Avainsana: Nähtävyydet Salo

Uskelan kirkko

Uskelan kirkko

Uskelan kirkko sijaitsee korkealla mäellä keskiaikaisen Salon kappelikirkon vanhalla paikalla. Kirkko on valmistunut vuonna 1832 ja se rakennettiin Uskelan Isokylän emäkirkon vaurioiduttua Uskelanjoella sattuneen maanvyörymän seurauksena. Uskelalla on ollut useita kirkkoja joista ensimmäinen on rakennettu jo noin 1200 luvun alussa. Jouluaattona 1825 sattui kohtalokas maanvyörymä josta Sakari Topeliuskin 

Ruuhikoski

Ruuhikoski

Ruuhikoski on koski Kuusjoessa (Vaskionjoessa) Vaskiolla. Koskea voi ihailla Ruuhikoskentien sillalta tai kävellä sillan alle joen reunalle. Sijainti: Ruuhikoskentie 97 kohdalla Vaskiolla MAINOS: Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolleMAINOS PÄÄTTYY MAINOS: Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolleMAINOS PÄÄTTYY

Viitankruunun Hiidenkiuas

Viitankruunun Hiidenkiuas

Halikonlahdella sijaitsee pronssikautiset (1500-500 ekr.) muinaishaudat, Viitankruunut. Pronssikautiset kiviröykkiöt ovat pelkästään kivistä koottuja latomuksia ja niiden pohjassa on usein sisäkkäisiä kivikehiä joiden välissä voi olla joko ruumis- tai polttohautauksia. Joskus vainajan mukaan on laitettu pronssi- tai kiviesineitä tai saviruukussa ruokaa. Tämä hautaustapa on skandinaviasta ja on levinnyt 

Vartsalan hiidenkirnu ja pirunpelto

Vartsalan hiidenkirnu ja pirunpelto

Halikossa Vartsalassa on hiidenkirnu jonka syvyys on 5.5 metriä ja halkaisija noin 2,5metriä. Pirunpelto sijaitsee ”parkkipaikan” vastapuolella hiidenkirnulta nähden. ”Hiidenkirnut ovat syntyneet jääkauden jäätikköjen sulamisveden pyörittäessä isoa kiveä tai kiviä, jauhinkiviä eli pyörrekiviä, paikoillaan, jolloin ne ovat kaivertaneet kallioon melko symmetrisiä ja sileäreunaisia koloja.” Hiidenkirnuista ei 

Vaisakon lehto

Vaisakon lehto

Vaisakon kaunis lehtometsä on Viurilanlahden reunalla Halikonlahden länsirannalla. Upeat suuret tammet ja muut jalopuut luovat lehtometsälle tunnusomaisen tunnelman ja alue onkin erittäin mukava paikka päiväretkelle tai kävelylenkille. Lehtometsään pääsee Meisalantien varrella olevalta parkkipaikalta polkua pitkin ja polun varrelta löytyy puhdasvetinen lähdekin Vaisakon metsästä avautuu kaunis 

Toravuori

Toravuori

Salon Toravuori Perniöntien varressa Toravuori on korkea kallio joka sijaitsee kantatie 52:n vieressä ja on Salon suunnalta toinen iso kallio vasemmalla puolella tietä alkaen pienen pellon vierestä, hiukan ennen Närveläntie ja Pettiläntien risteyksiä. Toravuorelta on erinomaiset näkymät alas Saloon. Toravuoren jyrkänteet kuuluvat Varsinais-suomen komeimpiin. MAINOS: Klikkaa kuvaa 

Teijon kartano

Teijon kartano

Teijon kylät kuuluivat ennen Perniön kuntaan joka nykyisin on osa Salon kaupunkia. Alue on ollut asuttua ainakin kivikaudesta asti. Ensimmäinen säilynyt merkintä on vuodelta 1330. Perniön kunnan sijainti rannikolla Suuren Rantatien varrella eli Kuninkaantien varrella vaikutti suurten kartanoiden syntyyn. Kartanoissa alkoi myös rautateollisuuden kehitys 1600 

Sahajärvi

Sahajärvi

Sahajärvi Teijolla on kaunis kaunis luonnonsuojelualue jossa Sahajärven pohjoispuolelta vanhan voimalaitoksen kohdilta lähtee luontopolku lehtometsiin jonka varrella on kauniita puroja, vesiputouksia, siltoja, kiviportaita, lampia ja Sahajärvi itse. Polun päässä on hiekkapohjainen yleinen uimaranta pukukoppeineen ja vessoineen. Metsässä on paljon erikoisia kasveja ja puita, mm. villinä 

Rikalan museomäki ja muinaisjäännealue

Rikalan museomäki ja muinaisjäännealue

Rikalan muinaispolku on mukava päiväretkikohde, muinaispolulla voi ammentaa tietoutta historian janoon ja nauttia kauniista luonnosta. Hyvien opasteiden avulla pääsee syvälle alueen historiaan ja voi nähdä ja kokea alueella ollutta rautakautista elämää. Polun varrella sijaitsee rautakautinen ruumiskalmisto, Rikalanmäki ja rautakautinen polttokenttäkalmisto. Alueella on nähtävillä myös nuoremman 

Rikalan linnamäki

Rikalan linnamäki

Rikalan linnamäki on muinaislinna-alue Halikossa erään ison kumpareen lealla. Lähistöllä on myös Rikalan museomäki ja muinaisjäännealue. Museomäeltä päin tultaessa linnamäki jää vasemmalle (kuvassa alla). Linnamän alapuolella on opastetaulu, josta voi lukea linnamäen historiaa. MAINOS: Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolleMAINOS PÄÄTTYY MAINOS: Klikkaa kuvaa ja siirry 

Perttelin kirkko

Perttelin kirkko

Perttelin kirkko on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee entisessä Perttelin kunnassa Salossa. Kivikirkko rakennettiin todennäköisesti noin vuosina 1500–1520. Museovirasto on määritellyt Perttelin kirkkomaiseman ja Perttelin kirkolle Uskelan Isokylän emäkirkon sivuitse johtavan historiallisen Hiidentien yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Sijainti: Kaivolantie 25360 Pertteli Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Perttelin_kirkko MAINOS: Klikkaa kuvaa 

Angelniemen kirkko

Angelniemen kirkko

Kemiönsaaren pohjoispäähän rakennettu Angelniemen puinen kirkko on valmistunut vuonna 1772. Sinne mahtuu 250 henkilöä ja se on rakennettu turkulaisen rakennusmestarin Matti Åkerblomin johdolla. Heinikossa on nähtävillä selvät polut rantakallioilta kirkolle päin ja voisi olettaa, että muinoin kirkonkävijät rantautuivat veneillään sopivaan poukamaan ja nousivat kalliota ja loivaa 

Murhattu Mariana Jokela

Murhattu Mariana Jokela

Murhatun Mariana Jokelan muistokivi Turilantiellä Salossa. Tämä tapaus on oikea perisuomalainen kunniamurha, mies haluaa naisen jota ei saa eikä mustasukkaisuukissaan halua naista muillenkaan antaa joten tappaa tämän. Tarina kertoo; Joulukuun l0:s l9l3 Jokelan entinen renki Kalle Toivonen otti haulukon naulasta ja sanoi äitimuorilleen meneväsä metsälle. ”Jos 

Latokartanonkoski

Latokartanonkoski

Perniössä sijaitsevalla Latokartanonkoskella voi aistia entisaikojen tunnelmaa. Latokartanon ulkoilupolkua on kunnostettu ja nykyään siellä meneekin hyvät portaat ja aidoilla reunustetut törmäpolut sekä useampia siltoja, jopa grillauspaikkakin sieltä nykyään löytyy! Latokartanonkoski on yksi Suomen parhaista koskista. Paikalla on saattanut olla mylly jo 1300-1400 luvulla. 1550 luvulla 

Kulta-Kustaan kaivanto

Kulta-Kustaan kaivanto

Turilantiellä Kuusjoelta Vaskioon päin mentäessä oikealla puolella on pienen metsätien risteyksessä kyltti jossa lukee ”Kustaan kaivanto”. Kulta-Kustaa oli paikallinen kullankaivaja joka yritti löytää kultaa Kakossuosta. Pieneltä hiekkatieltä erkanee vielä pienempi tie oikealle, risteyksessä näkyy pieni valkoinen  kyltti jonka tekstiä ei enää ole nähtävillä. Pikkutietä ei 

Kreivinmäen ulkomuseo

Kreivinmäen ulkomuseo

Kreivinmäen ulkoilmamuseo eli Viurilan kartanon myllymäki Halikkossa. Tältä näytti talonpoikaismiljöö 1700-1800-luvulla. Kreivilän ulkomuseon mäellä on nähtävillä mamselli-tyylinen tuulimylly, myllärin torppa, aittoja, sudenkuoppa yms. Alueelle on vapaa pääsy ja sinne pääsee hyvin autolla joille on pysäköintipaikka ihan  alueen vierellä. Kreivinmäkeä on kutsuttu myös Maorlanmäeksi, Myllymäeksi ja Maunulan 

Nummijärvi (Kerkolanjärvi)

Nummijärvi (Kerkolanjärvi)

Nummijärvi eli Kerkolanjärvi on kirkasvetinen pieni järvi Salon ja Someron rajalla. Järvellä voi uida ainakin kahdella eri rannalla, joko Salon rannalla tai Someron rannalla jonne pääsee Linkintietä. Kummallakin rannalla on laituri, Salon puolella on myös sauna, kahvio, wc ja Someron puolella hyppytorni ja wc, molemmilla rannoilla 

Kaupinlinna

Kaupinlinna

Raatalantiellä Koskelle mentäessä on iso muistomerkki jossa lukee Kaupinlinna. ”Kaupin linna Uljaasti Kauppi-herra ratsastaa linnastaan ja poikasensa pieni on hällä seuranaan. Kullasta loimet loistaa ja ohjat orhien, hopeakengät hohtaa jaloissa ratsujen. Mut rautaportti raskas se kiinni kumahti, ylt`ympärillä kaiku etäällä vastasi. Ja jouluaamun tähdet taivaalla 

Juustomurha Halikossa

Juustomurha Halikossa

Suomen sisällissodan aikana Halikossa murhattiin Perniön meijerin juustomestari Oskari Kankare jolle on pystytetty muistomerkki Halikkoon Mustamäentien varrelle, muistomerkki löytyy Juustomestarintien ja Mustamentien risteyksestä. ”Suomen sisällissodassa Halikko ei kärsinyt vahinkoa, vaikka Vartsala oli voimakasta punakaartien aluetta. Kunta siirtyi rauhanomaisesti punaisten haltuun, kun kartanonomistajat pakenivat kunnasta. Ainoata 

Iloniemen lasitehdas

Iloniemen lasitehdas

Kuusjoella sijaitsi aikoinaan Iloniemen lasitehdas, josta on jäljellä edelleen sepän paja työkaluineen. Pajaan pääsee tutustumaan Kuusjokiseuran kautta. Iloniemen lasitehdas oli toiminnassa Kuusjoella vuosina 1857-1890 ja sen muistoksi Kuusjokiseura on pystytettänyt muistokiven jonka takana on nähtävillä sepän paja. Muuten entinen tehdasalue on avointa heinikkoa. MAINOS: Klikkaa kuvaa 

Ilmusmäen luolat

Ilmusmäen luolat

Oivallinen alue kokea luolaseikkailuja esimerkiksi perheen kanssa on Salossa sijaitsevat Ilmusmäen luolat, kallioiden päältä löytyy myös muinaishauta, suuri kiviröykkiö, sekä pirunpelto. Luolat ovat hyvin vaihtelevan kokoisia pienistä kallionkoloista pitkiin ja pimeisiin luolastoihin. Taskulamppu on suositeltavaa ottaa mukaan sekä vaatteet jotka saavat liikaantua. Sijainti: Ullintien kohdalla tien 52 

Haukkavuori

Haukkavuori

Raatalasta löytyy korkea kallio nimeltään Haukkavuori. Se sijaitsee Hongistontien varrella nimettömän pikkuisen hiekkapolun päästä käveltäessä vähän matkaa. Kansalaisen karttapaikka tietää kertoa, että kallio on 122,4 metriä korkea meren pinnasta mitattuna. Kallion alapuolella oli kalliosta aikoinaan irronneita isoja lohkareita kauniiseen sekasortoiseen järjestykseen maahan pudonneina, näky oli henkeäsalpaava. 

Hamarijärvi

Hamarijärvi

Teijolla sijaitseva Hamarijärvi on erittäin kaunis ja mielenkiintoinen kohde. Järveä ympäröivällä alueella voi nähdä historiallisia rakennuksia, jotka ovat käytössä vielä tänäkin päivänä. Hamarijärvellä on useita uimapoukamia ja kallioita joilta voi helposti pulahtaa järven tummaan suloiseen veteen virkistäytymään. Korkeat paljaat kalliot kertovat jääkaudesta, jolloin suuret jäämassat hioivat 

Halikonlahti

Halikonlahti

Halikonlahti soveltuu kävelylenkiksi tai vaikka lasten kanssa päiväretkipaikaksi! Alueella kulkee hyväkuntoiset kävelytiet ja -polut sekä useista lintutorneista ja piilokojuista voi tarkkailla lintujen puuhia pidemmänkin aikaa. Halikonlahti on merkittävä lintualue Salossa. Rehevöitymisensä vuoksi lahdella tavataan harvinaisiakin lajeja. Ennenvanhaan Halikonlahti oli tärkeä merireitti ja Halikonjoeka pitkin pystyi 

Halikon vanha rautatietunneli

Halikon vanha rautatietunneli

Tunneli on valmistunut 1927 ja on 111 metriä pitkä ja se korvattiin uudella tunnelilla 1990-luvulla. Tunneli huojuu sanoinkuvaamattomalla tavalla junan mennessä läpi saman vuoren viereisestä tunnelista. Hylätyssä tunnelissa on oivallista valokuvata hieman erilaisia kuvia. Sijainti: Turuntie 363 kohdilla Halikossa Lähde: http://personal.inet.fi/koti/pertti.itkonen/tunneli.htm MAINOS: Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolleMAINOS PÄÄTTYY MAINOS: Klikkaa 

Halikon museosilta

Halikon museosilta

Halikon vanha silta on puurakenteinen museosilta, jonka rakentaminen on aloitettu 1865 ja se valmistui saman vuoden syksyllä. Halikon siltapaikka on ollut osa Suurta Rantatietä, joka kulki Turun ja Viipurin välillä. Ensimmäinen merkintä Halikon sillasta on asiakirjamaininta, jossa kihlakunnanoikeus on määrännyt koko pitäjälle sakot huonokuntoisen sillan takia. Jokaisen 

Halikon kirkko

Halikon kirkko

Halikon nykyinen kirkko on valmistunut arvioiden mukaan noin vuonna 1440. Maria Armfelt laajennutti kirkkoa vuonna 1799, koska kirkko oli jäänyt ahtaaksi ja oli huonossa kunnossa. Laajennuksessa kirkko sai itäpuolelle uuden kuoren. Vuosina 1813-1815 kirkolle tehtiin suuremmat laajennustoimet. Pitkäkirkko laajeni ristikirkoksi. Tämän laajennuksen rahoitti Joensuun kartanon 

Halikon aseman pommituksen jäljet

Halikon aseman pommituksen jäljet

Sodanaikaiset pommituksen jäljet nähtävissä edelleen Halikon asemalla. Venäläisten yrittäessä pommittaa Halikon asemaa syntyivät nämä kuopat, jotka ovat edelleen selvästi nähtävillä Halikon työväentalon viereisessä metsässä. MAINOS: Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolleMAINOS PÄÄTTYY Metsä ei ole suuri, joten paikan voi hyvin katsastaa vaikka ohikulkumatkalla. Auton saa parkkiin 

Haapaniemen linnanrauniot, Kisko

Haapaniemen linnanrauniot, Kisko

Kiskon kirkkojärven itärannalla sijaitsi Haapaniemen linna, josta enää on jäljellä kellarikerros. Se on rakennettu 1500 luvulla ja on yksi rannikkoseudun vanhimmista aateliskartanoista. Isonvihan aikoihin 1700 luvulla linna raunioitui jättäen jälkeensä vielä nähtävillä olevan holvatun kellarikerroksen. Alue on asuttu viimeistään 1300 luvulla ja ensimmäiset merkinnät Haapaniemestä on vuodelta 

Aneriojärven luonnonsuojelualue

Aneriojärven luonnonsuojelualue

Aneriojärvi on peltojen ympäröimä kaunis järvi Kiskonjoen vesistön yläosassa. Järvi on runsasravinteinen kaislajärvi ja rantoja reunustavassa ilmaversoiskasvillisuudessa on järvikorte vallitsevin. Ensimmäisellä reissullamme Aneriojärvelle, oli ilma mitä kurjin, niinpä tuli mieleeni kokeilla kameran heilautus -kuvaustekniikkaa ja se kannatti, sillä lopussa näkyvä kuva on valittu kahdesti Saatchi Art sivujen