Moi taas arvoisa lukijani!

Oletkos kuullut Uudellamaalla sijaitsevasta pitkästä ja upeasta hiekkarannasta nimeltään Padva? Se on kahden tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ja ja 1h 50min ajomatkan päässä Turusta. Padvan hiekkaranta on käytännössä avomerellä ja pienellä mielikuvituksella voitkin hyvin kuvitella itsesi ulkomaille valtameren aaltojen ääreen, sillä merivesi Padvan luona on kirkasta ja vaalea hiekkaranta yhtä kaunis kuin ulkomaillakin!

Padvaan pääsee Bromravin läpi. Bromarv sijaitsee toisen Salpausselän päässä ja mutkikas tie sinne kulkee välillä moreeniharjun päällä ja välillä sen rinteillä, ja auton ikkunasta voikin bongata jääkauden reunamuodostumia jään pyöreäksi hiomine kivineen!

Kun päästää mielikuvituksensa oikein valloilleen, voi kuvitella suuren jäämassan harjun toiselle puolen ja miettiä miltä jääkaudella tässä samassa paikassa on näyttänyt?

Terkkuja jääkaudelta! Tutustu Padvan jääkauden jälkeiseen hiekkadyynialueeseen
Bromarvin tori
Terkkuja jääkaudelta! Tutustu Padvan jääkauden jälkeiseen hiekkadyynialueeseen
Moreeniharju mennessä Bromarviin
Terkkuja jääkaudelta! Tutustu Padvan jääkauden jälkeiseen hiekkadyynialueeseen
Terkkuja jääkaudelta! Tutustu Padvan jääkauden jälkeiseen hiekkadyynialueeseen

Bromarv, Tenhola ja Tammisaari saa olla pääosassa kirjoitustani tänään, sillä olemme juuri hankkineet tältä suunnalta itsellemme kesäpaikan! Virallisesti, tai vanhan kuntajaon mukaan kesäpaikkamme sijaitsee vanhan Bromarvin alueella, mutta Bromarv liitettiin joskus aikoinaan aluksi Tenholaan, sitten Tenholan mukana Tammisaareen ja Tammisaari lopulta Raaseporiin, joka meidän virallinen kesäkuntamme nyt siis on.

Historia, kun minua kiinnostaa, tutkin heti Tenholan historiaa ja onhan se osin tuttu minulle entuudestaan, sillä Särkisaloon muutettuamme perehdyin Särkisalon kenties kuuluisimpaan henkilöön Karl Forsströmiin, joka oli toisen kuuluisan herran, “Kalkki-Petterin” isä. Forsströmien suku tai ainakin osa siitä (nyt ei ole lähdettä käsillä, mutta muistan jostakin kirjasta näin lukeneeni) on lähtöisin täältä Tenholasta ja siksi Tenhola on kirjoista minulle hieman ennestäänkin tuttu.

MAINOS:

MAINOS PÄÄTTYY

Bromarv lienee perustettu joskus 1300-luvulla ja sen ensimmäiset pysyvät asukkaat olivat Ruotsista, tai tarkemmin sanottuna siis silloisesta kotimaastamme. Suomihan on ollut yhtä Ruotsin kanssa 1200-luvulta 1800-luvulle ja 1500-luvulla muun muassa käsite “Suomi” tarkoitti ainoastaan Varsinais-Suomea ja Satakuntaa ja muu maa oli silloista Ruotsia.

Bromarvin historian ehkä tunnetuin tapahtuma on Riilahden taistelu, mutta saatan kirjoittaa siitä toisella kertaa, joten nyt en mene siihen laisinkaan.

Tenholassa taas on jo 1200-luvulta asti ollut oma seurakuntansa, joten asutustakin lienee ollut silloin jo jonkin verran. Nylandina, kun alue on tunnettu, lienee selvää, että sen asukkaidenkin pääkieli on ollut Ruotsi vaikka nimi “Tenhola” on ilmeisesti aina ollut Suomeksi. Aikoinaan osa Pohjaa ja koko Hankoniemi on kuulunut Tenholaan. Tenhola on ollut vanha laivanrakennuskunta ja sen komeista tammista on rakennettu laivoja niin venäläiseen sotalaivaston, kuin Suomenlinnassakin rakennettuihin mahtaviin laivoihin.

Tenholan keskustassa on kyläkauppa Friman’s (jossa emme ole vielä käyneet, sillä emme tienneet sen olevan kauppa!). Siellä myydään aikoinaan Suomen toiseksi suurimman juustontuottajan, Tenholan meijerin juustoja yksinoikeudella. Tuolla pitää todellakin käydä heti seuraavalla kerralla, kun ajamme siitä ohi!

Alueella on suuria kartanojakin “melkein joka notkossa”, kuten Uudenmaan vanhinpiin kuuluva Prästkullan kartano, johon kuuluu edelleen tähän päivään säilyneet viinanpolttimo ja koulurakennukset.

Terkkuja jääkaudelta! Tutustu Padvan jääkauden jälkeiseen hiekkadyynialueeseen
Prästkullan kartano takaa
Terkkuja jääkaudelta! Tutustu Padvan jääkauden jälkeiseen hiekkadyynialueeseen
Prästkullan viinanpolttimo

Muita tunnettuja kartanoita alueella on mm. Riilahden kartano (jonka muinainen isäntä Johan Aminoff on 10. serkkuni 2:n sukupolven takaa), Lindö (jonka kuuluisan herran Albert De la Chapellen vaimo oli 7.s serkkuni 4:n sukupolven takaa ja, jossa on maan suurimmat omenatarhat ja, jonka alueella kasvaneesta jalavasta on veistetty roomalaiseen Minervakirkkoon Piispa Henrikin patsas), Olsböle (jonka kestikievari on harvoja tähän päivään säilyneitä kestikievareita vanhalla rantamaantiellä) ja lukuisia muita!

Kartanot kiehtovat itseäni, ehkä siksi, että sukututkimukseen hurahtaneena löytyi monta sukujohdetta vanhoihin kartanonherroihin, kuten Joensuun, eli Åminnen kartanonherraan Henrik Olofsson Horniin, joka on suorassa polvessa 16:sta isoisäni. Hän hallitsi kartanoa vuodesta 1407 ja sukunsa sen jälkeen lähes 500 vuoden ajan.

Historia on aihe, joka nappaa minut mukaansa ja voin uppoutua jonkin historiallisen asian tutkimiseen päiväkausiksi, kuten melkein nytkin kävi 😀

MAINOS:

MAINOS PÄÄTTYY
Terkkuja jääkaudelta! Tutustu Padvan jääkauden jälkeiseen hiekkadyynialueeseen
Terkkuja jääkaudelta! Tutustu Padvan jääkauden jälkeiseen hiekkadyynialueeseen
Terkkuja jääkaudelta! Tutustu Padvan jääkauden jälkeiseen hiekkadyynialueeseen

Mutta palataanpas sinne Padvaan siis Padvan hiekkaranta on näin talviaikaankin upea ja kaunis, kuin toisesta maasta!

Padvan uimaranta sijaitsee n. 2km toisen Salpausselän “hännän”, Piparuddenin pohjoispuolella. Sen hiekkadyynialue on alueen suurin dyynikenttä ja sen dyynit, vaikka ovatkin suhteellisen pieniä, kohovat yhdestä kahteen metrisinä kumpareina kauniissa maisemassa!

Piparuddenin niemi on II Salpausselän
viimeinen muodostuma mantereella. Se on 1,5 km pitkä ja 15 m korkea muodostuma, jossa seismisen luotauksen mukaan on 20 – 22 m hiekkaa ja soraa.
Lähde.

Edustavimmat dyynit sijaitsevat rannan länsiosassa, jossa on parhaiten kehittyneet dyynivallit. Harmaa dyynivyöhyke on kulunut lähes kokonaan pois lukuun ottamatta aivan länsiosassa olevaa 15 m leveää ja 50 m pitkää aluetta.
Varsinaista harmaata dyyniä vallitsee hietikkosara (NT), jota tavataan
vain muutamissa kohdin etelärannikkoa ja Ahvenanmaata. Lähde.

Niitä dyynejä, joiden kasvipeite on laikuittainen, sanotaan valkeiksi dyyneiksi, ja harmaiden dyynien pinnalla on yhtenäinen kasvipeite, joka koostuu sammalesta, jäkälistä, ruohoista ja heinästä. Kasvien humus peittää niissä alleen dyynihiekan. Lähde.

Itse uimaranta on aika tasaiseksi kulutettua, mutta sen hiekka on vaalaa, sileää ja ihanaa, ja sen aallot rauhoittavat!

Terkkuja jääkaudelta! Tutustu Padvan jääkauden jälkeiseen hiekkadyynialueeseen
Terkkuja jääkaudelta! Tutustu Padvan jääkauden jälkeiseen hiekkadyynialueeseen
Terkkuja jääkaudelta! Tutustu Padvan jääkauden jälkeiseen hiekkadyynialueeseen

Rannalla on paljon simpukoita ja muuta meren tuomaa.

Terkkuja jääkaudelta! Tutustu Padvan jääkauden jälkeiseen hiekkadyynialueeseen
Terkkuja jääkaudelta! Tutustu Padvan jääkauden jälkeiseen hiekkadyynialueeseen
Terkkuja jääkaudelta! Tutustu Padvan jääkauden jälkeiseen hiekkadyynialueeseen
Terkkuja jääkaudelta! Tutustu Padvan jääkauden jälkeiseen hiekkadyynialueeseen

Suomalaiset harjut muodoistuivat, kun jäätikön sulamisvesi valui esim. jäähän muodostunutta raloa pitkin ja kuljetti maa-ainesta sulamisveden mukana.

Terkkuja jääkaudelta! Tutustu Padvan jääkauden jälkeiseen hiekkadyynialueeseen

Salpauselkien reunat taas syntyivät, kun kesken jäätiköiden sulamisen alkoi ilmasto äkillisesti kylmentyä. Silloin nämä muodostumat alkoivat kerrostua jäätikön eteen ja nyt tunnemme ne nimellä Salpausselkä. Lähde.

Terkkuja jääkaudelta! Tutustu Padvan jääkauden jälkeiseen hiekkadyynialueeseen

Padvan ranta on siis paitsi kauneudessaan Etelä-Suomessa vertaansa vailla, myös historiallisesta näkökulmasta tutustumisen arvoinen, sillä sen hiekka on ajautunut alueelle ehkä jo 11-12 000 vuotta sitten!

Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä. Jäätiköiden laajeneminen johtuu ilmaston viilenemisestä. Nykyinen jääkausiaika alkoi 2,6 miljoonaa vuotta sitten, ja sen aikana on ollut useita jäätiköitymiskausia ja lauhoja välikausia. Viimeisin jääkausi oli Veiksel-jääkausi 11 500 – 115 000 vuotta sitten, ja nyt eletään jääkausien välistä lauhaa välikautta eli interglasiaaliaSeuraavan jääkauden tulisi luonnostaan alkaa noin 50 000 vuoden päästä. Lähde.

Author

Johanna Amnelin -Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto -Suorittaa parhaillaan luonnonkosmetiikan tuotekehittäjän tutkintoa Johanna on taiteellista sukua sekä äitinsä, että isänsä puolelta ja onkin taiteillut niin kynän, pensselin, kameran kuin tietokoneenkin avulla. Johannan valokuvia on kutsuttu näyttelyihin aina Sveitsiin ja Lontooseen saakka, lisäksi amerikkalaisen countrytähden Waylon Jennigsin tyttärenpoika, Struggle Jennings on käyttänyt Johannan kuvia usein blogeissaan. Koulutukseltaan hän on tuotekehittäjä, mutta ammatiltaan taivaanrannan maalari CV

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: