Kiskossa tuntuu sijaitsevan kaivosta toisen jälkeen ja Metsämontun kaivos on yksi niistä, joissa kaivosrakennus ja sen kiskot on vielä osin jäljellä.
Rakennukset ovat huonossa kunnossa, eikä niiden sisälle pidä missään nimessä mennä! Paikka sopiikin vain kaivostoiminnan ympäröimän tärveltyneen luonnon tutkiskeluun sekä kaivoshistorian tutkimiseen.

Kaivosta ympäröinyt aita on aikoja sitten kadonnut ja alueelle pääsi helposti kulkemaan. Maa oli paikoin märkää ja värjäsi kengät punaiseksi.






Kaivoksesta louhittiin aikoinaan sinkkiä ja se oli toiminnassa vuosina 1951-1975.
Sinkin ohessa kaivos tuotti jonkin verran kuparia, lyijyä ja kultaa.
Esiintymä Metsämontusta löytyi vuonna 1946 ja kaivos oli Outokummun omistama.
























Suomessa on ollut merkittävää kaivostoimintaa jo 1500 luvulta lähtien ja 1530 luvulla Suomessa oli jo useita satoja kaivoksia. Kaivostoiminnan kukoituskausi sijoittuu kuitenkin 1900 luvulle, jolloin malmivarojen luultiin jo ehtyneen, kun 1910 vuonna löytynyt Outokummun malmio antoi toivoa paremmasta.
Malmion löytyminen aloitti uuden kauden kaivostoiminnassa ja 1920-1940 toteutunut kansallinen malminetsintäprojekti sekä toisen maailmansodan jälkeiset sotakorvaukset edesauttoivat kotimaista kaivostoimintaa.















Sijainti: Metsämontuntie 132 25550 Salo
Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4montun_kaivos
https://www2.uef.fi/fi/kaivostutkimus/kaivostoiminnan-kehitys-suomessa