Tytyrin kalkkikivikaivos ja kaivosmuseo

Toisella käynnillä Tytyriin pääsimme opastetulle vierailulle Tytyrin kaivosmuseoon.

Tytyrissä sijaitsee Nordkalk Oy:n omistama kalsiittikaivos jonka vieressä toimii vuosina 1948-1951 rakennettu kalkkikaivos.

Kaivosteollisuuden katsotaan Suomessa alkaneen noin 1600 luvulla ja Lohjan Ojamoa pidetään Suomen vanhimpana rautakaivoksena. Se perustettiin jo 1500 luvun puolivälin tienoilla.

Outokummun kuparimalmin löytö vuonna 1910 on ollut Suomessa lähtökohtana varsinaiseen kaivosteollisuuteen käynnistäen siinä aivan uudenlaisen vaiheen.

Suomalaisen kalkkiteollisuuden kaksi merkittävintä yhtiötä perustettiin 1890 luvun lopulla, Lohjan Kalkkitehdas Oy (1897) ja Paraisten Kalkkivuori Oy (1898), jonka nimeksi myöhemmin (1979) tuli Partek.

Suomen suurimmat kalkkikivikaivokset ovat Paraisten avolouhos, Ihalaisen avolouhos Lappeenrannassa ja Tytyri Lohjalla.

MAINOS: "Tyttären akne katosi lähes kokonaan parin viikon käytön jälkeen."

Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolle! MAINOS PÄÄTTYY

Aikaisemmin kaivosmiehet ja vieraatkin, laskettiin alas tällä hissillä, joka kulkee 250 metrin matkan 80 metrin syvyyteen maan alle.

Nykyisin maan alle mennään autokyydillä noin puolen kilometrin matka.

MAINOS: "Ei ruusufinnejä, ei kutisevaa ihoa, ei aknea, hyvästi kaikki iho ongelmat. Ja mikä parasta, voin jopa syödä vähän suklaatia, jos ihoni reagoi, tämä saippua kyllä pelastaa!"

Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolle! MAINOS PÄÄTTYY
Sama tunneli alhaalta

Kaivosmuseo sijaitsee siis toimivan kaivoksen yhteydessä noin 80 metriä maan alla.

Samassa paikassa sijaitsee maailman pisin hissien testauskuilu, jossa suomalainen KONE Oy testaa hissejään. 330 metriä pitkä testikuilu vastaa 100 kerroksista pilvenpiirtäjää. Parhaillaan KONE on rakentamassa Tytyriin viittä uutta testikuilua.

Hissi kuului kulkevan ylös ja alas tämän oven takana, harmi, että sinne oli sivullisilta pääsy kielletty 🙁

Itse kaivotoiminta jatkuu satoja metrejä alaspäin aina 350 metrin syvyyteen asti.

Kaivoksessa lorisi puhdas vesi monin paikoin ja välillä tunneleiden reunoilla kulki pieniä jokia.

Tytyrin kaivoksesta pumpataan vettä n. miljoona kuutiometriä vuodessa ja osa siitä myydään Lohjan  kaupungille juomavedeksi. Vettä käytetään myös poraamisessa estämässä kivipölyn leviämistä. Vesi puhdistetaan  puhdistamossa ja se pumpataan Lohjanjärveen 95% puhtaana.

Kalkkipitoinen vesi on valuessaan muodostanut kauniita kalkkipatsaita.

Joissakin kohdissa kalkkipitoinen vesi oli enemmäkin vetelän sementin näköistä ja tippuessaan siihen vesitipat olivat tehneet aineeseen pieniä kraatereita.

Tarpeellista kiveä on vuosisatojen ajan erotettu maaperästä monenlaisilla toimenpiteillä. Vanhin tapa oli polttomenetelmä, jossa kalliota kuumennettiin tulella ja sitten jäähdyettiin nopeasti joka aiheutti kallion lohkeamisen. Myöhemmin tuli käsiporaus ja musta ruuti, mutta vasta koneellinen poraus ja voimakkaammat räjähdysianeet tehostivat kaivostyötä.

Kuva: Tytyrin Kaivosmuseo

Kaivostyöhön olennaisena liittyy myös valmistava työ. Valmistavaa työtä on mm. erilaisten tunneleiden, ilmanvaihtokuilujen, kulkutunneleiden ja nostokuilujen louhiminen, jolloin luodaan kaivoksen perusrakenteet, jotta varsinainen louhinta pääsee alkamaan.

Louhinnan eri vaiheita ovat poraaminen, lataaminen, ampuminen eli räjäyttäminen ja rusnaus eli irtokivien lastaus.

Tytyrissä työmiehet tulevat kello kuudeksi ja lähtevät puoli kahden aikaan. Jos räjäytyksiä tehdään, tehdään ne työmiesten poislähdön aikoihin. Sitten nukutaan yön yli ja annetaan pölyn laskeutua 😀

Tytyrin kaivoksessa on kaksi eri kalkkikiviesiintymää, Törmä ja Solhem.

Törmän esiintymän louhiminen aloitettiin ensin avolouhinnalla vuonna 1897. Avolouhos löytyykin aivan Tytyrin vierestä korkealta kalliolta. Kalliolle louhoksen lähettyville mentäessä on oltava erittäin varovainen, verkkoaidat alueella ovat paikoin erittäin huonossa kunnossa ja ainakin lasten ja koirien kanssa siellä kuljettaessa on syytä olla erittäin tarkkana eikä aitoihin pidä mennä nojailemaan!

Avolouhoksen pohjalla on nähtävissä reikä josta mentiin maan alle. Maanalainen louhinta aloitettiin 1947 jolloin kivenmurskaamo valmistui 80 metrin syvyyteen eli sille tasolle jossa kaivosmuseo nykyisin toimii. Louhinta siirtyi kokonaan maan alle vuonna 1956.

Ja tässä sama reikä kaivoksen sisältä katsottuna.

Vuosina 1925-1933 louhittiin Solhemin esiintymästä Ojamolta avolouhintana ja vuodesta 1933 eteenpäin maanalaisesti, kunnes Ojamo lakkautettiin vuonna 1965. Ojamon syvimmät kuilut ovat 88 metriä ja 138 metriä.

Tytyrissä Törmän avolouhinta aloitettiin uudelleen 1947 ja samaan aikaan alettiin valmistella maanlalaista louhintaa. Kokonaan maanalle mentiin vuonna 1956 ja vuonna 1961 maanalainen louhinta ulottui Solhemiin asti.

1970 luvun puolivälin tienoilla otettiin kummassakin esiintymässä päätasot käyttöön, Törmässä se on 350 metrin syvyydessä ja Solhemissä 330 metrissä.

Tytyrin ja Ojamon kaivokset:

Tytyrin kaivosmuseo 0312

Tytyri Ojamo

Kaivosmuseo on suunnilleen tuossa karttakepin osoittamassa kohdassa.
Tytyrin kaivosmuseo 0332

Raappavintturi jossa oli kiinni maata laahaava kauha, jonka avulla räjäytetyt kivet siirrettiin joko vaunuun tai kuiluun.

 

50 luvun kaivosajoneuvo “kaivosmiesten Ferrari”

 

Lastauskauhalla oli n. 50% osumatarkkuus takana olevaan kärryyn!

 

Tiesitkös mihin kaikkeen kalkkikiveä muuten käytetään?

Sitä käytetään mm. juomaveden käsittelyyn ja jäteveden puhdistukseen, hammastahnoihin, huulipuniin, maaleihin, sanoma- ja aikakauslehtiin, paperiin, kalkkitabletteihin ja vaikka mihin!

Kultaa, hopeaa tai jalokiviä ei ole Tytyristä koskaan löytynyt, mutta kalkkikiven puhtaus on jopa 95%!

Tytyrin kaivoksessa on ollut monelaista toimintaa mm. Amazing Race, sukellustoimintaa, kiipeilytoimintaa jne.

Kaivosmuseossa pääsee kokeilemaan kiven murskausta.

Tässä kohdin kulki ennen juna, josta kivenlohkareet tiputettiin murskaimeen.

Ennen vanhaan työmiehet laskettiin tällaisilla koreilla alas, piiput suussa ja dynamiitit korissa 😀

Kaivoksen hiljaisemmissa tunneleissa asuu lepakoita.

Kaivoksessa järjestetään mm. pääsiäisenä ja halloweenina kivoja tapahtumia, joissa pääsee katsomaan myös valoshowta, jossa valot tuikkivat pitkälle kaivoksen uumeniin musiikin tahdissa.

Kuvan vasemmassa yläreunassa näkyvä pieni reikä on itseasiassa kuorma-auton mentävän kokoinen!

 

Valomies laskeutuu jyrkkiä portaita alas syvälle kuiluun huolehtimaan valoista, joskus jopa useita kertoja saman päivän aikana!

 

Sijainti: Kaivosmuseo ja kaivosrakennukset Tytyrinkatu 11 Lohja, avolouhokselle pääsee Sahakatu 6 kohdalta jatkamalla mäleä ylös kunnes louhokset verkkoaita näkyy.

Lähteet: Tytyrin kaivoksen opas sekä opastaulut

http://www.lansi.fi/gowest/default.asp?sivu=4&alasivu=14&kieli=246 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tytyrin_kaivos

http://www.nordkalk.fi/default.asp?viewID=998

Share:

Facebook
Twitter
Pinterest
LinkedIn
Johanna

Koti saaressa blogissa kirjoittelee 47 vuotias Johanna. Pitkäaikaismasentunut, ADD- ja sosiaalistentilanteidenpelko diagnosoitu yrittäjä eteläisen Suomen saaristosta. Innokas valokuvaaja ja pohjattomasti historian janoinen perheenäiti, joka jaksamisensa mukaan tykkää puuhata puutarhassa ja käydä veneilemässä.

Tee sähköpostitilaus blogiin

Kirjoita sähköpostiosoite jolla tilaat sähköpostiisi ilmoitukset blogin uusista artikkeleista.

Liity 1 802 tilaajien joukkoon

Seuraa Somessa!

Bloglist Me
"Ei ruusufinnejä, ei kutisevaa ihoa, ei aknea, hyvästi kaikki iho ongelmat. Ja mikä parasta, voin jopa syödä vähän suklaatia, jos ihoni reagoi, tämä saippua kyllä pelastaa!"

Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolle!
"Tyttären akne katosi lähes kokonaan parin viikon käytön jälkeen."

Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolle!
ETSITKÖ MAJOITUSTA, JOKA TARJOAA YLELLISYYTTÄ JA MUKAVUUTTA LÄHELLÄ MATHILDEDALIA, TEIJOA TAI BROMARVIA VAI KENTIES SELKÄMEREN PUHTAIDEN VESIEN ÄÄRELTÄ?

UPEAT VILLAMME KUTSUVAT SINUT RENTOUTUMAAN, TARJOTEN MODERNIN VARUSTELUN, HIENOSTUNEEN LUKSUKSEN JA LAADUKKAAN MAJOITTUMISEN YHDESSÄ PAKETISSA!

Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolle!
On Key

Related Posts

Luonnonkosmetiikka vs synteettinen, tiedätkö mitä ihollesi todella levität?

Mikä merkitys on pitkien ainesosaluetteloiden piilokemikaaleilla? Testaamani brändin kasvovoide sisälsi veden jälkeen runsaasti silikonia, ja sen ainesosaluettelossa oli huomattavasti enemmän erilaisia ainesosia. Joukossa oli myös useita ainesosia, jotka itse luokittelen kosmetiikan pahiksiksi. Rehellisesti sanottuna, näitä ainesosaluetteloita tutkittuani en uskaltanut testata tuotteita yhtä päivää pidempään terveyteni uhalla, vaikka olisinkin ollut utelias näkemään pidempiaikaiset vaikutukset.

USKOMATON MÄÄRÄ KÄSITYÖTÄ, SAAREN TAIKA, PIENYRITYS SUURELLA LIIKEVAIHDOLLA!

USKOMATON MÄÄRÄ KÄSITYÖTÄ, SAAREN TAIKA, PIENYRITYS SUURELLA LIIKEVAIHDOLLA!

Kuten jutusta huomaat, Saaren Taian toiminta on aitoa käsityötä, jokaisessa vaiheessa ja vaikka liikevaihtomme on luokassaan suurin, on yrityksemme kuitenkin pieni perheyritys, jossa asiat tehdään käsin.

Huono-osaisesta miljonääriksi

Huono-osaisesta miljonääriksi

Täällä, oman valoisan ja varustellun mökin kalliosella rannalla kaukaisen unelman voi kirjaimellisesti maistaa suolana kielen päässä. Meriveden piristävänä pirskahduksena poskilla.

Jollakin kummallisella tavalla maailmankaikkeus on halunnut antaa minulle hetkeksi jotakin hyvää, ja toivon joka päivä, ettei sitä otettaisi minulta pois, ainakaan ihan vielä.

Tuotekehitys, Saaren Taika vs. toiset

Kosmetiikkamaailmassa on monenlaisia lähestymistapoja tuotekehitykseen, ja tänään haluan keskittyä erityisesti siihen, miksi tiedepohjainen lähestymistapa on meille niin tärkeä.

On ihanaa nähdä, että yhä useammat kuluttajat ovat valveutuneita ja kyseenalaistavat markkinointiväitteitä sekä vaativat syvällisempää tietoa väitteiden pohjalle. Erityisesti nuoremmille sukupolville haluamme tarjota tietoa, joka perustuu vankkaan tieteelliseen näyttöön, eikä vain etikettiseksikkyyteen.

%d bloggaajaa tykkää tästä: