urbex

Uimapaikat 10.1.2017

Finby (Särkisalo)

Särkisaloa kutsutaan Finbyksi, mutta Finby on myös yksi kylä Särkisalon Isoluodossa. Särkisalo sijaitsee eteläisessa Suomessa, Saaristomeren rannikolla ja käsittää yhteensä 119 saarta sekä kaistaleen mannerta. Suurimmat saaret ovat Isoluoto, Ulkoluoto ja Pettu. Aikojen alussa Särkisalo on ollut meren pohjaa ja siitä syystä (vakituinen) asutus tänne on tullut verrattain varsin myöhään, n. 1100-1200-luvulla. Pronssikautisesta (1700-500 eaa.) asutuksesta kertonee reilut kymmenen hiidenkiuasta jotka sijaitsevat Särkisalon korkeimmilla kallioilla (Puosinmäellä 3 kpl, Suutarkylässä 1, Finnarvissa 1 joka on tuhottu, Mikonhuhdan niityllä 1, Mondolan metsässä 2 kpl, mutta näistä ehkä kattavammin myöhemmin). Särkisalo on luultavasti saanut ensimmäiset vakituiset asukkaansa Kemiön saaren ja Läntisen Uudenmaan kanssa samaan aikaan. Maahanmuutto alkoi n. 1100-luvulla. 1200-luvulla Suomi oli jo osa Ruotsin valtakuntaa. Kruunulle uudet tilat merkitsivät lisää verotuloja ja tästä syystä Kruunu kiirehti erämaiden raivaustoimintaa. Varsinais-Suomen kuninkaankartanot olivat ruotsalaisia siirtokuntia suomalaisilla seuduilla. Ensimmäinen maininta seudulta jolla Särkisalo sijaitsee on 12. kesäkuuta 1329, kun Olle Före, Haquinus/Håkan de Sekkiaesalu ja…

Sitä ja tätä 14.4.2016

Vaanilan parantola

Alunperin ilma- ja vesiparannuslaitokseksi vuonna 1894 perustettu rakennuskompeksi, jossa joidenkin tarinoiden mukaan olisi joskus ollut lasten mielisairaala. Nämä mielisairaala-tarinat ovat silkkaa puppua, paikalla on ollut parantola eli kesäkoti, josta sai erilaisia vesihoitoja yms. 70-80-luvuilla paikalla toimi ratsastuskoulu ja yhdessä rakennuksessa olikin numeroidut naulakot ikäänkuin jokaisen hevosen omille suitsille tms. Vieressä oli hevoskarsinoita. Vuonna -47 syntynyt mieshenkilö, jonka tapasimme paikalla, kertoi asuneensa alueella 50-luvulta asti ja pyöräilleensä rakennusten ohi usein uimaan. Talolla oli rannassa oma osuus, jossa oli hienot hyppytornit ja laiturit, nämä ovat nykyään jo purettu. Kalterin tapaiset ikkunoissa on luultavasti laitettu aikoinaan varkaiden ja vandaalien varalle. Alueen rakennukset on pitänyt purkaa ja paikalle rakentaa uutta rakennuskantaa, mutta museovirasto on määritellyt alueen rakennukset historiallisesti merkittäviksi ja niiden purkaminen on kielletty. Ensimmäisenä menimme talon kellariin, sieltä löytyikin jännä yllätys, jota ensin luulimme sparymaaliksi, mutta sitten totesimme sen luultavasti olleen oikeaa verta! Valkoinen rakennus parantolan vieressä on ollut kauppa. Lähistöllä on…

Sitä ja tätä 3.1.2016

Grabbackan linnanrauniot

Raaseporin Grabbackan rauniot ovat 1400- ja 1500 luvulla rakennetun kartanolinnan jäännös jonka rakensi Måns Andersoninpoika Grabbe. Linnan ohi kulkee keskiaikaisen Suuren Rantatien ns. yhdystien linjaus. Yhdystien varrelle rakennettu Grabbacka on yksi neljästä Länsi-Uudellemaalle 1400 luvun lopulla rakennetuista kivilinnoista. Raunion vieressä oleva Grabbackan tilan päärakennus on valmistunut 1860 luvulla ja sen nykyinen asu on peräisin 1930 luvulta. Nykyinen Gösbackavikenin viljelysaukea oli vielä esihistoriallisella ajalla merenlahtea. Alueen sijainti merenlahdella, jokien ja ensimmäisen Salpausselän risteyksessä mahdollisti alueelle hyvät maa- ja vesiliikenneyhteydet. Alueella olikin tiheä asutus jo rautakaudella, tästä todisteena on lukuisat rautakautiset löydöt, asuinpaikat, linnavuoret ja haudat. Suuren Rantatien linjaus kulki keskiajalla Karjaan kautta ja samoihin aikoihin pitäjään rakennettiin Raaseporin ja Junkarsbordin linnat sekä Grabbackan kartanolinna. Aikoinaan Kuningatar Margareta antoi määräyksen, ettei torneja ja linnoja saa rakentaa kivestä, mutta määräys kumottiin vuonna 1483, jonka jälkeen oletettavasti Grabbackakin rakennettiin. Månsin poika Nils Grabbe toimi mm. Raaseporin läänin kihlakunnan tuomarina sekä Länsi-uudenmaan voutina. Kustaa Vaasakin vieraili Grabbackassa…

Sitä ja tätä 26.12.2015

Kalkki-Petteri

1897 perustettu kalkkitehdas sai alkunsa, kun förbyläinen merikapteeni Karl Forsström ystävänsä kanssa huomaisivat Lohjan runsaat kalkkikiviesiintymät ja vuorasivat kaksi niistä 40 vuodeksi. Sijainnit olivat tarkkaan harkitut, sillä kalkinpolttoon tarvittiin paljon polttoainetta, jota oli mahdollista saada edullisesti Lohjanjärven rannalla sijainneilta kahdelta höyrysahalta. Järveä pitkin oli myös edullista kuljettaa kalkkikiveä ja lähistöllä kulki myös 1873 rakennettu Hankö-Hyvinkää rautatie. Ensimmäisen kalkkiuunin piirustukset oli ostettu holsteinilaiselta insinööriltä ja uuni poikkesi täysin muista Suomen tuolloisista pystykuilu-uuneista. Petter Forsström oli tullut viransijaiseksi veljensä Fredrik Forsströmin tilalle valvomaan uunin valmistumista. Lainasin veljeni työvaatteet, kiipesin uuniin, joka silloin sai tulenkestävän sisustansa, tulin ulos ja lupasin jäädä − toistaiseksi. -Petter Forsström Petter Forsström oli radikaalin oikeistolainen ja tuki avoimesti Lapuan liikettä ja luonnehti 1940 luvun alussa Lohjan Kalkkitehdas Oy:tä: ”Kansallissosialistisena pienoisyhdyskuntana keskellä liberaalidemokraattista järjestelmää” Forsström rahoitti myös saksalaismielisen vastarintaliikkeen perustamisessa Suomeen, josta hän sai homman paljastuttua kuuden vuoden kuritushuonetuomion. Vankilassa ollessaan hän perusti vankiammattikoulun Riihimäelle ja alkoi myös systemaattisesti…

Lähimatkailu 16.3.2015

Halikon sairaala (Venäläisten vanha sotilaskasarmi 1800 luvulta)

Halikon sairaala ei ole ollut enää pitkiin aikoihin kokonaan varsinaisessa sairaalakäytössä ja alueelta löytyykin muutamia tyhjillään olevia rakennuksia sekä hylätty kasvihuonerakennus. Alunperin alueella oli venäläisten 1800 luvulla rakentama reservikomppanian sotilaskasarmi josta on enää vain muutama rakennus jäljellä. Alueella voi kävellä vapaasti ja sairaalan piha onkin kaunista aluetta tehdä pieni kävelylenkki, rakennukset itsessään ovat myös kaunista katseltavaa ja jos haluaa päästää itsessään vapaaksi pienen urbaanin löytöretkeilijän voi käväistä hylättyjä kasvihuonerakennuksia ihastelemassa. Sijainti: alue alkaa Puutarhakuja 1 kohdilta Märynummessa Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Halikon_sairaala http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4rynummi