11.3.2015

Teijon kartano

Teijon kylät kuuluivat ennen Perniön kuntaan joka nykyisin on osa Salon kaupunkia.

Alue on ollut asuttua ainakin kivikaudesta asti. Ensimmäinen säilynyt merkintä on vuodelta 1330. Perniön kunnan sijainti rannikolla Suuren Rantatien varrella eli Kuninkaantien varrella vaikutti suurten kartanoiden syntyyn. Kartanoissa alkoi myös rautateollisuuden kehitys 1600 luvulla.

Teijo on mainittu kirjallisuudessa ensi kerran vuonna 1378 ja sijaintinsa ansiosta Teijosta tuli jo varhain tunnettujen aatelissukujen suosima asuinpaikka.
Teijon omistajina ovat olleet mm. Frille-, Horn- ja Boije-suvut.

Teijon patruuna vapaaherra C. G. Wrede alkoi vuonna 1920 elvyttämään puimakonetuotantoa.

”Toinen maailmansota mullisti Suomen rautateollisuuden ja lamautti Teijon tehtaiden toiminnan. Vasta merenkulkuneuvos Antti Wihurin ostettua Teijon Tehtaat 1957 toiminta alkoi kehittyä ja tehtailla toteutettiin mittavat uudistamistyöt. Uusi allastelakka korjasi laivoja, jonka vuoksi Strömmaan rakennettiin uusi suurempi kanava nostosiltoineen. Tuolta ajalta ovat vielä jäljellä tehdasrakennusten lisäksi mm. korjaustelakka, raidevaihdevalmistus ja nappitehdas.”
Nykyisin kartanon omistaa kolme perhettä. Meri-Teijo nimi on säilynyt alueen matkailu- ja vapaa-ajanyrittäjien nimissä.

”Teijon ruukinkartanon nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna 1770, vuorineuvos Johan Jakob Kijkin hallitessa Teijon ruukkia ja sen suuria tiluksia. Rokokootyylisen kivirakennuksen on suunnitellut silloinen Turun kaupunginarkkitehti Christoffer Friedrich Schröder, jonka käsialaa ovat myös Fagervikin ja Lempisaaren kartanot sekä Mustion ruukinkartanon ensimmäiset suunnitelmat.”
Kartano ja sitä ympäröivä puisto sivurakennuksineen ovat yksityisaluetta, mutta niihin sekä Teijon kiehtovaan historiaan on mahdollista tutustua ryhmille tilauksesta järjestettävillä opastetuilla kiertokäynneillä.

Merenpuoleinen lehmuskuja on satoja vuosia vanha. Nykyiset puut ovat pääosin peräisin 1800- ja 1900-lukujen taitteesta.

”Lähellä rantaa, edelleen jykevästi paikoillaan seisoo nelisataavuotias tammi, joka on nähnyt Teijolla jo ajan ennen ruukin perustamista, säterikartanon seuraelämän ja 1600-luvun myrskyisät historian vuodet. Sen oksaston varjosta aukeaa ilta-auringossa kaunis näköala nykyiselle päärakennukselle.”
”Teijon laaksoa ympäröivät kukkulat ja korkeat kalliot ovat muodostaneet tähän suojaisaan merenlahden poukamaan meidän oloissamme poikkeuksellisen mikroilmaston, joka tarjoaa suotuisat olosuhteet esimerkiksi useille jalopuulajeille kasvaa vapaana myös ympäröivissä metsissä. Täällä, missä kasvukausi on suomalaisittain pitkä, harvinaistenkin puutarhakasvien kasvatus on ollut jo aikoinaan palkitsevaa.”