Hellou ihana lukijani ja kiitos, että olet seurannut matkaamme Kanarialla!
Pari kirjoitusta aiemmin ihmettelin miksi joku hitsin turistirysä Kanaria?! Jokainen kaupunki, johon olemme saarilla ensimmäiseksi saapuneet on minulle ollut vastenmielinen ja ikävä kokemus. En pidä ihmismassoista, en pidä turistirannoista, enkä pidä liian tuttavallisista myyjistä ja tarjoilijoista!
Koko syksyn olen ajatellut, että tämän loman varaaminen on ollut suuri virhe, enkä ole hetkeäkään nähnyt lomaa rentouttavana vaan pikemminkin äärimmäisen ahdistavana.
Löydettiin kuitenkin Gran Canarialta muutakin kuin Las Palmasin narkkareita ja juoppoja vilisevä turistialue, kun lähdettiin autolla kiertämään saarta ja tänään toiveissa on löytää samaa hiljaista karua luontoa ja huikeita maisemia täältä Fuerteventurasta! Toivotaan, että onnistumme 😊
Minulla on reissussa mukana ollut 2 deodoranttia; Saaren Taika Tropical ja testivaiheessa oleva Roll-on deo. Olen käyttänyt kumpaakin vuoroin riippuen siitä, että onko ollut aikaa antaa roll-onin hiukan kuivahtaa vai ei. Kummatkin ovat pitäneet hienhajun kurissa tosi hyvin hikisinäkin hetkinä. Tropicalin hyvä puoli on sen hoitavuus, koska se sisältää mm. sheavoita. Roll-onin hyvä puoli taas uskomaton teho sekä levittämisen helppous! En tiedä kumpi olisi suosikkini jos vain toinen pitäisi valita.
MAINOS: "Tyttären akne katosi lähes kokonaan parin viikon käytön jälkeen."
Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolle! MAINOS PÄÄTTYY
Tämän päivän ajelulla suuntasimme keulan kohti pohjoista. Tällä tuliperäisellä saarella ei elä eikä kasva oikein mitään. Matkan varrella näkyneet palmut ja kaktukset on kaikki istutettuja. Eläimistöä ei juurikaan ole joitakin lintuja, vuohia ja aaseja lukuunottamatta. Osa vuohista ja aaseista on villejä.
Eka pysähdys oli kalastajakylä Pozo Negro, jossa käytännössä oli 5 taloa ja kivikkoinen ranta! Ei hyvältä näyttänyt! Aloin epäillä onko tällä saarella meille mitään annettavaa…?
MAINOS: "Ei ruusufinnejä, ei kutisevaa ihoa, ei aknea, hyvästi kaikki iho ongelmat. Ja mikä parasta, voin jopa syödä vähän suklaatia, jos ihoni reagoi, tämä saippua kyllä pelastaa!"
Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolle! MAINOS PÄÄTTYY
Seuraavaksi pysähdyimme Castillo Caleta de Fusteen, joka oli turistikylä rannalla. Söimme Lin’s restaurantissa ihan ok safkat, jonka jälkeen valuimme rannalle.
Ranta oli perus turistiranta, aurinkotuoleja, kameliratsastusta, simpukkaa, hiekkaa jne. Uitiin tovi ja jatkoimme matkaa.
Huoh… Tätäkö tämä nyt sitten on 4 päivää? Hiekkavuoria ja turistirantoja..??? Aloin olla jo epätoivoisen pettynyt 😫
Ajaessamme kohti Corralejoa aina silloin tällöin vastaan tuli ilmeisesti paikallisten asuttamia alkeellisen näköisiä kyliä. Ja siellä täällä turisteille tarkoitettuja vilkkaita lomakyliä. On vaikeaa tietää onko noissa turistikylissä yhtään paikallisten asuttamaa taloa vai onko kaikki lomalaisten ja ulkomailta muuttaneiden residenssejä?
Monissa kylissä oli paljon kesken jääneitä ilmeisesti loma-asunnoiksi tarkoitettuja rakennelmia, jotka olivat jopa osin jo sortuneet. Miksiköhän niiden rakentaminen oli jätetty kesken ja vielä niin monessa paikassa?? Saaren asukkaista muuten n. 35% on työttömänä 😥 Alla taloja, jotka olivat tyhjillään. Monissa kylissä näytti kokonaisia ostoskeskuksia ja hotelleja jääneen kesken.
Hiukan ennen Corralejoa pysähdyttiin Corralejon hiekkadyyneille, jotka tarjosivat upeat uimarannat kirkkaine vesineen, laavakivineen ja laavakivien lähistöllä uivine kaloineen. Tämä kokemus oli tämän saaren yksi kohokohdista, joka kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa!
Corralejon reunalta näki Lanzaroten ja suojellun saaren Isla de Lobosin (edessä), jonka nimi viittaa siellä joskus majailleisiin hylkeisiin!
Corallejosta matka jatkui La Olivan kautta pargue rural de Betancurian vuoristoon, joka oli tämän saaren toinen näkemisen arvoinen kohde!
Villa Betancuria on säilyttänyt osan vanhaa rakennuskantaa ja on historiallisesti merkittävä kohde.
Karut vuoristot tarjosivat nähtävää kaposine teineen ja vuorten väliin jäävine pikkukylineen. Korppeja ja vuohia näkyi myös tämän tästä!
Tiet olivat paikoin niin kapeita, että kaksi autoa mahtui vaivoin kohtaamaan toisensa!
Teillä (ja vuorilla) poukkoili myös villivuohia!
Sellainen oli päivämme Fuerteventuralla ja kuten kuvatkin kertoivat, on tällä saarella mahdollisuus kokea huikeita luontokokemuksia, kun vaan ottaa suunnan pois turisteille tarkoitetuista kohteista 😊
Kiitos, että luit 💞
