22.7.2015

Nakolinnan luontopolku

Nakolinnan luontopolku sijaitsee kallion laella ja sitä ympäröivässä metsässä aivan Halikon Prisman tuntumassa.
Opastettu reitti kulkee noin 2 kilometrin matkan mikä tosin tuntuu paljon lyhyemmältä mukavan vaihtelevan maaston ja kauniiden näköalojen ansiosta.

Rastit on merkitty sinipohjaisilla joutsenmerkeillä ja jokaiseen rastiin liittyy kertomus.

Ensimmäiseltä rastilta luontopolku alkaa ja päättyy.

Nakolinnan kalliolla kasvaa punakukkaista mäkitervakkoa, iso- ja keltamaksaruohoa, kallioimarretta, aho- ja niittysuolaheinää, keltamataraa, huopakeltanoa, mansikkaa, vadelmaa ja kanervaa.

Kalliolta näkee myös Majalan krouvin. Krouvista on maininta jo vuodelta 1556, jolloin se toimi kestikievarina Turun ja Viipurin välissä Kuninkaantiellä.
Nykyinen krouvi on rakennettu 1810 luvulla Joensuun kartanon maille.

Kalliollta avautuu kaunis näkymä Halikkoon. Voit nähdä Joensuunkartanolta Halikon kirkolle asti menevän puukujan, kirkon, Halikon vesitornin, kauppakeskuksen ja Joensuun kartanon pellot.

Alueelta on myös löytynyt ehkä koko Pohjoismaiden upein hopea-aarre, jonka löysi halikkolainen torppari Karl Ollikkala vuonna 1887. Vaatimattoman saviastian sisältä paljastui kullattu hopeinen krusifiksi ketjuineen, kaksi hopeista papinristiä ja 36:ta filigraanikoristeisesta helmestä koostuva kaulaketju.
Aarre on ajoitettu 1100 luvulle.
Kohokuvioinen kullattu risti on ilmeisesti peräisin Keski-Euroopasta. Siinä ovat kuvattuina ristiinnaulittu Jeesus sekä ristin juurella olevat Neitsyt Maria ja apostoli Johannes. Ristin taakse on kaiverrettu latinankielinen teksti In cruce morte sva sibi vindicat omnia Christus (Ristillä Kristus kuolemallaan lunasti kaiken itselleen).
Hopearistit on valmistettu Skandinaviassa. Ne ovat onttoja, joten niitä on todennäköisesti käytetty pyhäinjäännösten säilyttämiseen. Filigraanihelmien kuviointi viittaa itään, Itämeren eteläosien slaavilaisille alueille tai Bysanttiin.
Korujen alkuperä on epävarma, korujen epätavallisuuden vuoksi on arveltu niiden kuuluneen piispan liturgisiin asuisin ja olisivat ehkä olleet Piispa Henrikin tai Piispa Rodolfuksen. Myöskään kätkijästä ei ole tietoa.
Mahdollisesti korujen omistaja on kätkenyt ne vaaran uhatessa tai aarre on kulkeutunut Suomeen ryöstöretken seurauksena. Mahdollista on myös, että ne olisi ryöstetty Suomeen käännytystyötä tekemään tulleelta kirkonmieheltä ja unohdettu kätköönsä.

Kuva Kansallismuseon arkistosta http://www.kansallismuseo.fi

Suurruohoniityn jälkeen saavut lehtikuusimetsikköön, suurimmat kuuset ovat kuriilinlehtikuusta ja niiden katveessa voit tavata pohjoisamerikkalaisen douglaskuusen. Nokian tehtaiden vieressä on vielä kolmaskin kuusilaji, nimittäin piikikäs sitkakuusi.

Pian saavutkin Nakolinnan rakennukselle. Rakennuksesta on maininta jo 1635 jolloin se on kuulunut Karl Hornille Joensuun rälssitilan rakennuksena. Nykyinen rakennus on rakennettu 1700-1800 lukujen taitteessa ja 1869 Joensuun kartanon meijeriä rakennettaessa tältä paikalta on löytynyt myös 900- ja 1000 lukulaisia anglosaksisia ja saksalaisia kolikoita.