Ymmärtäkää hyvät ihmiset sitä sosiaalisten tilanteiden pelkoista!

Moikka moi arvoisa lukijani!

Tänään mua ottaa niin kovin päähän, että vaikka oon avoimesti kertonut sairastavani sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja kirjottanut siitä blogeissakin sen tuhannen kertaa, niin tuntuu, että ihmiset eivät silti oikein tajua mikä juttu se on. Ok, se on ihan ymmärrettävää, että jos omalle kohdalle ei ole sattunut jotakin niin siitä ei välttämättä voi silloin paljoa tietää.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Rovioistenmaen%20drumliini%2C%20Miilunnummen%20pirunpelto%2C%20Yrjannumen%20muinaisranta%20027-M.jpg

Kerronpa sulle nyt miten tämä sosiaalisten tilanteiden pelko mulla näyttäytyy ja miten se vaikuttaa esim. mun arkeen.

Ensinkin; tätä niinkuin monta muutakaan sairautta, ei näe päälle päin. Sä et näe musta, kun me tavataan jossakin, että mua jännittää ja mun ajatukset on ihan sekaisin. Sä luultavasti pidät mua tosi rentona ja sosiaalisena ja puheliaana, mitä mä olenkin, mä olen tosi sosiaalinen, tai olisin, jos pystyisin! Mä viihdyn ihmisten seurassa, mä tykkään jutella ihmisten kanssa, mä tykkään tapahtumista ja tahtoisin itsekin olla aktiivisesti mukana kaikkea järjestämässä ja niihin osallistumassa, mutta..

  • jo tavallisista arkiasioista esim. kaupassakäynti, lääkärissä käynti, jopa lääkärin soittoaika kuormittaa mua niin paljon, että yhden tällaisen sosiaalisen tilanteen hoitaminen päivässä saa loppupäiväksi voimakkaan väsymyksen tunteen, saa stressaantumaan, saa “pasmat sekaisin”. Tuota on vaikeaa selittää mitä se tarkoittaa, kun on “pasmat sekaisin”, mutta tässä pari käytännön esimerkkiä; kerran tällaisen sosiaalisesti kuormittavan tilanteen jäljiltä tankkasin diesel autoon bensiiniä. Toisella kertaa olin matkalla lääkäriin ja ajoin täysin suoralla tiellä ojanpenkkaan ja törmäsin meidän uudella Mokkalla aurauskeppiin, enkä edes räplännyt sillä hetkellä puhelinta, tai kuunnellut edes radiota! Tässä vain pari esimerkkiä.
  • useamman tuollaisen tapahtuman osuminen samalle päivälle saa stressitasot niin korkealle, että kotona se huomataan. Kotityöt jää tekemättä, olen ärsyyntynyt ja kireä, huudan pienimmästäkin asiasta, kaikki on huonosti ja kiukuttelen kuin kolmevuotias karkkihyllyn edessä ja kaikki tämä täysin tahattomasti.
  • suuremmat sosiaaliset tapahtumat, kuten esim. jotkut myyjäiset tms. saavat aikaan jo voimakkaampia oireita ja ne alkavat usein jo päiviä ennen kyseistä tapahtumaa. Pahin tällainen juttu mulle sattui pari vuotta sitten ennen ihanaa autotapahtumaa jonne odotin kovin pääseväni. Vatsa ja pää oli jo särkenyt monta päivää ja yötä, yöt olivat olleet unettomia, mutta aamulla pari tuntia ennen lähtöä, kun kaikki oli jo valmiina, minä meikannut, pakannut kameran ja muut tavarat ja aloin tekemään lähtöä, tunsin koko vasemman puoleni puutuvan, sydämeen puristi ja tunsin voimakasta kipua rinnassa, kasvoijen vasen puoli oli veltto ja roikkui. Olin aivan varma, että saan sydänkohtauksen ja lääkäri pyysikin välittömästi vastaanotolle. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ilmennyt yhtikäs mitään sydänperäistä ja lääkäri arveli minun saaneen paniikkikohtauksen.

Nämä nyt vain muutamia esimerkkejä elämästäni. Nämä ovat myös syitä miksi en ole ollut normaalissa työelämässä enää pitkään pitkään aikaan ja se syy miksi olen mieluummin yrittäjä. Nämä ovat myös se syy miksi en käy tapahtumissa enkä messuilla myymässä tai esittelemässä tuotteitani. Nämä ovat myös se syy miksen käy yrittäjien tapaamisissa, kahvitteluissa, en kyläile edes kavereideni luona. Ja kaverit eivät kyläile minun luona. En muista milloin viimeksi olisin mennyt ihan vaan kahville jonkun luo tai edes kahvilaan jonkun kanssa.

Näistä syistä en myöskään hoida mielelläni asioita puhelimitse.

Kiitos, että luit, toivottavasti kokemukseni avasivat hiukan tämän sairauden kanssa elävän arkea 🙂

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Tuotteet%20kakkukartanosta%2C%20piha%20kukkia%20kasteessa%2C%20Salo%20teijo%20kansanpuisto%20pitkospuut%20suo%20sahajärvi%20147-M.jpg

Share:

Facebook
Twitter
Pinterest
LinkedIn

4 vastausta

  1. Voi ei, kuulostaa todella hurjalta. Onko tuohon olemassa mitään psykoterapiaa, jolla oireita saisi helpotettua? Rajoittaa elämää niin paljon, että ei ihme, että olet masentunut. Onneksi nykyään netin välityksellä voi kavereihin pitää yhteyttä, ettet jää ihan yksin <3 Voimia <3 itse jännitän myös monia tilanteita ja ajoittain olen kokenut ne todella raskaaksi. Tuttua myös tuo väsähtäminen ihan kivankin jutun jälkeen. Mutta pärjään oireitteni kanssa ja toivon, että sinullakin tämä vielä joskus helpottaisi <3

    1. Kiitos kommentista 🙂 Luulatasti kaikkeen löytyy terapia jos on aikaa ja sitoumusta käydä esim vähintään viikossa. Itseäni tuollaiset kuormittaa niin paljon, että ainakaan tällä hetkellä voimat eivät riitä 🙁 Olen miettinyt psykoterapiaa kuitenkin usein, mutta en tiedä milloin olisi sen verran voimia että voisi sitoutua viikoittaiseen käymmiseen useammiksi vuosiksi

Johanna

Tervetuloa tutustumaan blogiini – elämäni ja intohimoni peilikuvaan. Olen Johanna, 48-vuotias yrittäjä, jonka sydän sykkii vahvasti eteläisen Suomen saariston kauneudelle. Elämäni polku on kulkenut monen mutkan kautta, sisältäen pitkäaikaisen masennuksen, ADHD:n ja sosiaalisten tilanteiden pelon haasteet. Nämä kokemukset ovat muokanneet minua, mutta myös opettaneet arvostamaan pieniä hetkiä ja luonnon rauhaa ympärilläni.

Valokuvaus on intohimoni, jonka kautta vangitsen hetkiä ja maisemia, jotka puhuttelevat syvältä sielustani. Historia kiehtoo minua loputtomasti, tarjoten ikkunan menneisiin aikoihin ja tarinoihin, jotka elävät yhä meissä. Perheenäitinä pyrin välittämään tämän saman arvostuksen ja uteliaisuuden lapsilleni, opettaen heille luonnon ja historiamme kunnioitusta.

Kun voimani sallivat, rakastan puuhata puutarhassamme, jossa kasvien hoito tuo sekä mielenrauhaa että konkreettista satoa. Veneily on toinen pakopaikkani; se tarjoaa vapauden tunteen ja yhteyden veteen, joka on aina ollut minulle tärkeä elementti.

Blogissani jaan kokemuksiani, ajatuksiani ja seikkailujani, jotka peilaavat elämääni saaristossa. Toivon, että tarinani inspiroivat sinua löytämään oman polkusi ja rohkaisevat kohtaamaan elämän tuomat haasteet pää pystyssä. Tule mukaan matkalleni – tutkimaan, oppimaan ja kasvamaan yhdessä.

Tee sähköpostitilaus blogiin

Kirjoita sähköpostiosoite jolla tilaat sähköpostiisi ilmoitukset blogin uusista artikkeleista.

Liity 1 808 tilaajien joukkoon

Seuraa Somessa!

Bloglist Me
"Ei ruusufinnejä, ei kutisevaa ihoa, ei aknea, hyvästi kaikki iho ongelmat. Ja mikä parasta, voin jopa syödä vähän suklaatia, jos ihoni reagoi, tämä saippua kyllä pelastaa!"

Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolle!
"Tyttären akne katosi lähes kokonaan parin viikon käytön jälkeen."

Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolle!
ETSITKÖ MAJOITUSTA, JOKA TARJOAA YLELLISYYTTÄ JA MUKAVUUTTA LÄHELLÄ MATHILDEDALIA, TEIJOA TAI BROMARVIA VAI KENTIES SELKÄMEREN PUHTAIDEN VESIEN ÄÄRELTÄ?

UPEAT VILLAMME KUTSUVAT SINUT RENTOUTUMAAN, TARJOTEN MODERNIN VARUSTELUN, HIENOSTUNEEN LUKSUKSEN JA LAADUKKAAN MAJOITTUMISEN YHDESSÄ PAKETISSA!

Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolle!
On Key

Related Posts

Tali-ihottuma päänahassa ja kulmakarvoissa sekä miten sain taliköhnän pois

Tali-ihottuma päänahassa ja kulmakarvoissa sekä miten sain taliköhnän pois

Itse olen saanut kulmakarvojeni alueen taliköhnän rauhoittumaan sivelemällä Saaren Taika Keramidi boosteria ihonhoitorutiinissani erityisesti tali-ihottuman vaivaamille alueille, eikä taliköhnää ole enää ilmaantunut.

Alkavan kevään sisustusjuttuja merenrantahuvilassa ja huonetuoksu, joka kestää vuosia

Kenet muun kevät villitsee aina uusiin sisustusideoihin? Takan center pieceksi asetin maailman pitkään kestävimmän huonetuoksun, eli Saaren Taika Decor huonetuoksun, jotka itsellänikin kestää kaikki reippaasti yli vuoden, mutta nyt saatiin eräältä asiakkaalta juuri palautetta, että hänellä on Saaren Taika huonetuoksu kestänyt jo yli 2 vuotta!

Tyrähän se siellä ja melkein near death experience

Tyrähän se siellä ja melkein near death experience

Mulla on ollut kuulemma haasteita heräämisessä nukutuksesta ja koska yleiskuntoni on laskenut todella paljon edellisen leikkauksen jälkeen ja painoakin on tullut, olen tiedostanut koko ajan, että tyrät ei saa enää revetä, että seuraavasta leikkauksesta en enää selviä.