Tag

Raasepori

Browsing

Käytiin perheen kanssa tänään ajelulla katsomassa Padvan tarunhohtoista uimarantaa. Padva on melkein näköyhteyden päässä meidän kotisaarista ja ajeltiinkin Padvaa vähän eteenpäin josta lähestulkoon näimme Ulkoluodon eli yhden naapurisaaristamme. Hassuinta Padvassa on, että se ei varsinaisesti ole saari vaikka onkin enemmän avomerellä kuin esim. meidän saaremme Isoluoto, Salon Särkisalossa. Padva on kiinni Bromarvissa ohuella kaistaleella ja Bromarv on kiinni mantereessa. Kummatkin kuuluvat nykyään Raaseporiin. Bromarvista muodostui 1800-luvun lopulla pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön kesähuvilapaikka ja sen väestöstä yli 90% puhuu edelleenkin Ruotsia ainoana äidinkielenään. Bromarvissa sijaitsee eräs Riilahden aateliskartano jonka läheisellä poukamalla käytiin Suureen Pohjan sotaan liittynyt Hankoniemen meritaistelu. jonka näytellyn version voi katsoa videona täältä. Padvaan meni kaunis mutkitteleva tie josta oli paikoin ihan henkeäsalpaavan kauniit merimaisemat! Tie kulki välillä korkeilla harjuilla, jotka ovat toisen Salpausselän loppupäätä ja välillä taas ihan rantaviivaa nuollen. Ajavasta autosta näki aivan upeita muinaisrantoja harjujen rinteillä. Muinaisrantojen pyöreät kivet kertovat tässä aikoinaan olleen jäätikön reunamasta. Salpausselät ovat Suomessa sijaitsevia paikoitellen…

Moikka moi arvoisa lukijani! Jos satut seuraamaan blogiani Facebookissa tai Instassa niin tiedätkin, että me käytiin perheen kanssa tänään ajelulla katsomassa Padvan tarunhohtoista uimarantaa. Padva on melkein näköyhteyden päässä meidän kotisaarista ja ajeltiinkin Padvaa vähän eteenpäin josta lähestulkoon näimme Ulkoluodon eli yhden naapurisaaristamme. Hassuinta Padvassa on, että se ei varsinaisesti ole saari vaikka onkin enemmän avomerellä kuin esim. meidän saaremme Isoluoto, Salon Särkisalossa. Padva on kiinni Bromarvissa ohuella kaistaleella ja Bromarv on kiinni mantereessa. Kummatkin kuuluvat nykyään Raaseporiin. Padvaan meni kaunis mutkitteleva tie josta oli paikoin ihan henkeäsalpaavan kauniit merimaisemat! Tie kulki välillä korkeilla harjuilla, jotka ovat toisen Salpausselän loppupäätä ja välillä taas ihan rantaviivaa nuollen. Ajavasta autosta näki aivan upeita muinaisrantoja harjujen rinteillä. Muinaisrantojen pyöreät kivet kertovat tässä aikoinaan olleen jäätikön reunamasta. Salpausselät ovat syntyneet viime jääkaudella jäätikön sulamisen pysähdyttyä ja ilmaston viilennyttyä äkkiä rajusti nuoremmalla eli kolmannella dryaskaudella (viime jääkauden loppuvaiheen aikainen kylmä jakso, joka alkoi noin 12800 kalenterivuotta sitten).…

Raaseporin Grabbackan rauniot ovat 1400- ja 1500 luvulla rakennetun kartanolinnan jäännös jonka rakensi Måns Andersoninpoika Grabbe. Linnan ohi kulkee keskiaikaisen Suuren Rantatien ns. yhdystien linjaus. Yhdystien varrelle rakennettu Grabbacka on yksi neljästä Länsi-Uudellemaalle 1400 luvun lopulla rakennetuista kivilinnoista. Raunion vieressä oleva Grabbackan tilan päärakennus on valmistunut 1860 luvulla ja sen nykyinen asu on peräisin 1930 luvulta. Nykyinen Gösbackavikenin viljelysaukea oli vielä esihistoriallisella ajalla merenlahtea. Alueen sijainti merenlahdella, jokien ja ensimmäisen Salpausselän risteyksessä mahdollisti alueelle hyvät maa- ja vesiliikenneyhteydet. Alueella olikin tiheä asutus jo rautakaudella, tästä todisteena on lukuisat rautakautiset löydöt, asuinpaikat, linnavuoret ja haudat. Suuren Rantatien linjaus kulki keskiajalla Karjaan kautta ja samoihin aikoihin pitäjään rakennettiin Raaseporin ja Junkarsbordin linnat sekä Grabbackan kartanolinna. Aikoinaan Kuningatar Margareta antoi määräyksen, ettei torneja ja linnoja saa rakentaa kivestä, mutta määräys kumottiin vuonna 1483, jonka jälkeen oletettavasti Grabbackakin rakennettiin. Månsin poika Nils Grabbe toimi mm. Raaseporin läänin kihlakunnan tuomarina sekä Länsi-uudenmaan voutina. Kustaa Vaasakin vieraili Grabbackassa…

Snappertunassa sijaitsee Suomen komein linnanraunio, Raaseporin linna. Se rakennettiin joskus 1300 luvulla jolloin meri vielä ympäröi kalliota jolla se seisoo. Keskiajalla linnaan oli pääsy vain harvoilla ja valituilla. Linnan ollessa vielä saaressa kuljettiin sinne idän suunnasta Linnanmalmilta siltaa pitkin. Kulkijat pysäytettiin ensin linnan ulkopuolella Tallisaarella josta matka jatkui toista siltaa pitkin. Tämä silta oli nostosilta jota turvasi porttitorni eli barbakaani, uloke joka sijaitsi pyöreän tornin vieressä ja josta enää tänä päivänä on jäljellä vain perustukset. Tornin yläkerroksen  ja tornin molemmin puolin olevien esilinnojen ampuma-aukoissa päivystivät linnan vartijat ja puolustajat. Linnaa suojasi myös raskas laskuportti. Porttitornilta linna haarautui kolmeen osaan, kaakkoiseen esilinnaan, itäiseen esilinnaan ja suoraan edessä oli päälinnan portti. Linnaa kiersi matalaan veteen pystytetty valtava puinen paaluvarustus, joka vaikeutti kutsumattomien laivojen pääsyä linnalle. Paaluja on yhä näkyvillä linnaa ympäröivän nurmen keskellä. Keskiajalla moni linnalle tullut pääsi vain päälinnaa ympäröiville esilinnoille saakka, sillä kulku päälinnaan oli tarkoin rajattu. Esimerkiksi linnaan pestattuja…

Raaseporin Källvikenissä sijaitsee Kuningatar Dagmarin lähde, Dagmarkällan, kulttuurihistoriallisesti merkittävä matkakohde läntisen Uudenmaan saaristossa, jonne Keisari Aleksanteri III tanskalaisyntyisen vaimonsa Dagmarin (Keisarinna Maria Feodorovna) kanssa pysähtyivät laivamatkoillaan vuosien 1887-1894 aikana yhteensä viisi kertaa. Lähde sijaitsee kauniissa lehtomaisessa poukamassa ja lähde vesiuomineen on koko matkalta kivetty. Lähteen veden sanotaan olevan maailman parasta lähdevettä! Muistomerkin rakennutti Västerbyn kartanon omistaja Mauritz Hisinger vuonna 1888. Lähteelle löydät Leksvallintie 340 kohdalta jossa pieni P-paikka metsän reunassa ja kyltti Källviken, jatka matkaasi polkua alas rantaan päin muutama sata metriä ja pian tulet lähteelle. Varaa itsellesi pulloja mukaan ja ota tästä maailman parasta lähdevettä mukaasi 🙂 Sijainti: Leksvallintie 340 Raasepori Lähteet: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4025 http://www.loydalahde.com/dagmarin-lahde-raasepori/