Mökin talvikausi
Moikka moi arvoisa lukijani!
Tiedätkös, mikä on talvikauden mökkeilyssä parasta? No se, että useimmat muut mökkinaapurit ovat jo laittaneet mökkinsä talviteloille, ja tuntuu kuin koko saari olisi vain meidän!
Mökkimme sijaitsee erittäin kauniissa ja historiallisten tarinoiden kyllästämässä vireässä saaristokylässä, joka on sillalla mantereeseen yhdistyvä saari itsekin, mutta mökkisaaremme on vielä saari tämän saaren päässä, tosin nykyään pengertietä pitkin kuljettava. Mökkimme on siis saaren saaressa 😀
Kaunis kallioinen saaremme on toiminut joskus lampaiden laidunmaana ja saaren omistaneen talon isäntä oli kuuluisa pirtutrokari aikanaan. Saarella ja alueella on siis tarinoita jos jonkinlaisia, ja mielikuvitusta kutkuttavaa historiaa.
Kesäaikaan lähes jokainen mökki on jatkuvasti asuttu, ja vaikka saaren muodot ja tonttien sijoittelu pitääkin saaren hiljaisena, on sinulla koko ajan tietoisuus siitä, että naapurit ovat paikalla, vaikka heitä ei näy, eikä kuulu.
Mutta talviaikaan tunnelma on täysin erilainen. Suurin osa mökeistä on talviteloilla, eikä valon kajoa näy mistään. Syksyinen meri velloo ja tuuli ujeltaa talon nurkissa, mutta muuten täysin musta pimeys on ympäröinyt meidät. Siinä on omanlaistaan mystiikkaa.
MAINOS:
Mökit talviteloille
Laitoimme itsekin nyt tuon täällä koetun hirmumyrskyn jälkeen mökin niin sanotusti talviteloille, eli keräsimme kesäkukkaset pois terassilta, siirsimme aurinkolyhdyt varastoon odottamaan kevättä ja kankaiset säkkituolit myös pois tuulten, sateiden ja lumen armoilta. Muuten mökkeily täällä jatkuu, kuten ennenkin.
Itseasiassa täällä mökillä tuntuu olevan parempi ja tasaisempi lämpö talossa kuin kotona. Vaikka kummassakin talossa on lattialämmitykset, niin tuntuu, että tämä mökin vanhanaikainen lämmittää tasaisemmin, kuin kodin pari vuotta sitten laitettu. Kotona meillä on älysäätimet, ja vaikka olen ottanut pois päältä sen sähkön hinnan mukaan lämmittävän “älyn”, niin tuntuu, että lattia silti ajoittain kylmenee, kun taas täällä mökillä lämpö on tasaista koko ajan.
Mökin avonaisempia pohjaratkaisu levittää myös lämmön tasaisemmin koko asuntoon, kun kotona sokkeloisemmassa pohjaratkaisussa on aina joko liian lämpimiä tai liian viileitä huoneita, eikä missään tilassa oikein ole saman lämpöistä, kuin toisessa 😀
Ja toki myös astmaatikkona tämä meri-ilma on hengitykselleni hyväksi. Puutalo, kun mökkimme on ja käytännössä avomeri alkaa 20 metrin päästä olohuoneestamme, niin hengitysilma on paljon parempaa kuin 200 metrin päässä merestä, peltojen ja metsän keskellä olevassa tiilisessä kodissamme.
MAINOS:
Talvi mökillä
Talviajassa täällä mökillä on kyllä oma viehätyksensä. Jos, tai kun, meri vihdoin jäätyy, on jännittävää kävellä viereisille pikku luodoille tutkimusmatkoille tai lennättää kuvauskopteria meren päällä, jäätä viistäen.
Viime talvi oli itseasiassa ensimmäinen talvi vuosiin, kun en ollut voimakkaan ahdistunut tai masentunut. Olen nimittäin jo vuosia, ellen vuosikymmeniä, kärsinyt syysmasennuksesta joka kestää kevään loppuun saakka. Syksyisin, siinä syys-lokakuun paikkeilla, kun iltojen hämärtyminen alkaa konkretisoitumaan, tunnen voimakasta ahdistusta. Sellaista, joka tuntuu mustalta, raskaalta pumpulilta, joka ympäröi sinut kokonaan ja litistää keuhkosi, ettet saa kunnolla henkeä, ja joka pusertaa mielesi alas, etkä enää oikein löydä iloa elämästä.
Viime talvena viestimme paljon aikaa täällä mökillä ja ikkunoista avautuva meri, sekä kesät talvet samanlaisena pysyvät ikivihreät männyt, saivat jotenkin syksyn ja talven tuntumaan helpommilta. Ja tänä syksynä, kun syys-lokakuun taite tuli, tunsin jälleen rinnassa sen painavan möykyn, joka alkoi puristaa hengitystäni ja mieltäni, mutta se tunne kestikin vain parikymmentä sekuntia, ja lähti pois!
Tällä hetkellä en koe lainkaan ahdistusta tulevasta talvesta, mutta saapa nähdä, näinkö maiseman vaihdos sen kokonaan olisi poistanut?
Aiemmin, kun minulla ei ole ollut varaa matkustaa, oli syksy ja talvet kaikkein vaikeimpia. Tein ensimmäisen ulkomaanmatkani 38 vuotiaana ja nyt viimeisen 3-5 vuoden aikana olemme käyneet pimeimmän vuoden ajan aikoihin auringossa “lataamassa akkuja”, ja se hetkellinen aurinko keskellä pahinta masennuskautta on ehkä hieman lieventänyt ahdistusta ja masennustani noina vuosina.
Olen muuten tajunnut tässä, kun en enää joudu elämään köyhyysrajan alapuolella, että vähävaraisena elämä oli paljon ekologisempaa. Silloin aikaisemmin, kun olin köyhä, en käynyt koskaan kampaajalla, eli polttoainepäästöjä ei tullut sellaisen vuoksi. En ostanut kymmeneen vuoteen ainuttakaan uutta vaatetta, jolloin vaatteen tuottamisen päästöjä ei tullut, eikä ostamisen, eikä myöskään hävittämisen.
En edes omistanut tv:tä, eli sähkön kulutusta sellaisen katselemisesta ei tullut. Tämä olikin puhelinmyyjien kesto-ihmettelyn aihe, kun soittelivat ja kaupasivat kanavapakettejaan, että vielä 2000-luvulla on ihmisiä, joilla ei ole tv:tä laisinkaan 😀
Ulkomaanmatkoja ei ollut ikinä, eli lentojen, taksien, laivamatkojen yms päästöjä ei tullut. Ruokaa tuli ostettua vähemmän ja tein paljon itse esimerkiksi leipää ja lihapullia yms, joten muovijätettä ei tullut läheskään niin paljon, kuin nyt, kun ei ole aikaa, eikä voimia leipoa, tai edes kokata, joka päivä.
Vaatteita ja tavaroita tuli korjattua ja korjautettua paljon, kun ei ollut varaa ostaa uusia tai edes “uusia” käytettyjä. Vaikka toki edelleen korjautan, jos asian vaan saa korjattua, ja pyrin ostamaan tarvitsemani asiat myös kestävinä ja riittoisina, jolloin turhaa valmistamisen ja kuljetusten päästöjä ei tulisi niin paljoa.
Saaren Taika tuotteet ovat muuten oiva esimerkki kestävästä kuluttamisesta, koska tuotteet ostetaan yleensä vain tarpeeseen, eikä hetken mielijohteesta. Ne ovat myös äärimmäisen pitkäkestoisia, jolloin tuottamisen, valmistamisen ja kuljettamisen päästöt pysyvät pienempinä, kuin nopeasti kuluvia tai ohimenevien trendien vuoksi hankittuja tuotteita käytettäessä.
Lisäksi Saaren Taika -tuotteet ovat valmistettu ensisijaisesti luonnollisista ja biohajoavista raaka-aineista, jotka eivät kuormita ympäristöä käytön jälkeen. Pakkauksissa vältetään turhia ulkopakkauksia pakkausjätteen minimoimiseksi.
Siksi en koe mitään suurta kuluttamis-krapulaa käyttäessäni Saaren Taika tuotteita, vaikka muutoin koen välillä hiukan huonoa omaatuntoa esimerkiksi matkustamisesta tai jonkun uuden asian ostamisesta. Matkustamisen suhteen olemme kyllä viime aikoina paljon tehneet vain kotimaanmatkoja lähelle ja silloin, kun lensimme, niin ajattelin asian siten, että keskiverto suomalainen käy varmaan lähes koko elämänsä ajan kerran vuodessa matkalla, itse olen lentänyt ensi kerran ulkomaille 38 vuotiaana, joten lentokonepäästöni ovat merkittävästi vähäisemmät kuin keskimäärin.
Ajattelen matkustamisesta yleisesti myös siten, että jos kukaan ei matkusta pois kotipaikaltaan ja koe erilaisia ympäristöjä niin miten voisi esimerkiksi ymmärtää ilmastonmuutosta, pelkän uutisten tai tietokonemallinnusten avulla? Tai miten voisi ymmärtää ihmisten erilaisuutta jos ei ole kokennut yhtään vierasta kulttuuria?
Itselleni ainakin Kanariansaarilla koetut hiekkamyrskyt, äärimmäinen kuumuus ja sateen aiheuttamat tulvat, ovat avanneet silmiäni konkreettisesti maapalloa uhkaavien luonnonilmiöiden suhteen ja uutisissa näkyvät, ihmisten henkiä vievät tulvat on paljon helpompi ymmärtää, kun on kokenut jonkinnäköisen tulvan itsekin, ei tosin henkeä uuhkaavaa, mutta kuitenkin.
Kiitos, että luit.
Katso tutkimus klikkaamalla kuvaa.
