennen kuin löysi edes suhtkoht puhtaan lautasen 😫 Kello 08.00 aukesi kylpylä ja olimmekin ensimmäiset siellä. Saimme uiskennella aika rauhassa ennen kuin sinne alkoi tulla ikääntynyttä porukkaa. Yhden altaan seinässä oli hauska kosketusnäyttö, josta sai valkata itselleen vesijumpan 😊 Se olikin todella mielenkiintoinen ja ilmeisesti sen voi ladata myös kännykkään?! Ajattelinkin ladata sen ja kokeilla seuraavaksi kun menen uimaan! Ohjelman nimi oli Hydrohex. Huoneiden luovutus on kello 12.00, joten…

Tervehdys! Pääsimme pikarentoutumiselle Turkuun Ruissalon kylpylään. Saamme yöpyä täällä yhden yön ihanassa huoneessa hotellin viidennessä kerroksessa. Huoneesta on mahtava merinäköala suoraan Airistolle sekä oma sauna. Saunassa on iso lasiseinä suureen suihkutilaan, josta siitäkin on kaunis merinäköala. Saunaan mahtuisi useampikin saunoja samaan aikaan ja lauteet ovat ihanat lökölauteet. Rentoutuminen tässä saunassa on taattu! Itse kylpylää emme ole vielä päässeet kokeilemaan, sillä respan tyttö tiesi infota, että iltaa kohden siellä väki lisääntyy. Minua tuo tieto ahdisti sen verran, että sisälläni kävi tuntien ajan kova taistelu halun kylpeä ja ihmisten ahdistavuuden välillä ja lopulta päätin arvostaa stressivapaata päivää kylpylän iloja enemmän ja jäimme huoneeseen. Iltasella kävimme kuitenkin kylpylän ala carte ravintolassa maistamassa mille heidän ruokansa maistuu. En tiedä mikä karma meitä näissä reissussa seuraa, mutta joka kerta tuntuu jotenkin menevän pahasti pieleen! Tällä kertaa minun hampurilaisessani oli hius! Onneksi sain tilalle uuden ja saimme pienen, alle 5 euron alennuksen loppulaskusta. Muutoin ruoka oli…

Tervehdys taas ihana lukijani ja tervetuloa kurkistamaan mille kylpylä Päiväkummussa näytti Tapaninpäivänä. Tuli näet eräänä päivänä tylsyyksissäni varattua kylpyläpäivä Päiväkummusta ja koska meitä oli koko perhe menossa ja “sviitti” varsin edullinen, ajattelin että mikäpä ei, kokeillaan sviittiä sitten. Sviitti sanaa ei varsinaisesti pitäisi kai käyttää pelkästä perus++ laatuisesta huoneesta, jonka varustelutaso on kaiken lisäksi varsin vaatimaton. “Sviitissä” ei ollut lainkaan jääkaappia ellei se sitten ollut tämä lukittu ja avaimeton ruskea boxi vaatekaappien vieressä? Kylppärissä haisi niin pistävä kusen tuoksu, että oven avatessa meinasin lentää persiilleni! Veskin ovi olikin pidettävä visusti kiinni eikä “sviitin” saunan käyttäminen tullut kyseeseenkään! Jopa miehelläni meinasi lentää yrjöt aina vessassa käydessä, vaikka hän ei normaalisti haista mitään hajuja koska on tupakoitsija. Lusikoitakin oli raaskittu antaa huoneeseen vain 1kpl, jota sitten vuorotellen käytimme iltapalan syömiseen. Onneksi allasosastolla sentään oli ihan viihtyisää ja testasimmekin kaikki altaat, saunat ja elämyssuihkut moneen kertaan! Harmillista, että kylpylä aukeaa aamulla vasta 10…

Ihanaa huomenta täältä Haikon kartanosta 💖 Yö tuli nukuttua aika hyvin, vuode oli todella jämäkkä ja laadukas muhkeista tyynyistä puhumattakaan! Huoneen hintaan kuului maukas aamupala hieman yksityisemmässä looshissa sekä lasilliset kuohuvaa (valitsimme alkoholittomat). Tunnelmaa hiukan latisti butlerin käytös, joka viittasi epäuskoisuuteen, että tatskattu nainen ja fleece-paitainen mies voisivat olla sviitti-asiakkaita ja hän kysyikin epäuskoisena, että olihan huoneemme siis kartanosta eikä hotellista. Jatkoa seurasi hetkisen kuluttua sillä perusoslettamuksella ´, että tatskatut tyypit ovat aina dokaajia, sillä hän “small talkkasi” siinä, että “menikö eilen illalla myöhään?” Mieheni vastasi, että ei toki, menimmehän nukkumaan siinä klo 21 jälkeen, johon butler heitti ihmetyksensä, että “Ai, mä luulin, että olisitte ollut klubilla.” No, ikävä kyllä emme olleet, kun emme kumpikaan juo alkoholia, ulkonäöstämme huolimatta 😉 Onneksi aamu-uinnit kylpylän puolella sujui ihanasti ja vietimmekin siellä liki 2 tuntia aikaa rentoutuen eri vesihieronnoissa ja vuoroin kylmässä ja lämpimissä altaissa. Kävimme myös elämyssuihkussa vesisateen alla kuunnellen ensin ukkosen…

Tervehdys arvoisa lukijani! Mikäli lukaisit edellisen postaukseni niin tiedätkin missä olemme. Haikon kartanossa rentouttavaa mini viikonloppua viettämässä mieheni kanssa. Tänne Haikkoon on matkaa meiltä kotoota noin parisata kilsaa ja se on lähes koko matka puuduttavaa Turku-Hki moottoritietä pitkin. Pääsimme lopulta kuitenkin perille ja ennen kartanolle saapumista käytiin tietty katsastamassa Emäsalon legendaarinen kuvauskohde eli eräs laivanhylky joka on nököttänyt paikassaan vuosia milloin kenossa pohja mutiin juuttuneena, milloin vähän ryhdikkäämmin kuten tänään. Saavuttuamme kartanohotellille huomasimme aulassa ilmoituksen ilotulituksesta. Sain ajatuksen käydä hylkyrannassa kokeilemassa josko tulitus osuisi hylyn taustalle. Kartanohotelli on tyylikäs ja historiallinen. Huoneemme on toisessa kerroksessa, mutta ikävä kyllä ilman merinäköalaa. Ennen kylpylässä pyörähtämistä käytiin katsomassa vanhaa Porvoota ja nautittiin elämämme tähän asti parhaimmat pihvit El Patio nimisessä pienessä tunnelmallisessa ravintolassa. Tällaiset ruoka-annokset ovst jokainen pieni taideteos! Sitten paluu kartanolle ja kylpylään. Itse kylpylä oli tungoksinen ja ahdas. Vapaita pukukaappeja ei ollut lainkaan ja jouduin tunkemaan vaatteeni pieneen lukolliseen laatikkoon. Mieheltä…

Moikka taas ihana lukijani! Sain eilen iltapäivällä päähäni, että nyt tarvitaan pieni irtiotto arjesta! Olimme mieheni kanssa kumpikin todella väsyneitä ja tiuskimme toisillemme. Mikään ei oikein sujunut, mulla meni hoitoaineen raaka-aineet saippuan sekaan ja miehellä ei sujunut tilausten pakkaaminen. Olemme kumpikin olleet todella ylirasittuneita koko tämän joulusesonkiin valmistautumisen, muuton, remontin ja kipukohtausten keskellä, eikä meistä kummastakaan ole täysipainoisesti hyötyä mihinkään hommaan kun stressitasot hipoo huipussaan! Itse olen kärsinyt vatsakramppien lisäksi päänsäryistä ja arvelen verenpaineen olevan niihin syynä. Sen lisäksi olen alkanut heräämään neljän aikaan joka aamu 🙁 Tähän kohtaan on hyvä ottaa pieni erätauko ennen kuin tilanne pahenee entisestään. Niinpä siinä kaiken tiuskimisen, stressin ja pahan mielen keskellä aloin selaamaan kylpylähotelleja missä olisi kivan näköinen huone ja monessa olikin, mutta toisissa ei ollut tälle viikonlopulle enää vapaana ja joissakin oli allasosasto niin surkea, etten tohtinut sellaista varata. Yksi jossa oli hyvä allasosasto, ihana huome ja kauniit maisemat oli Haikon kartano.…

Moikka moi ihana lukijani! Tänään käväistiin sunnuntaiajelulla Barösundetissa, jossa piskuisessa saaressa lossimatkan päässä oli vanhaan kyläkouluun tehty ravintola nimeltään Scola ja samalla rannalla oli myös pieni puoti ja muutama muu ajanmukainen rakennus. Matka oli mukava, tuttuja teitä Tammisaareen ja Hankoon päin. Snappertunan tienoilla tie oli aika mutkikasta ja maisemat upeita! Saatiin nauttia myös muutamasta salamasta sekä ukkoskuuroista koko ajomatkan ajan 🙂 Pian ravintola jo olikin edessämme, ei muuta kuin lossilla yli ja nauttimaan ruuasta! Lyhyen lossimatkan jälkeen tie kääntyi heti vasemmalle ja ensinnä rannassa vastassa oli puoti: Sitten Scola: Sisällä ravintolassa oli (ruuhkaa!!) pelkistetty sisustus jossa vanhaa oli kunnioitettu hillityllä määrällä somisteita. Tykkäsin! Porukkaa oli syömässä niin paljon, että taisimme saada viimeisen vapaan pöydän; ulkona kun ei sateella voinut istua vaikka kaunis terassi merelle päin olikin. Kokeilimme Angushärkä burgereita frittiperunoilla. Annos oli todella hyvä! Jälkiruuaksi otimme vielä mansikkaa kolmella tavalla: Ruokailumme päätyttyä sadekin oli jo lakannut ja päästiin fiilistelemään terassin…

Moikka moi arvoisa lukijani Me otettiin yhden yön hotellivierailu Kylmäpihlajan majakasta, Raumanmeren edustalta. Tämä olikin tervetullut pikku hengähdystauko alati kasvavaan stressiin, jota en nyt aio ajatella! Kylmäpihlajassa on huoneita kahdeksassa kerroksessa ja meillä on ylin; Aava sviitti. Kokonaisuudessaan majakka on 12 kerroksinen mutta 9. kerroksen näköalatasanne on ylin kerros mihin vierailla on pääsy. Saarella nähtiin lokkien lisäksi muutamia hanhia palleroine vauvoineen sekä hylkeenjäänteiksi tunnistetut nahka ja luut. Muutamia rahtilaivoja on lipunut ohitsemme ja kaunis aava merinäköala lähes joka ilmansuuntaan on ollut juuri niin lumoava kuin odotinkin! Saari on nopeasti kierretty, mutta sen tiheisiin ja lähes silmänkantamattomiin ulottuviin tyrniviidakkoihin olisi helposti voinut kadota kenenkään koskaan löytämättä! Hotellissa ei yöpyjiä taida meidän lisäksemme olla kuin parissa muussa huoneessa alimmissa kerroksissa, mutta veneilijöitä pikku satamaan on rantautunut muutaman veneen verran, joista yksi oli Saksan Hampurista asti! Aava sviitti on viihtyisä ja tilava, ainoa huone tässä kerroksessa ja täältä on näköalat kolmeen ilmansuuntaan isoista…

Tervehdys arvoisa lukijani! Pääsimme perheen kera ihanalle vierailulle historialliseen Bengtskärin majakkaan. Kesä käy edelleen kuumana, 25-32 asteen lämpöjä vailla tuulta ja sadetta viikko kaupalla. Kehokin on jo sen myötä ollut melkoisessa rasituksessa ja lisäksi arjessa on ollut todella paljon sekä henkistä, että fyysistä rasitusta, joten pieni irtiotto olikin enemmän kuin tarpeen! Bengtskärin majakka on pohjoismaiden korkein majakka, sen huipulle johtaa 252 porrasta josta aukeaa komeat, joskin nyt todella kuumat näköalat 😁 Ehkäpä jopa sadat söpöt haahkat olivat tehneet pesiään joka puolelle saarta, jopa roskiksen ja ulkohuussin ihan välittömään läheisyyteen. Oli mukavaa nähdä miten hyvin haahkojen ja ihmisten samanaikainen läsnäolo sujui ja jälleen mielessäni vahvistui voimakas tunne siitä, että meidän ihmisten olisi syytä valinnoillamme ottaa enemmän luontoa ja sen ihania eläimiä huomioon! Olen miehellenikin sanonut tässä lähiaikoina useampaan otteeseen, että olemme oikeasti todella onnekkaita saadessamme luotsata aidosti ekologisia tuotteita valmistavaa- ja luontoa kunnioittavaa Saaren Taikaa, ja että valmistamamme tuotteet ovat saaneet…

Käytiin perheen kanssa tänään ajelulla katsomassa Padvan tarunhohtoista uimarantaa. Padva on melkein näköyhteyden päässä meidän kotisaarista ja ajeltiinkin Padvaa vähän eteenpäin josta lähestulkoon näimme Ulkoluodon eli yhden naapurisaaristamme. Hassuinta Padvassa on, että se ei varsinaisesti ole saari vaikka onkin enemmän avomerellä kuin esim. meidän saaremme Isoluoto, Salon Särkisalossa. Padva on kiinni Bromarvissa ohuella kaistaleella ja Bromarv on kiinni mantereessa. Kummatkin kuuluvat nykyään Raaseporiin. Bromarvista muodostui 1800-luvun lopulla pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön kesähuvilapaikka ja sen väestöstä yli 90% puhuu edelleenkin Ruotsia ainoana äidinkielenään. Bromarvissa sijaitsee eräs Riilahden aateliskartano jonka läheisellä poukamalla käytiin Suureen Pohjan sotaan liittynyt Hankoniemen meritaistelu. jonka näytellyn version voi katsoa videona täältä. Padvaan meni kaunis mutkitteleva tie josta oli paikoin ihan henkeäsalpaavan kauniit merimaisemat! Tie kulki välillä korkeilla harjuilla, jotka ovat toisen Salpausselän loppupäätä ja välillä taas ihan rantaviivaa nuollen. Ajavasta autosta näki aivan upeita muinaisrantoja harjujen rinteillä. Muinaisrantojen pyöreät kivet kertovat tässä aikoinaan olleen jäätikön reunamasta. Salpausselät ovat Suomessa sijaitsevia paikoitellen…

Tänään en ole vilkaissutkaan työmeilejä, jo eilen sovittiin perheen kanssa, että tänään lähdetään jonnekin kaikki yhdessä. Aluksi oli tarkoitus hypätä vaan fillareiden selkään ja ottaa eväät ja uikkarit matkaan ja ajella jonnekin rannalle. Mutta aamulla, kun suuntia vertailimme, joita täällä saarella on tasan kaksi, joko Niksaareen ja Ulkoluotoon päin, jotka olemme kolunneet jo kulumiseen asti, tai tästä mantereen suuntaan jonne saa polkea ensin kymmenisen kilsaa, että pääsee edes ns. isolle tielle ja sieltäkin olis matkaa kymmeniä kilsoja uusiin paikkoihin, joten ajattelimme, että ehkäpä otamme kuitenkin valkoisen peltiratsumme ja teemme autoreissun jonnekin jossa pääsemme kävelemään. Idea kannatti ja suunnaksi valikoitui Tammisaari! Tammisaari ehkä osaksi siksi, että meidän saaren kauppa-posti-ravintolan pitäjä Tony on ostanut sieltä itselleen “palan saarta” eli leirintäalueen käsittävän Kopparön jossa on leirintäalueen lisäksi venepaikkoja, ravintola ja paljon muuta, ja halusimme tottakai käydä katsomassa millainen paikka oikein on ja onko siellä yhtä hyvä ruoka kuin täällä meidän Tiirannassa! Tammisaari on…

Hiittinen on ollut viikinkien idäntien pysähdyspaikkana ja sieltä on löytynyt Suomen ainoa riimukiven kappale. Viikinkiaikaa on eletty karkeasti n. 700-luvusta 1200-luvulle, maankohoamisen vuoksi Hiittisistä on silloin ollut näkyvissä huomattavasti vähemmän kuin nykyään. Viikingit asuttivat pääasiassa muutamaa kaupunkia Norjassa ja Tanskassa sekä hiukan useampaa Ruotsissa, Suomessa viikinkien ei ole tiedetty asuvan vaikka he vierailivatkin Suomessa tiettävästi usein. Olenpa kuullut, että tarinan mukaan viikingit olisivat kehuneet turkulaisia naisia maailman kauneimmiksi! Monella meillä saattaa silti virrata viikinkiveri suonissa, ainakin mikäli sukututkimuksiin on uskomista 🙂 Viikinkikeskukseen pääsee Kasnasistä autolautta Auroralla ja ajaen Långnäsin satamasta Rosalaan noin 5 km. Lauttamatka oli suht nopea, n. 30 min. ja lautalle mahtuu jopa yli 50 autoa kerralla! Viikinkien idäntie (Austrvegr) ulottui Pohjolasta Lähi-Itään ja Vähä-aasiaan asti, ja suomalaiset (Varsinais-Suomen alueelta luultavasti), karjalalaiset ja ahvenanmaalaiset osallistuivat myös viikinkien idänkauppaan. 800-1000-luvulla Suomessa vallitsi melko yhtenäinen kulttuuri ja meillä oli yhteinen oma kieli. Viikinkiajalla Suomessakin levisi kalmistoja jättänyt asutus Länsi-Suomesta ja…

Moikka! Vaikka olenkin keskittynyt pääasiassa esittelemään täällä sivulla paikkoja joihin meneminen ei maksa muuta kuin menemisen vaivan, niin sekaan eksyy joskus maksullisiakin juttuja kuten tämä Pielisen ylitys autolautalla joka oli kiva lisä viime kesän Pohjois-Karjalan nähtävyyksille. Oli mukavaa nähdä Koli myös muualta kuin sen päältä ja oli ihanaa keinua Pielisen aalloilla. Pielinen on Suomen neljänneksi suurin järvi eli melkoisen eri kokoluokkaan kuin nämä pikkujärvet täällä Salon ja Turun suunnalla mihin minä olen tottunut 😀 Se on 90km pitkä ja leveimmästä kohdasta 30km leveä sen pinta-ala on 89420 hehtaaria. Pielisen keskisyvyys on 10,1 metriä ja sen syvin kohta on hiukeat 61 metriä! Pielisessä on 1491 saarta! Rannalla odotellessa autolauttaa voi käydä kahvilla tai syömässä viereisessa ravintolassa. Meillä oli jännittävä odotus sillä autolautta oli vasta tulossa talvisäilytyspaikastaan kesän ensimmäiselle matkalle eikä ollut yhtään varmaa saapuuko se vai ei 😀 Odotellessa voi myös pulahtaa uimaan. Oletko sinä uinut Pielisessä? Taustalla näkyy Koli. …

Moikka! Jostakin syystä viime kesäisen Pohjois-Karjalan reissulla nähdyt jännät paikat on unohtunut päivittää tänne Näe ja koe sivulle. Tässä tulee ensimmäinen kaunis paikka eli Helvetinportti joka on musta suolampi jylhän kallion juurella. Kallioille johtaa polku joka on noin 600m pitkä. Pikku purossa vesi oli niin kirkasta, että siitä olisi hyvin voinut täyttää vaikka juomapullon (jota meillä ei ollut mukana 😀 ) Polku kiipesi koko ajan ylöspäin ja tässä kohtaa arvelimme jo olevan lähellä.. Ja siinä se lampi siintikin! Ei tainnut olla laajista matkassa, kun ei koko lampi ole mahtunut yhteen kuvaan 😀 Paikka löytyy Enosta Ilomantsintietä noin 11km josta käännös oikealle kyltin Helvetinportti mukaisesti, jatka reilu puoli kilsaa kunnes tulet leirikeskukselle josta käännyt oikealle haarautuvalle tielle, jatka noin 3km kunnes näet Helvetinportti kyltin metsän reunassa.

Jos haluat matkustaa ajassa taaksepäin, on suuntasi ehdottomasti Vestanfjärd Kemiönsaarella. Itse ajelimme huviajelulla Kemiötä ympäri, kun yhtäkkiä edessämme seisoi pikku kylä kuin suoraan 1970-luvulta! Tähän oli pakko pysähtyä ja ihana retron Knallis kaupan parkkipaikalta pääsi kävelemään söpön keskustan alueella jossa sijaitsee piskuinen puinen pateekki, itse Knallis joka on perustettu yli 100 vuotta sitten, vanhat Esson mittarit ja infokipsa jonka sisältä löydät oppaat niin Vestanfjärdin, kuin koko Kemiönsaarenkin nähtävyyksiin! Vestanfjärdissä riittää nähtävää. Kulttuuripolulla on nähtävissä mm. Vestanfjärdin vanha ja uusi kirkko, vanha kirkko on vuodelta 1759 ja uudempi vuodelta 1910. Kaivoksia löytyy mm. Illon kaivos, sekä Kalkholmen jossa nähtävillä edelleenkin osa maan pisimmästä kalkkiuunista, Kalkholmenilla on myös pari isohkoa purjealusta, ravintola, saaristolaistori sekä lasten leikkipuisto, ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Vanhalta kirkolta noin kilometrin päässä sijaitsee Jatulintarha, jättiläisten rakentama kivilabyrintti. Vestanfjärdin keskustassa Lammalan kyllässä sijaitsevan Knallis-kaupan perusti Karl Anton Enestam vuonna 1896 ja nykyisin sitä pitää neljännen polven kauppias Åsa Storberg. Knalliksen…

Päästiin kokemaan upea höyryjuna-ajelu Jokioisten museorautatiellä ja voin sanoa, että suosittelen tätä kokemusta ihan kaikille, niin aikuisille, kuin lapsillekin! Alla 8:n minuutin video ajelusta, jossa lähtö tapahtui Jokioisten asemalta Sohvi-veturilla, joka on ensimmäinen itsenäisessä Suomessa valmistettu höyryveturi ja vaihto tapahtui Minkiöllä takaisin Jokioisten suuntaan ja pääsimme Helgan kyydillä, joka on Suomen vanhin liikenteessä oleva höyryveturi. Sohvi on valmistettu Tampereen Pellava ja -Rautateollisuus Oy:n eli Tampellan konepajassa vuonna 1917. Numero 5 on ensimmäinen itsenäisessä Suomessa valmistunut veturi. Helga on valmistettu Tampereella Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n eli Tampellan veturitehtaalla. Veturi valmistui vuonna 1909 ja sai valmistusnumerokseen 141, eli veturi on 141. tehtaan valmistama veturi. Museorautatieltä voi vuokrata myös resiinan ja tehdä hauskan resiinaretken joko Jokioistetn suuntaan tai Humppilan suuntaan. Humppilaan mennessä on hiukan mäkiä, jotka takaisin tullessa tietenkin auttavat vauhdin saamiseen. Jokioisten suunnalla pääsee ylittämään Suomen vanhimman rautatiekäytössä olevan sillan 🙂 Jokioisten ja Humppilan alueella on liikennöity kapearaiteisilla höyryjunilla yli 115…

Pääsimme tutustumaan kauan suljettuna olleeseen, luonnoltaan erikoiseen Vallisaareen Helsingin edustalla. Matka saarelle taittui JT-Linen vesibussilla joita liikennöidään Helsingin kauppatorilta noin tunnin välein. Saarella on useita kuivakäymälöitä, penkkejä, eväspaikkoja, vesipisteitä ja saarta kiertävä pääpolku sopii myös liikuntarajoitteisille kävijöille, sekä perheille, jotka haluavat ottaa lastenvaunut mukaan. Reitillä on kuitenkin muutamia jyrkkiä nousuja. Vallisaari onkin oiva paikka kesäiselle piknikille jolloin voi samalla tutustua saaren kauan piilossa olleeseen historiaan. Saarella on kaksi opastettua reittiä; Aleksanterin kierros (3km) ja Kuninkaansaaren kierros (2,5km). Vesibussimatka kestää parikymmentä minuuttia ja vaikka olisikin lämmin päivä tiedossa, kannattaa vesibussimatkalle varustautua lämpimin vaattein mikäli haluaa matkustaa yläkannella 😀 Tarkista saaren kahvilatilanne ennen matkaa, luvassa myöhemmin taisi olla jopa laivakahvilakin, mutta meidän käydessämme saarella oli vain käteisellä toimiva kahvila. Vallisaareen saa tulla myös omalla veneellä 🙂 Saaressa vieraillessaan tulee ottaa huomioon pari asiaa. Merkityiltä poluilta ja teiltä ei saa poistua. Saarella on muutamia alueita jonne menemisestä seuraa rangaistus. Tämä johtuu saaren herkästä…

Jokioisten museorautatiellä on mahdollisuus kokea vauhtia ja hauskoja hetkiä resiinan kyydissä! Pienet punaiset pumppuresiinat ovat vuokrattavissa 1 tunniksi, 3 tunniksi tai koko päiväksi ja reittejä on joko Jokioisten suuntaan 6 kilometrin verran, jolloin pääsee ylittämään Suomen vanhimman käytössäolevan rautatiesillan ja Jänhijoen tai sitten Humppilan suuntaan, jolloin menomatkalla on ylämäkiä, mutta tullessa taas mukavasti alamäkiä 😀 Resiinan kyytiin mahtuu maksimissaan 4 henkilöä. Eväät kannattaa varata mukaan ja riittävästi juomista! Museorautatiellä on kahvio, josta voi ostaa mm. virvokkeita ja jäätelöä. Resiinakyyti on todella hauskaa, kuten ylläolevasta videosta voi todeta, oli hymyt leveässä koko matkan ajan 😀 Matkalla voi pysähtyä juomaan ja pitämään evästaukoa ja jos jaksaa pumpata Jokioisille asti, löytyy sieltä myös puucee 🙂 Museorautatiellä tapahtuu paljon muutakin kuin resiina-ajelua. Siellä pääsee aidon höyryjunan kyytiin kesäsunnuntaisin ja monesti samaan aikaan on myös muuta tapahtumaa, kuten 5.6. 2016 Minkiön Mobiilipäivä, jolloin paikalla on vanhoja autoja, sekä Minkiön Maalaistori 3.7. 2016 jossa myydään paikallisia maalaistuotteita.…

Toisella käynnillä Tytyriin pääsimme opastetulle vierailulle Tytyrin kaivosmuseoon. Tytyrissä sijaitsee Nordkalk Oy:n omistama kalsiittikaivos jonka vieressä toimii vuosina 1948-1951 rakennettu kalkkikaivos. Kaivosteollisuuden katsotaan Suomessa alkaneen noin 1600 luvulla ja Lohjan Ojamoa pidetään Suomen vanhimpana rautakaivoksena. Se perustettiin jo 1500 luvun puolivälin tienoilla. Outokummun kuparimalmin löytö vuonna 1910 on ollut Suomessa lähtökohtana varsinaiseen kaivosteollisuuteen käynnistäen siinä aivan uudenlaisen vaiheen. Suomalaisen kalkkiteollisuuden kaksi merkittävintä yhtiötä perustettiin 1890 luvun lopulla, Lohjan Kalkkitehdas Oy (1897) ja Paraisten Kalkkivuori Oy (1898), jonka nimeksi myöhemmin (1979) tuli Partek. Suomen suurimmat kalkkikivikaivokset ovat Paraisten avolouhos, Ihalaisen avolouhos Lappeenrannassa ja Tytyri Lohjalla. Aikaisemmin kaivosmiehet ja vieraatkin, laskettiin alas tällä hissillä, joka kulkee 250 metrin matkan 80 metrin syvyyteen maan alle. Nykyisin maan alle mennään autokyydillä noin puolen kilometrin matka. Kaivosmuseo sijaitsee siis toimivan kaivoksen yhteydessä noin 80 metriä maan alla. Samassa paikassa sijaitsee maailman pisin hissien testauskuilu, jossa suomalainen KONE Oy testaa hissejään. 330 metriä pitkä testikuilu vastaa…

Torronsuo Tammelassa on Suomen syvin suo ja on säilynyt lähes luonnontilaisena. Suo on noin 2550 hehtaarin kokoinen eli 25,5 km². Kansallispuistolle pääsee jättämällä auton Kiljamon saarekkeen pysäköintialueelle. Tästä on lyhyt kävelymatka 17 metriä korkealle näköalatornille joka avaa näkymät koko suon yli. Saarekkeelta pääsee pitkospuille joilta pääsee kävelemään suon yli eri reittejä. Suota reunustavat harjut, metsät, näköalakalliot ja kalliojyrkänteet joilta on mahtavat näkymät suolle. Torronsuon vuosisatoja kasvanut turvekerros on paikoin jopa 12 metriä paksu. Useat toisiinsa liittyvät keidassuot muodostavat yhteensä toistakymmentä kilometriä pitkän suoalueen. Keidassoiden keskustoissa on paksua rahkaturvetta ja niissä kasvaa harvakseen mäntyä. Reunustat ovat ohutturpesempia, märkiä ja korpisia. Keväällä ja syksyllä suolla tavataan paljon kurkia ja suo on myös muiden lintujen tärkeää pesimäaluetta. Torronsuolla on tehty tunnettu kvartsilöytö ja suo tunnetaankin harvinaisista mineraaleistaan mm. pegmatiiteista. Vuonna 1862 A.E. Nordenskjöld tutki Torronsuon tantaaliesiintymiä ja kyseisen retken tantaalimineraalinäytteet ovatkin Euroopan museoiden ensimmäiset tantaalimineraalinäytteet mitä ne ovat saaneet kokoelmiinsa. Ensimmäisen kerran maailmassa…

Kesällä 2015 pääsimme tutustumaan Outokummun Vanhaan Kaivokseen. Tämä on ehkä Suomen suurin ja tärkein kaivos tai ainakin kaiken suuren kaivostoiminnan alullepanija ja suuri tekijä koko Euroopan mittakaavassa! Outokummun kaivostoiminta sai alkunsa vuonna 1908 kun Rääkkylän Kivisalmen ruoppaamisen yhteydessä löydettiin suuri kellertävä kivenlohkare. Tämä lohkare osoittautui erittäin metallipitoiseksi sisältäen sisältäen kuparia 750kg, rautaa 5000kg, rikkiä 8700kg, hopeaa 180g ja kultaa 16g ja painaen huikeat 15 000 kiloa! Kiveä tutkittiin ja tutkimustyön vastuu annettiin vuori-insinööri Otto Trüstedtille joka johti tutkimuksensa Kuusjärvelle eli nykyiseen Outokumpuun. Koska kuparimalmio oli piilossa mullan, turpeen ja hiekan alla, jouduttiin sitä etsimään koekaivauksin ja kairauksin. Lähes kahden vuoden etsintöjen jälkeen, 17. maaliskuuta 1910, timanttikairan terä puhkaisi kuparimalmion suonen. Outokummun aarre oli löytynyt. Outokummun kaivoksesta muodostui vuosikymmenten aikana Suomen historian merkittävin kaivosteollisuuden keskittymä. Outokummun kaivoksen organisaatio piti sisällään historiansa aikana useita kaivoksia ja tuotantolaitoksia kuten Keretti, Vuonos, nk. Vanha kaivos, Hammaslahti sekä alkuaikojen kuparitehdas ja siihen liittyvät…

Bengtskärin majakka on Pohjoismaiden korkein majakka. Majakka rakennettiin vuonna 1906 useiden kohtalokkaiden haaksirikkojen jälkeen joista viimeisimpänä höyrylaiva Helsingfors jonka haaksirikon jälkeen Keisarillinen senaatti myönsi rahat ylvään kivimajakan rakentamiseen. Rakennustöissä ahersi 120 työmiestä ja majakan rakentamisessa käytetty graniitti louhittiin Bengtskärin omasta kalliosta. Hankolainen Östergårdin tiilitehdas toimitti Bengtskäriin 448 000 tiiltä, joista ensinnä muurattiin majakan asuinosa. Asuinosan tiiliseinät päällystettiin luodolta louhituilla mukulakivillä. Majakan kiviseinään on myös muurattu majakan piirustukset, perustamisasiakirja ja sen ajan kolikoita. Tämän jälkeen majakan komea pyöreä torni rakennettiin. Tornin huipulle johtaa 252 porrasta! Portaissa on vielä tänäkin päivänä nähtävillä sodanaikaisen kranaatin aiheuttamia vaurioita. Ensi kerran majakan valo syttyi joulukuussa 1906. Se oli Pariisista tilattu petroolikäyttöinen valolaitteisto, jonka tunnuksena oli kolme väläystä joka 20. sekunti ja valo näkyi jopa 20 meripeninkulman päähän! Talvella 1907 majakan ullakolle asennettiin vielä sumusireeni, jonka töräykset kantoivat aina 15 meripeninkulman päähän. Sireeni oli 7 metriä pitkä. Aluksi majakkasaarelle asettui asumaan kolme majakanvartijaa, sumusireeninhoitaja ja majakkamestari perheineen,…

Salon Teijossa on metsähallituksen ylläpitämä kansallispuisto, joka pitää sisällään niin järviä, soita, jylhiä kallioita kun metsäkankaitakin. Teijolta löytyy kaikenkaikkiaan 40-50 kilometriä retkeilyreittejä, joista suurin osa on hyvin merkittyjä opasteineen. Alueelta löytyy myös 7 laavua joissa voi yöpyä, grillipaikkoja, joiden yhteydessä on wc ja mahdollisuus myös uida, telttailu- ja karavaanialue. Osa luontopoluista soveltuu myös pyörätuolilla liikkuville sekä lastenvaunujen kanssa kulkemiseen. Lähtöpisteitä on useita parkkipaikkoineen ja opasteineen, mutta me lähdimme liikkeelle Luontotalolta Matildajärven rannalta. Teijon luonnossa voi kokea pulppuavat lähteet ja metsäpurot, jääkauden sileäksi hiomat komeat kalliot, muinaisrantoja, kuten Jeturkasti ja Miilunummi, upeita karuja soita, reheviä lehtoja ja eläimistä mm kurkia, metsoja, hirviä, ilveksiä ynnä muita. Eri mittaisia patikkareittejä on monia, lyhyistä 2 km mittaisista reiteistä pidempiin 10 km mittaisiin. Reittejä yhdistelemällä voi lähes joka kerta kulkea eri pituisen reitin erilaisten maisemien läpi. Mahdollisuuksia on monia. Reittien lähtöpisteet Reiteillä ei ole varsinaisia lähtöpisteitä, vaan reitin voi aloittaa useasta eri pisteestä. Kaikilta pysäköintialueilta…

Teijon kylät kuuluivat ennen Perniön kuntaan joka nykyisin on osa Salon kaupunkia. Alue on ollut asuttua ainakin kivikaudesta asti. Ensimmäinen säilynyt merkintä on vuodelta 1330. Perniön kunnan sijainti rannikolla Suuren Rantatien varrella eli Kuninkaantien varrella vaikutti suurten kartanoiden syntyyn. Kartanoissa alkoi myös rautateollisuuden kehitys 1600 luvulla. Teijo on mainittu kirjallisuudessa ensi kerran vuonna 1378 ja sijaintinsa ansiosta Teijosta tuli jo varhain tunnettujen aatelissukujen suosima asuinpaikka. Teijon omistajina ovat olleet mm. Frille-, Horn- ja Boije-suvut. Teijon patruuna vapaaherra C. G. Wrede alkoi vuonna 1920 elvyttämään puimakonetuotantoa. “Toinen maailmansota mullisti Suomen rautateollisuuden ja lamautti Teijon tehtaiden toiminnan. Vasta merenkulkuneuvos Antti Wihurin ostettua Teijon Tehtaat 1957 toiminta alkoi kehittyä ja tehtailla toteutettiin mittavat uudistamistyöt. Uusi allastelakka korjasi laivoja, jonka vuoksi Strömmaan rakennettiin uusi suurempi kanava nostosiltoineen. Tuolta ajalta ovat vielä jäljellä tehdasrakennusten lisäksi mm. korjaustelakka, raidevaihdevalmistus ja nappitehdas.” Nykyisin kartanon omistaa kolme perhettä. Meri-Teijo nimi on säilynyt alueen matkailu- ja vapaa-ajanyrittäjien nimissä. “Teijon…

Rikalan muinaispolku on mukava päiväretkikohde, muinaispolulla voi ammentaa tietoutta historian janoon ja nauttia kauniista luonnosta. Hyvien opasteiden avulla pääsee syvälle alueen historiaan ja voi nähdä ja kokea alueella ollutta rautakautista elämää. Polun varrella sijaitsee rautakautinen ruumiskalmisto, Rikalanmäki ja rautakautinen polttokenttäkalmisto. Alueella on nähtävillä myös nuoremman asutuksen (1800-1900 lukujen) kiviperustoja ja kellarikuopanteita. Polulla voi  myös tutustua kulttuurikasvillisuuteen ja napostella herkullisia metsämansikoita! Rikalanmäen vanhimmat asutuksen merkit ovat ajoittuneet pronssikaudelle ja nuorimmat rautakauden loppupuolelle. Rikalanmäellä on useita kiinteitä muinaisjäännöksiä joista osa on rakennustöissä tuhoutunut ja osa on vielä tutkimatta. Mäellä lienee asuttu myös keskiajalla ja Rikalanmäen tunnetuin muinaisjäännös on ristiretkiajan ruumiskalmisto. 1970 luvulla tehdyissä tutkimuksissa mäeltä on löytynyt viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. Rikalanmäellä oleva kuppikivi ajoittuu ilmeisesti rautakaudelle. Sijainti: Linnamäentie 22 paikkeilla Halikossa Lähde: http://www.muinaispolut.fi/muinaisjaannokset