Tämä on jatkoa edelliseen blogikirjoitukseeni: Autojunalla Lappiin ja sieltä Norjaan. Mikäli haluat lukaista koko jutun alusta loppuun, niin palaa yksi blogikirjoitus taaksepäin ja aloita sieltä.
Autolla norjaan ja Senjan saarelle
Olimme siis tulleet Turusta autojunalla Rovaniemelle ja ajaneet sieltä Kilpisjärvelle, jossa viivyimme Santa’s Hotel Rakkan sviitissä 4 yötä. Meillä ei ollut pidempiä matkasuunnitelmia ja menimme tyyliin ”go with the flow”. Viimeisenä iltana Kilpisjärvellä päätimme sitten suunnata Norjaan Senjan saarelle ja ihastelemaan Jäämerta.
Olimme Kilpisjärveltä tehneet pari päiväretkeä autolla Norjan puolelle, muun muassa Skibotniin ja Djupvikeniin, mutta pelkät vuonot ja vuoristot eivät oikein säväyttäneet. Niinpä päätimme kokeilla Jäämeren rantaa vuorostaan.
Varasimme upean Airbnb asunnon Senjasta, aivan meren ääreltä, jossa tarkoituksemme oli yöpyä 3 yötä.
Heia, Norja
Sami Shop Heia, mielenkiintoinen pysähdys matkalla kohti Senjaa. Saamelaistyyppinen laavuista muodostettu matkamuistokauppa, josta sai niin nuotiolla keitettyö poronlihasoppaa, kuin saamelaistyylisiä vaatteitakin, sekä puukkoja, ja muita matkamuistoja.
Saltirånka ja Nállovuohppi
Nallovuopion markkinapaikka oli pohjoisen kohtauspaikka. Nállovuohppi sijaitsee Storfjord kommunessa, Tromssan alueella Pohjois-Norjassa. Ensimmäinen maininta markkinoista on vuodelta 1600, ja niitä järjestettiin säännöllisesti 1700-luvulla.
Markkinoilla käytiin kauppaa poroilla, nahkoilla, kalalla, viljalla ja muilla hyödykkeillä. Ne olivat myös sosiaalisia tapahtumia, joissa vaihdettiin uutisia, solmittiin avioliittoja ja pidettiin käräjiä.
1800-luvun alkupuolella markkinapaikka siirtyi toisaalle, mutta alueelle jäi jälkiä markkinakojuista ja rakennelmista.
Alueella oli kyltti myös lestadiolaisuudesta: Lestadiolaiset – pohjaisen herätys
Lars Levi Laestadius oli Lestadiolaisuuden perustaja, joka syntyi 1800-luvulla Ruotsin Lapissa. Lestadiolaisuus oli osa pohjoismaista herätysliikettä ja vaikutti erityisesti Pohjois-Suomen, Ruotsin ja Norjan alueilla. Liike toi uskonnollisen sanoman lisäksi myös raittiusaatetta ja yhteisöllisyyttä.
Lestadiolaisuus vaikutti suuresti saamelaisyhteisöihin ja sillä oli merkitystä myös kielen ja kulttuurin säilyttämisessä. Kyltissä kerrotaan myös Lestadiolaisuuden leviämisestä, sen johtohahmoista (kuten Lars Levi Laestadius ja Paavali Ruotsalainen) ja vaikutuksesta yhteiskuntaan.
Norjalainen ruoka, Bardufoss
Sen mitä saimme tällä lyhyellä ja suppealla Norjan kokemuksellamme huomata, oli, että norjalainen ruoka ei ollut meidän makuumme. Sori norjalaiset! Koko Norjan reissumme paras ruoka sattui menomatkallamme kohti Senjaa sellaisessa paikassa, kun Bardufoss ja jonkinlaisen huoltoaseman burger ravintolassa.
Mielenkiintoista miten paljon yhteistä Norjalla ja Suomella on! Lueskelin netistä löytämiäni artikkeleita aiheesta ja lavealla pensselillä maalattuna voisi ajatella, että Norjaan on tultu Suomesta neljänä eri aikakautena.
Ensin tuhansia vuosia sitten Kvenlandista, joka on ehkä ollut Perämeren ympäristön kattava osa Ruotsista ja Pohjanmaa – Kainuu Suomesta. Tarinat kertovat että nämä olisivat norjalaisten esi-isiä.
Sitten saamelaiset tietenkin, heitä on pohjoisessa monessa eri maassa, joista myös Suomen saamelaiset ovat tulleet Norjaan.
Sitten ovat metsäsuomalaiset, joita tuli 1500-luvulla muun muassa Savosta. Metsäsuomalaiset osasivat kaskiviljelyn taidon ja toivat sen Norjaan sekä Ruotsiin, tuoden kumpaankin maahan maanviljelyn taidon aiemman kalastuksen ja metsästyksen rinnalle.
Pian metsäsuomalaisia alettiin kuitenkin vainoamaan, ja etenkin Ruotsissa heidän kielensä, kulttuurinsa ja kotinsa hävitettiin, ja oli jopa lainvastaista puhua Suomea tai palkata suomenkielisiä töihin, jos he eivät olleet muuttaneet nimeään ruotsalaiseksi. Aika rajua!
Ruotsi karkotti metsäsuomalaisia myös Amerikkaan, Delawareen, jossa he asuivat metsissä ja olivat tekemisissä delaware-intiaanien kanssa. Näiden metsäsuomalaisten on oletettu vieneen myös hirsi-salvos (rakentamisen) osaamisen Amerikkaan.
Sitten on tietenkin nämä nyky suomalaiset, jotka ovat viimeisen parin sadan vuoden aikana menneet Norjaan töihin.
Mielenkiintoista.
Tuo nyt oli vähän kooste ulkomuistista, lukemaani viitaten. Toivottavasti tekstissä ei ole paljon virheitä!
Linkkejä:
https://www.finsk.no/index.php/fi/norja/etela-norja/suomalaismetsat
Kveenit hallitsivat Norjaa – saagoissa
Norjan perustaja on muuten 33. isoisäni 😀
Wikipediasta:
Harald Kaunotukka (muinaisnorjaksi Haraldr hinn hárfagri, isl. Haraldur hinn hárfagri, norj. Harald Hårfagre) ; (850–933) oli Norjan perustaja ja maan ensimmäinen kuningas. Hän oli Norjan kuninkaana vuosina 872–931. Saagojen mukaan Harald kieltäytyi leikkaamasta hiuksiaan ja partaansa ennen kuin Norjan yhdistyminen oli saatu päätökseen, ja tämän perusteella hän sai lisänimekseen Kaunotukka (Hårfagre).
Harald oli Norjan kaakkoisosan hallitsijan Halvdan Mustan ja Ragnhild Sigurdsdatterin poika, ja hän seurasi isäänsä valtaan jo kymmenvuotiaana. Harald Kaunotukka valloitti vuonna 866 useita pieniä kuningaskuntia, ja vuonna 872 hän julistautui koko Norjan kuninkaaksi voitettuaan vastustajansa Hafrsfjordin taistelussa. Yhä kiistellään siitä, kuinka laajalle Haraldin valta kuninkaana ulottui, mutta yleisesti katsotaan, että hänen valtakuntansa keskus sijaitsi Lounais-Norjassa ja että Harald Kaunotukka valvoi kaupankäyntiä Pohjois-Norjasta Vikeniin ulottuvalla rannikolla. Muualla todellista valtaa käyttivät paikalliset päälliköt. Haraldin kova hallinto ja ankara verotus ajoivat useita mahtimiehiä maasta, muun muassa Islantiin, Skotlantiin ja Irlantiin. Näin Harald osaltaan oli myötävaikuttamassa viikinkiretkien kasvuun. Harald Kaunotukka valloitti myös Orkneysaaret ja Shetlannin
Senja
Senja on Norjan toiseksi suurin saari ja sijaitsee Pohjois-Norjassa, Narvikin ja Tromssan välissä. Saari on ollut asuttu kivikaudelta lähtien ja arkeologit ovat löytäneet sieltä muun muassa kalliomaalauksia, kivikehiä ja muinaisia kalastajien asuinsijoja.
Länsirannikon jyrkät kalliot ovat antaneet Senjalle lempinimen “Norja pienoiskoossa”. Sieltä löytyy vuonoja, tuntureita ja kalastajakyliä.
Olimme varanneet todella upean Airbnb asunnon Senjasta, aivan meren ääreltä. Alunperin tarkoituksemme oli yöpyä siellä 3 yötä, mutta kirjauduimme ulos jo 2 yön jälkeen ja jatkoimme hetken matkaa kohti Lofootteja, mutta ei mennä vielä ihan sinne asti!
Senja oli todellakin paikka suoraan postikorteista ja seikkailimme siellä niin vuonojen rannalla kuin vanhalla kaivoksellakin. Pulahdimme myös uimaan Jäämeressä, Kroken -nimisellä rannalla.
Ei oltu löydetty aiemmin kaupasta vesilämpömittaria, mutta arvioisin että vesi oli noin 14 – 16 asteen välillä, eli ihan saman lämpöistä kuin meillä koto-Suomessakin tuohon vuoden aikaan.
Vedessä sai varoa sinisiä meduusoja, joilla voi olla pistävät polttiaislonkerot. Niitä oli rannalla runsaasti, tosin osa oli jo kuollut. Myös ”tavallisia” vaaleanpunaisia korvameduusoja oli paljon rannalla ja vedessä, mutta aika paljon isompia kuin meillä Suomessa. Ja rakkohaurua tietenkin oli monta eri lajia. En poiminut yhtään!!
Näköala oli majoituksestamme aivan upea ja Rakkohauru-ihonhoitosarjamme lanseerauskin, kun oli samaan aikaan juuri käynnissä, sain siihen liittyen paikalta upeita kuvia ja videoita!
Rakkohauru tuotteiden virallinen julkistus meni paremmin kuin mikään aiempi lanseerauksemme ja olen todella ylpeä meidän koko tiimistä, sillä ollaan jokainen tehty todella paljon sarjan eteen.
Majapaikkamme oli muuten aivan upea, mutta sängyt olivat todella pehmeät selkävikaiselle. Emme saaneet siellä oikein nukuttua ja toisena iltana majapaikan yläkertaan majoittui äänekäs naisjoukkio, joka sinetöi päätöksemme lähteä Senjasta pois päivää suunniteltua aikaisemmin.
Olin lomamme aikana päässyt taas hieman stressin ja kuormituksen oireisiin määrätyistä melatoniinista (lääkärin reseptillä 2 x 3mg) ja tärinään vaikuttavasta beetasalpaajasta eroon, mutta Senjassa olosuhteiden pakosta jouduin jälleen turvautumaan niihin saadakseni edes vähän unta.
Myös tärinä ilmaantui siellä takaisin, samoin hillittömän kovaääninen tinnitus, jotka molemmat olivat olleet pois lähes kokonaan loman alun jälkeen.
Tutustuimme kuitenkin Senjaan muutamalla autoreissulla ja nähtiin; yllätys yllätys, paljon vuoria, vuonoja, muutama ahdas tunneli 😀
Bergsbotn utsiktsplattform
Olin jostakin lukenut, että tämä näköalapaikka ei ole koskaan tyhjänä. No satuimmepa hassuun aikaan, sillä meidän kohdalla se oli täysin tyhjä. Tosin vain saapuessamme. Juuri, kun teimme lähtöä, ajoi alueelle muutama auto!
Senjan nikkelikaivos
Aivan majapaikkamme lähellä oli myös Senjan nikkelikaivos.
Senjan nikkelikaivos (1872–1886)
Löytö ja alkuvaiheet
Vuonna 1869 paikallinen maanviljelijä Eilert Brox löysi nikkelimalmia Hamnista, Senjan saarelta. Hän myi oikeudet kaivosinsinööri Ellefsenille 4500 spesiedalerin hintaan. Varsinainen kaivostoiminta alkoi vuonna 1872, kun walesilainen teollisuusmies Henry Hussey Vivian perusti Senjen’s Nickel Mining Companyn.
Toiminta ja tuotanto
Kaivostoimintaa jatkui 14 vuoden ajan, vuoteen 1886 saakka. Tuona aikana louhittiin arviolta noin 100 000 tonnia nikkelimalmia, jonka arvo oli noin 3,7 miljoonaa Norjan kruunua. Työvoimaa oli suurimmillaan 430 miestä vuonna 1876, ja koko kaivosyhdyskunnassa eli perheineen jopa 650 ihmistä. Kaivos oli yksi Norjan merkittävimmistä teollisuuslaitoksista aikanaan.
Rakenteet ja yhteisö
Kaivosyhdyskuntaan nousi yli 50 rakennusta: työntekijöiden ja johtajien asunnot, koulu, kauppoja, leipomo, kirkko (410 istumapaikkaa, rakennettu 1877) ja jopa oma vankila. Yritys huolehti työntekijöidensä sosiaalipalveluista – se ylläpiti lääkäriä, köyhäinhoitoa ja koulua – eikä maksanut kunnallisveroa. Hamn olikin pitkälti kuin oma “valtio valtiossa”.
Työ ja arki
Työ kaivoksella oli raskasta ja vaarallista, ja louhinnassa sekä sulatuksessa sattui usein onnettomuuksia. Alkoholi oli vahvasti läsnä sekä työssä että vapaa-ajalla, mikä näkyi myös väkivaltaisina yhteenottoina. Tanssilava sai tästä syystä lisänimen “Big Hell”.
Kaivostoiminta vaati valtavasti energiaa. Vuonna 1882 alueelle rakennettiin yksi maailman ensimmäisistä vesivoimaloista, mutta sekään ei riittänyt kattamaan sulaton tarpeita.
Kansainvälinen yhteisö
Hamnista muodostui nopeasti kansainvälinen sulatusuuni: suurin osa työntekijöistä tuli Norjan ulkopuolelta. Kaivoksella työskenteli norjalaisten lisäksi suomalaisia ja venäläisiä, ja näin Hamn oli jo 1800-luvulla monikulttuurinen yhteisö.
Loppu ja perintö
Vuonna 1886 kaivos suljettiin malmin ehtyessä. Kaivoksen kirkko siirrettiin Helgøyaan vuonna 1888, ja alueelle jäivät vain raunioita, sulattojen jäänteitä ja rakennusten perustuksia. Nykyään Hamn tunnetaan kulttuurihistoriallisena muistomerkkinä ja matkailukohteena, jossa voi vielä aistia 1800-luvun kaivosyhdyskunnan jälkiä.
Senjasta lähdettyämme suuntasimme vähän matkaa Lofoottien suuntaan, mutta jatkoimme sitten matkaa Ruotsiin. Siitä oma kirjoituksensa seuraavaksi, mutta katsotaan nämä Norjan kuvat vielä loppuun <3
Tennevoll, Norway
Nokka kohti rajaa ja Ruotsia
Vaikka norja kaunis, jylhä ja upea onkin, niin ihminen jaksaa katsella samanlaista maisemaa vain niin kauan. Itselleni, ja pahoittelut kaikille Norja faneille, Norja oli pettymys. kaikki se hehkutus mitä olen siitä vuosieni varrella kuullut, valitettavasti ei näyttäytynyt minulle yhtä upeana.
Ehkä olisi pitänyt heti mennä sinne Lofooteille tai muualle, mutta vuonot ja vuoristot, ne oli aika nopeasti nähty ja toistivat vain samaa kaavaa.
Toki olisimmekin saattaneet ajella alemmas, mutta Norjassa sattui juuri samaan aikaan maanvyörymä ja katkaisi päätien, joten sekin vaikutti päätökseemme lähteä Ruotsin suuntaan.
Tällaista karua rajaseutua oli E10 tiellä Norjan ja Ruotsin välillä <3
Mitä opin tällä reissulla?
Meillä Suomessa, kun aina valitetaan siitä, että on kaksi virallista kieltä, niin tiesitkö että Norjalla on viisi kieltä ja Ruotsilla vielä enemmän 😀
Suomessa: Suomi ja Ruotsi.
Norjassa: Kirjanorja, uusnorja, pohjoissaame, eteläsaame ja luulajansaame.
Ruotsissa: pääkieli ruotsi ja viisi virallista vähemmistökieltä suomi, meänkieli, saame, romani ja jiddiš.
Seuraavaksi oma kirjoituksensa Ruotsista ja Kiirunen upeasta uudesta keskustasta sekä hotelli sviittien aatelisesta, eli Kiirunen Elite Hotellin sviitti esittelyssä. Tulethan pian lukemaan!
Yksi vastaus