Tag

vanha kaivos

Browsing

Särkisaloa kutsutaan Finbyksi, mutta Finby on myös yksi kylä Särkisalon Isoluodossa. Särkisalo sijaitsee eteläisessa Suomessa, Saaristomeren rannikolla ja käsittää yhteensä 119 saarta sekä kaistaleen mannerta. Suurimmat saaret ovat Isoluoto, Ulkoluoto ja Pettu. Aikojen alussa Särkisalo on ollut meren pohjaa ja siitä syystä (vakituinen) asutus tänne on tullut verrattain varsin myöhään, n. 1100-1200-luvulla. Pronssikautisesta (1700-500 eaa.) asutuksesta kertonee reilut kymmenen hiidenkiuasta jotka sijaitsevat Särkisalon korkeimmilla kallioilla (Puosinmäellä 3 kpl, Suutarkylässä 1, Finnarvissa 1 joka on tuhottu, Mikonhuhdan niityllä 1, Mondolan metsässä 2 kpl, mutta näistä ehkä kattavammin myöhemmin). Särkisalo on luultavasti saanut ensimmäiset vakituiset asukkaansa Kemiön saaren ja Läntisen Uudenmaan kanssa samaan aikaan. Maahanmuutto alkoi n. 1100-luvulla. 1200-luvulla Suomi oli jo osa Ruotsin valtakuntaa. Kruunulle uudet tilat merkitsivät lisää verotuloja ja tästä syystä Kruunu kiirehti erämaiden raivaustoimintaa. Varsinais-Suomen kuninkaankartanot olivat ruotsalaisia siirtokuntia suomalaisilla seuduilla. Ensimmäinen maininta seudulta jolla Särkisalo sijaitsee on 12. kesäkuuta 1329, kun Olle Före, Haquinus/Håkan de Sekkiaesalu ja…

Kesällä 2015 pääsimme tutustumaan Outokummun Vanhaan Kaivokseen. Tämä on ehkä Suomen suurin ja tärkein kaivos tai ainakin kaiken suuren kaivostoiminnan alullepanija ja suuri tekijä koko Euroopan mittakaavassa! Outokummun kaivostoiminta sai alkunsa vuonna 1908 kun Rääkkylän Kivisalmen ruoppaamisen yhteydessä löydettiin suuri kellertävä kivenlohkare. Tämä lohkare osoittautui erittäin metallipitoiseksi sisältäen sisältäen kuparia 750kg, rautaa 5000kg, rikkiä 8700kg, hopeaa 180g ja kultaa 16g ja painaen huikeat 15 000 kiloa! Kiveä tutkittiin ja tutkimustyön vastuu annettiin vuori-insinööri Otto Trüstedtille joka johti tutkimuksensa Kuusjärvelle eli nykyiseen Outokumpuun. Koska kuparimalmio oli piilossa mullan, turpeen ja hiekan alla, jouduttiin sitä etsimään koekaivauksin ja kairauksin. Lähes kahden vuoden etsintöjen jälkeen, 17. maaliskuuta 1910, timanttikairan terä puhkaisi kuparimalmion suonen. Outokummun aarre oli löytynyt. Outokummun kaivoksesta muodostui vuosikymmenten aikana Suomen historian merkittävin kaivosteollisuuden keskittymä. Outokummun kaivoksen organisaatio piti sisällään historiansa aikana useita kaivoksia ja tuotantolaitoksia kuten Keretti, Vuonos, nk. Vanha kaivos, Hammaslahti sekä alkuaikojen kuparitehdas ja siihen liittyvät…

Outokummussa sijaitsee useampi kaivos, tämä artikkeli kertoo Keretin kaivoksesta. Kaikki alkoi Rääkkylän Kivisalmen laivaväylän ruoppaamisesta vuonna 1908, kun ruoppaamisen yhteydessä löydettiin suuri kellertävä kivi. Kivestä lähetettiin näyte Helsinkiin Geologiselle toimistolle, joka antoi tutkimustyön johdon vuori-insinööri Otto Trüstedtille, joka päätteli lohkareen olevan jääkauden irroittama kivi varsinaisesta malmista. Johtolangat johtivat oudolle kummulle Kuusjärvelle (nyk. Outokumpu), mäelle josta hohkasivat oudot tulet. Koska kuparimalmio oli piilossa mullan, turpeen ja hiekan alla, jouduttiin sitä etsimään koekaivauksin ja kairauksin. Lähes kahden vuoden etsintöjen jälkeen, 17. maaliskuuta 1910, timanttikairan terä puhkaisi kuparimalmion suonen. Outokummun aarre oli löytynyt. Kaivostoiminta Outokummussa alkoi koelouhinnalla ja lisätutkimuskairauksilla vuonna 1910, mutta pian pitoisuuksiltaan poikkeuksellisen rikas malmi mahdollisti taloudellisiin voittoihin tähtäävän kaivostoiminnan. Outokummun kupari sisälsi keskimäärin 4 % kuparia, 28 % rautaa, 25 % rikkiä, 1 % sinkkiä ja 0,20 % kobolttia. Kultaa malmissa oli 0,80 grammaa ja hopeaa 9 grammaa malmitonnia kohti. Outokummun ensimmäinen teollinen malminkäsittelylaitos oli oudon kummun rinteeseen rakennettu kuparitehdas, joka…