Alunperin ilma- ja vesiparannuslaitokseksi vuonna 1894 perustettu rakennuskompeksi, jossa joidenkin tarinoiden mukaan olisi joskus ollut lasten mielisairaala.
Nämä mielisairaala-tarinat ovat silkkaa puppua, paikalla on ollut parantola eli kesäkoti, josta sai erilaisia vesihoitoja yms.
70-80-luvuilla paikalla toimi ratsastuskoulu ja yhdessä rakennuksessa olikin numeroidut naulakot ikäänkuin jokaisen hevosen omille suitsille tms. Vieressä oli hevoskarsinoita.
Vuonna -47 syntynyt mieshenkilö, jonka tapasimme paikalla, kertoi asuneensa alueella 50-luvulta asti ja pyöräilleensä rakennusten ohi usein uimaan. Talolla oli rannassa oma osuus, jossa oli hienot hyppytornit ja laiturit, nämä ovat nykyään jo purettu.
Kalterin tapaiset ikkunoissa on luultavasti laitettu aikoinaan varkaiden ja vandaalien varalle.
Alueen rakennukset on pitänyt purkaa ja paikalle rakentaa uutta rakennuskantaa, mutta museovirasto on määritellyt alueen rakennukset historiallisesti merkittäviksi ja niiden purkaminen on kielletty.
Ensimmäisenä menimme talon kellariin, sieltä löytyikin jännä yllätys, jota ensin luulimme sparymaaliksi, mutta sitten totesimme sen luultavasti olleen oikeaa verta!
https://johanna-amnelin.smugmug.com/photos/i-zd6j4dX/0/L/i-zd6j4dX-L.jpg
https://johanna-amnelin.smugmug.com/photos/i-JjjjdNT/0/L/i-JjjjdNT-L.jpg
https://johanna-amnelin.smugmug.com/photos/i-LgtW9nk/0/L/i-LgtW9nk-L.jpg
https://johanna-amnelin.smugmug.com/photos/i-xSN6htH/0/L/i-xSN6htH-L.jpg
https://johanna-amnelin.smugmug.com/photos/i-5ZHc89D/0/L/i-5ZHc89D-L.jpg
Valkoinen rakennus parantolan vieressä on ollut kauppa.
Lähistöllä on monta pienempää mökkiä joilla kaikilla on pieni saunarakennus vieressään.
Ravintolarakennus:
Toinen pikkumökki
Pikkumökin terassin koristeellinen yksityiskohta:
Seinähirret ja lattialaudat olivat vielä hyvässä kunnossa.
Hevoskarsinat:
Rakennus jonka sisällä oli numeroidut naulakot:
Katto oli jo hiukan joutunut antamaan myöden 😉
Kolmas pikkumökki
Neljäs mökki taustalla:
Vaanilan parantolan perusti kunnallisneuvos Carl Heitmann Saksasta saamiensa esikuvien mukaan. Rakennustyöt aloitettiin talvella 1893- 1894 ja keväällä 1894 sanatorio avattiin yleisölle. Ensimmäisenä kesänä hoitoa kävi saamassa 181 henkeä.
Uusia rakennuksia tehtiin vuosina 1895-1897 ja vuonna 1899 oli parantola suljettu laajojen muutostöiden takia. Tällöin rakennettiin muun muassa harjun juurella olevalle kentälle kylpytalo, sekä harjulle muita rakennuksia ylemmäksi suuri ravintolarakennus.
Samana vuonna parantola muutettiin kylpyläosakeyhtiöksi. Kylpylöiden ja ravintolan välissä, harjun rinteellä sijaitsi henkilökunnan asuntojen lisäksi kahdeksan erityistä rakennusta kylpylävieraille.
Ravintolarakennuksen edessä oli avara urheilukenttä tennistä, krokettia, voimistelua ja leikkiä varten. Perheellisille varattujen pienempien huviloiden lisäksi oli kaksi suurta kaksikerroksista asuntolaa sekä kaksi pienempää huvilaa, jossa toisessa oli biljardisali.
Lisäksi oli harjun rinteellä paviljonki vedessä kävelemistä varten; naisilla ja miehillä oli omat osastot. Harjun laella oli aurinko- ja ilmakylpyjä varten kolme aitausta (naisille, miehille ja lapsille) pukukoppeineen.
Kaikkiaan alueelle mahtui 150 asukasta. Kylpylää, eli kylpyhuonetta ja saunaa, käytettiin vain valeluun.
Ilmeisesti vuonna 1905 rakennettiin sen viereen arkkitehti A.Tawastsjernan piirustusten mukaan uusi kylpylaitos, jossa oli eri osastot lämpimiä-, tempereerattuja- ja höyrykylpyjä varten sekä lisäksi suihkut, huone kääreitä varten ja konehuone. Naisilla ja miehillä oli eri osastot. Kylmävesi johdettiin harjun juurella olevista lähteistä.
Ravintolarakennuksessa eli sanatorion päärakennuksessa, oli suuri ja ilmava ruokasali, seurustelusali, kirjasto ja keittiö. Taloa kiersivät tilavat, katetut verannat, jotka on sittemmin purettu. Nykyinen omistaja hoiti laitosta vuodesta 1952 vuoteen 1972.
Vuosina 1972-1984 alue oli Tapiolan ratsastuskoulun käytössä kesäisin. Sen jälkeen lähes kaikki rakennukset ovat olleet tyhjillään.
Vaanilan sanatorio sijaitsee korkealla, havumetsää kasvavalla hiekkaharjulla Vaanilan kartanon läheisyydessä.
Olosuhteet parantolatoiminnalle olivat hyvät, kuten vuoden 1910 esittelyvihossa mainostetaan: ”Edullisen asemansa perusteella (kylpylä sijaitsi 300 jalkaa merenpinnan yläpuolella) tarjoaa parantola erinomaisen ilmaston: kuiva, havuntuoksuinen ilma, jonka lämpömäärä verrattain vähän vaihtelee vuorokauden kuluessa. Joka puolella, etenkin pohjoisessa, ympäröi parantolaa tuuhea mäntymetsä ja se on siten tuulien suojassa.”
Rakennuksista ovat jäljellä ravintolarakennus ”Tallbacka”, kaksikerroksinen asuntola ”Tunturi”, Huvila ”Moppeborg”, Tohtorin asunto ”Trolleborg”, pakaritupa ”Hilderoo”, entinen koulurakennus ja autotalli. Huvila ”Metsola” on raunioina. Asuntola ”Rauhala” on palanut. Hieman idempänä sijaitsevat lisäksi talot ”Liisala” sekä ”AliMattila”.
Lähde: http://www.lohja.fi/Liitetiedostot/Maank%E4ytt%F6/inventointiluettelo_II_painos.pdf
Vaanilan kartanokeskus sijaitsee kauniisti Vaanilanlahden rannalla. Lehmuskujan päässä sijaitsee puinen, mansardikattoinen päärakennus, jonka runko saattaa olla osin 1600-luvulta. Nykyasu on peräisin vuodelta 1909 (A.Leidenius). Entinen pehtorin asuinrakennus on 1700-luvun lopulta. Muut asuin- ja talousrakennukset ovat 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Myös kartanon puisto on 1900-luvun alusta. Kartanossa toimi 1905-25 sanatorio, johon liittyneet ravintola, lääkärintalo ja pienet asuinrakennukset ovat säilyneet.
Lähde: http://www.nba.fi/rky1993/kohde816.htm
Sijainti: Kesäkodintie 102 Lohja
