Eilinen venereissu Lyökin pookille oli jännittävä 😍 Joskus vallan kadehdin aitoja saaristolaisia, jotka tuntevat jokaisen saaren ja luodon pienellä vilkaisulla, kun taas me maakravut joudumme turvautumaan karttoihin ja kirjoihin.
Vihdoin eilen näimme läheltä nimeltään mielenkiintoisen paikan; Puolivälin kiven. Se on valtavan kokoinen vaha, eli siirtolohkare keskellä merta, puolivälissä Pyhäsalmen kalasatamasta laivaväylälle.
Saarenpään päässä oleva loisto tuli ohitettua. Saarenpää kuuluu kansallispuiston alueeseen ja siellä on runsaasti meren voimien kasaamia kivikoita.
Hylkkari on luonnoltaan ja historialtaan kuin Kajakulman sisarluoto, suuri “letto”, eli matala riutta, jolla on useita kluuvilampia, suopainanteita ja rakkohauru valleja. Myös Hylkkari on kansallispuistoa. Hylkkarissa sijaitseva kluuvijärvi oli aikoinaan vuonomainen lahti, joka toimi hylkeenpyytäjien ja kalastajien suojasatamana.
Ärväskivi nimisen luodon pohjoisosan lahti on alkanut muuttua rämeeksi. Ärväs tarkoittaa kalastusmielessä antoisaa ja rämeen takana pauhaava avomeri kuulosti vaaralliselta 😁
Pookinmaa nimisellä luodolla seisova Lyökin pooki rakennettiin saaren omista kivistä vuonna 1757. Se on noin 16 metriä korkea ja sen seinät ovat paikoin jopa 2,5 metriä paksut. Ylimmällä tasanteella on tähystysaukkoja, joista luotsit ovat tähystäneet. Se on Suomen vanhin säilynyt tunnusmajakka ja myös Suomen vanhin tunnettu merimerkki. Se kuuluu Natura 2000 -alueeseen ja on yksityisessä omistuksessa olevaa luonnonsuojelualuetta.
Saarelle ei saa jalkautua pesimäaikaan 1.4.– 30.6. Saaren rannoilla oli valtavat rakkohauruvallit!
Retki oli todella ihana ja ensi kesänä pitää kyllä päästä uudelleen paremmalla ajalla ja lämpimämmällä kelillä! Tällä reissulla plägä keli muuttui tuulisemmaksi kotimatkalla ja saimme niskaamme myös räntä- ja raekuurot.
