Tytyrin kalkkikivikaivos ja kaivosmuseo

Toisella käynnillä Tytyriin pääsimme opastetulle vierailulle Tytyrin kaivosmuseoon.

Tytyrissä sijaitsee Nordkalk Oy:n omistama kalsiittikaivos jonka vieressä toimii vuosina 1948-1951 rakennettu kalkkikaivos.

Kaivosteollisuuden katsotaan Suomessa alkaneen noin 1600 luvulla ja Lohjan Ojamoa pidetään Suomen vanhimpana rautakaivoksena. Se perustettiin jo 1500 luvun puolivälin tienoilla.

Outokummun kuparimalmin löytö vuonna 1910 on ollut Suomessa lähtökohtana varsinaiseen kaivosteollisuuteen käynnistäen siinä aivan uudenlaisen vaiheen.

Suomalaisen kalkkiteollisuuden kaksi merkittävintä yhtiötä perustettiin 1890 luvun lopulla, Lohjan Kalkkitehdas Oy (1897) ja Paraisten Kalkkivuori Oy (1898), jonka nimeksi myöhemmin (1979) tuli Partek.

Suomen suurimmat kalkkikivikaivokset ovat Paraisten avolouhos, Ihalaisen avolouhos Lappeenrannassa ja Tytyri Lohjalla.

Aikaisemmin kaivosmiehet ja vieraatkin, laskettiin alas tällä hissillä, joka kulkee 250 metrin matkan 80 metrin syvyyteen maan alle.

Nykyisin maan alle mennään autokyydillä noin puolen kilometrin matka.

Sama tunneli alhaalta

Kaivosmuseo sijaitsee siis toimivan kaivoksen yhteydessä noin 80 metriä maan alla.

Samassa paikassa sijaitsee maailman pisin hissien testauskuilu, jossa suomalainen KONE Oy testaa hissejään. 330 metriä pitkä testikuilu vastaa 100 kerroksista pilvenpiirtäjää. Parhaillaan KONE on rakentamassa Tytyriin viittä uutta testikuilua.

Hissi kuului kulkevan ylös ja alas tämän oven takana, harmi, että sinne oli sivullisilta pääsy kielletty 🙁

Itse kaivotoiminta jatkuu satoja metrejä alaspäin aina 350 metrin syvyyteen asti.

Kaivoksessa lorisi puhdas vesi monin paikoin ja välillä tunneleiden reunoilla kulki pieniä jokia.

Tytyrin kaivoksesta pumpataan vettä n. miljoona kuutiometriä vuodessa ja osa siitä myydään Lohjan  kaupungille juomavedeksi. Vettä käytetään myös poraamisessa estämässä kivipölyn leviämistä. Vesi puhdistetaan  puhdistamossa ja se pumpataan Lohjanjärveen 95% puhtaana.

Kalkkipitoinen vesi on valuessaan muodostanut kauniita kalkkipatsaita.

Joissakin kohdissa kalkkipitoinen vesi oli enemmäkin vetelän sementin näköistä ja tippuessaan siihen vesitipat olivat tehneet aineeseen pieniä kraatereita.

Tarpeellista kiveä on vuosisatojen ajan erotettu maaperästä monenlaisilla toimenpiteillä. Vanhin tapa oli polttomenetelmä, jossa kalliota kuumennettiin tulella ja sitten jäähdyettiin nopeasti joka aiheutti kallion lohkeamisen. Myöhemmin tuli käsiporaus ja musta ruuti, mutta vasta koneellinen poraus ja voimakkaammat räjähdysianeet tehostivat kaivostyötä.

Kuva: Tytyrin Kaivosmuseo

Kaivostyöhön olennaisena liittyy myös valmistava työ. Valmistavaa työtä on mm. erilaisten tunneleiden, ilmanvaihtokuilujen, kulkutunneleiden ja nostokuilujen louhiminen, jolloin luodaan kaivoksen perusrakenteet, jotta varsinainen louhinta pääsee alkamaan.

Louhinnan eri vaiheita ovat poraaminen, lataaminen, ampuminen eli räjäyttäminen ja rusnaus eli irtokivien lastaus.

Tytyrissä työmiehet tulevat kello kuudeksi ja lähtevät puoli kahden aikaan. Jos räjäytyksiä tehdään, tehdään ne työmiesten poislähdön aikoihin. Sitten nukutaan yön yli ja annetaan pölyn laskeutua 😀

Tytyrin kaivoksessa on kaksi eri kalkkikiviesiintymää, Törmä ja Solhem.

Törmän esiintymän louhiminen aloitettiin ensin avolouhinnalla vuonna 1897. Avolouhos löytyykin aivan Tytyrin vierestä korkealta kalliolta. Kalliolle louhoksen lähettyville mentäessä on oltava erittäin varovainen, verkkoaidat alueella ovat paikoin erittäin huonossa kunnossa ja ainakin lasten ja koirien kanssa siellä kuljettaessa on syytä olla erittäin tarkkana eikä aitoihin pidä mennä nojailemaan!

Avolouhoksen pohjalla on nähtävissä reikä josta mentiin maan alle. Maanalainen louhinta aloitettiin 1947 jolloin kivenmurskaamo valmistui 80 metrin syvyyteen eli sille tasolle jossa kaivosmuseo nykyisin toimii. Louhinta siirtyi kokonaan maan alle vuonna 1956.

Ja tässä sama reikä kaivoksen sisältä katsottuna.

Vuosina 1925-1933 louhittiin Solhemin esiintymästä Ojamolta avolouhintana ja vuodesta 1933 eteenpäin maanalaisesti, kunnes Ojamo lakkautettiin vuonna 1965. Ojamon syvimmät kuilut ovat 88 metriä ja 138 metriä.

Tytyrissä Törmän avolouhinta aloitettiin uudelleen 1947 ja samaan aikaan alettiin valmistella maanlalaista louhintaa. Kokonaan maanalle mentiin vuonna 1956 ja vuonna 1961 maanalainen louhinta ulottui Solhemiin asti.

1970 luvun puolivälin tienoilla otettiin kummassakin esiintymässä päätasot käyttöön, Törmässä se on 350 metrin syvyydessä ja Solhemissä 330 metrissä.

Tytyrin ja Ojamon kaivokset:

Tytyrin kaivosmuseo 0312

Tytyri Ojamo

Kaivosmuseo on suunnilleen tuossa karttakepin osoittamassa kohdassa.
Tytyrin kaivosmuseo 0332

Raappavintturi jossa oli kiinni maata laahaava kauha, jonka avulla räjäytetyt kivet siirrettiin joko vaunuun tai kuiluun.

 

50 luvun kaivosajoneuvo “kaivosmiesten Ferrari”

 

Lastauskauhalla oli n. 50% osumatarkkuus takana olevaan kärryyn!

 

Tiesitkös mihin kaikkeen kalkkikiveä muuten käytetään?

Sitä käytetään mm. juomaveden käsittelyyn ja jäteveden puhdistukseen, hammastahnoihin, huulipuniin, maaleihin, sanoma- ja aikakauslehtiin, paperiin, kalkkitabletteihin ja vaikka mihin!

Kultaa, hopeaa tai jalokiviä ei ole Tytyristä koskaan löytynyt, mutta kalkkikiven puhtaus on jopa 95%!

Tytyrin kaivoksessa on ollut monelaista toimintaa mm. Amazing Race, sukellustoimintaa, kiipeilytoimintaa jne.

Kaivosmuseossa pääsee kokeilemaan kiven murskausta.

Tässä kohdin kulki ennen juna, josta kivenlohkareet tiputettiin murskaimeen.

Ennen vanhaan työmiehet laskettiin tällaisilla koreilla alas, piiput suussa ja dynamiitit korissa 😀

Kaivoksen hiljaisemmissa tunneleissa asuu lepakoita.

Kaivoksessa järjestetään mm. pääsiäisenä ja halloweenina kivoja tapahtumia, joissa pääsee katsomaan myös valoshowta, jossa valot tuikkivat pitkälle kaivoksen uumeniin musiikin tahdissa.

Kuvan vasemmassa yläreunassa näkyvä pieni reikä on itseasiassa kuorma-auton mentävän kokoinen!

 

Valomies laskeutuu jyrkkiä portaita alas syvälle kuiluun huolehtimaan valoista, joskus jopa useita kertoja saman päivän aikana!

 

Sijainti: Kaivosmuseo ja kaivosrakennukset Tytyrinkatu 11 Lohja, avolouhokselle pääsee Sahakatu 6 kohdalta jatkamalla mäleä ylös kunnes louhokset verkkoaita näkyy.

Lähteet: Tytyrin kaivoksen opas sekä opastaulut

http://www.lansi.fi/gowest/default.asp?sivu=4&alasivu=14&kieli=246 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tytyrin_kaivos

http://www.nordkalk.fi/default.asp?viewID=998

Share:

Facebook
Twitter
Pinterest
LinkedIn
Johanna

Tervetuloa tutustumaan blogiini – elämäni ja intohimoni peilikuvaan. Olen Johanna, 48-vuotias yrittäjä, jonka sydän sykkii vahvasti eteläisen Suomen saariston kauneudelle. Elämäni polku on kulkenut monen mutkan kautta, sisältäen pitkäaikaisen masennuksen, ADHD:n ja sosiaalisten tilanteiden pelon haasteet. Nämä kokemukset ovat muokanneet minua, mutta myös opettaneet arvostamaan pieniä hetkiä ja luonnon rauhaa ympärilläni.

Valokuvaus on intohimoni, jonka kautta vangitsen hetkiä ja maisemia, jotka puhuttelevat syvältä sielustani. Historia kiehtoo minua loputtomasti, tarjoten ikkunan menneisiin aikoihin ja tarinoihin, jotka elävät yhä meissä. Perheenäitinä pyrin välittämään tämän saman arvostuksen ja uteliaisuuden lapsilleni, opettaen heille luonnon ja historiamme kunnioitusta.

Kun voimani sallivat, rakastan puuhata puutarhassamme, jossa kasvien hoito tuo sekä mielenrauhaa että konkreettista satoa. Veneily on toinen pakopaikkani; se tarjoaa vapauden tunteen ja yhteyden veteen, joka on aina ollut minulle tärkeä elementti.

Blogissani jaan kokemuksiani, ajatuksiani ja seikkailujani, jotka peilaavat elämääni saaristossa. Toivon, että tarinani inspiroivat sinua löytämään oman polkusi ja rohkaisevat kohtaamaan elämän tuomat haasteet pää pystyssä. Tule mukaan matkalleni – tutkimaan, oppimaan ja kasvamaan yhdessä.

Tee sähköpostitilaus blogiin

Kirjoita sähköpostiosoite jolla tilaat sähköpostiisi ilmoitukset blogin uusista artikkeleista.

Liity 1 808 tilaajien joukkoon

Seuraa Somessa!

Bloglist Me
"Ei ruusufinnejä, ei kutisevaa ihoa, ei aknea, hyvästi kaikki iho ongelmat. Ja mikä parasta, voin jopa syödä vähän suklaatia, jos ihoni reagoi, tämä saippua kyllä pelastaa!"

Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolle!
"Tyttären akne katosi lähes kokonaan parin viikon käytön jälkeen."

Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolle!
ETSITKÖ MAJOITUSTA, JOKA TARJOAA YLELLISYYTTÄ JA MUKAVUUTTA LÄHELLÄ MATHILDEDALIA, TEIJOA TAI BROMARVIA VAI KENTIES SELKÄMEREN PUHTAIDEN VESIEN ÄÄRELTÄ?

UPEAT VILLAMME KUTSUVAT SINUT RENTOUTUMAAN, TARJOTEN MODERNIN VARUSTELUN, HIENOSTUNEEN LUKSUKSEN JA LAADUKKAAN MAJOITTUMISEN YHDESSÄ PAKETISSA!

Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolle!
On Key

Related Posts

Tali-ihottuma päänahassa ja kulmakarvoissa sekä miten sain taliköhnän pois

Tali-ihottuma päänahassa ja kulmakarvoissa sekä miten sain taliköhnän pois

Itse olen saanut kulmakarvojeni alueen taliköhnän rauhoittumaan sivelemällä Saaren Taika Keramidi boosteria ihonhoitorutiinissani erityisesti tali-ihottuman vaivaamille alueille, eikä taliköhnää ole enää ilmaantunut.

Alkavan kevään sisustusjuttuja merenrantahuvilassa ja huonetuoksu, joka kestää vuosia

Kenet muun kevät villitsee aina uusiin sisustusideoihin? Takan center pieceksi asetin maailman pitkään kestävimmän huonetuoksun, eli Saaren Taika Decor huonetuoksun, jotka itsellänikin kestää kaikki reippaasti yli vuoden, mutta nyt saatiin eräältä asiakkaalta juuri palautetta, että hänellä on Saaren Taika huonetuoksu kestänyt jo yli 2 vuotta!

Tyrähän se siellä ja melkein near death experience

Tyrähän se siellä ja melkein near death experience

Mulla on ollut kuulemma haasteita heräämisessä nukutuksesta ja koska yleiskuntoni on laskenut todella paljon edellisen leikkauksen jälkeen ja painoakin on tullut, olen tiedostanut koko ajan, että tyrät ei saa enää revetä, että seuraavasta leikkauksesta en enää selviä.