Vaisakon lehto
Vaisakon kaunis lehtometsä on Viurilanlahden reunalla Halikonlahden länsirannalla. Upeat suuret tammet ja muut jalopuut luovat lehtometsälle tunnusomaisen tunnelman ja alue onkin erittäin mukava paikka päiväretkelle
Vaisakon kaunis lehtometsä on Viurilanlahden reunalla Halikonlahden länsirannalla. Upeat suuret tammet ja muut jalopuut luovat lehtometsälle tunnusomaisen tunnelman ja alue onkin erittäin mukava paikka päiväretkelle
Salon Toravuori Perniöntien varressa Toravuori on korkea kallio joka sijaitsee kantatie 52:n vieressä ja on Salon suunnalta toinen iso kallio vasemmalla puolella tietä alkaen pienen
Teijon kylät kuuluivat ennen Perniön kuntaan joka nykyisin on osa Salon kaupunkia. Alue on ollut asuttua ainakin kivikaudesta asti. Ensimmäinen säilynyt merkintä on vuodelta 1330.
Sahajärvi Teijolla on kaunis kaunis luonnonsuojelualue jossa Sahajärven pohjoispuolelta vanhan voimalaitoksen kohdilta lähtee luontopolku lehtometsiin jonka varrella on kauniita puroja, vesiputouksia, siltoja, kiviportaita, lampia ja
Rikalan muinaispolku on mukava päiväretkikohde, muinaispolulla voi ammentaa tietoutta historian janoon ja nauttia kauniista luonnosta. Hyvien opasteiden avulla pääsee syvälle alueen historiaan ja voi nähdä
Rikalan linnamäki on muinaislinna-alue Halikossa erään ison kumpareen lealla. Lähistöllä on myös Rikalan museomäki ja muinaisjäännealue. Museomäeltä päin tultaessa linnamäki jää vasemmalle (kuvassa alla). Linnamän
Perttelin kirkko on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee entisessä Perttelin kunnassa Salossa. Kivikirkko rakennettiin todennäköisesti noin vuosina 1500–1520. Museovirasto on määritellyt Perttelin kirkkomaiseman ja Perttelin kirkolle
Kemiönsaaren pohjoispäähän rakennettu Angelniemen puinen kirkko on valmistunut vuonna 1772. Sinne mahtuu 250 henkilöä ja se on rakennettu turkulaisen rakennusmestarin Matti Åkerblomin johdolla. Heinikossa on
Murhatun Mariana Jokelan muistokivi Turilantiellä Salossa. Tämä tapaus on oikea perisuomalainen kunniamurha, mies haluaa naisen jota ei saa eikä mustasukkaisuukissaan halua naista muillenkaan antaa joten tappaa
Perniössä sijaitsevalla Latokartanonkoskella voi aistia entisaikojen tunnelmaa. Latokartanon ulkoilupolkua on kunnostettu ja nykyään siellä meneekin hyvät portaat ja aidoilla reunustetut törmäpolut sekä useampia siltoja, jopa
Turilantiellä Kuusjoelta Vaskioon päin mentäessä oikealla puolella on pienen metsätien risteyksessä kyltti jossa lukee “Kustaan kaivanto”. Kulta-Kustaa oli paikallinen kullankaivaja joka yritti löytää kultaa Kakossuosta.
Kreivinmäen ulkoilmamuseo eli Viurilan kartanon myllymäki Halikkossa. Tältä näytti talonpoikaismiljöö 1700-1800-luvulla. Kreivilän ulkomuseon mäellä on nähtävillä mamselli-tyylinen tuulimylly, myllärin torppa, aittoja, sudenkuoppa yms. Alueelle on vapaa
Nummijärvi eli Kerkolanjärvi on kirkasvetinen pieni järvi Salon ja Someron rajalla. Järvellä voi uida ainakin kahdella eri rannalla, joko Salon rannalla tai Someron rannalla jonne pääsee
Raatalantiellä Koskelle mentäessä on iso muistomerkki jossa lukee Kaupinlinna. “Kaupin linna Uljaasti Kauppi-herra ratsastaa linnastaan ja poikasensa pieni on hällä seuranaan. Kullasta loimet loistaa ja
Suomen sisällissodan aikana Halikossa murhattiin Perniön meijerin juustomestari Oskari Kankare jolle on pystytetty muistomerkki Halikkoon Mustamäentien varrelle, muistomerkki löytyy Juustomestarintien ja Mustamentien risteyksestä. “Suomen sisällissodassa
Kuusjoella sijaitsi aikoinaan Iloniemen lasitehdas, josta on jäljellä edelleen sepän paja työkaluineen. Pajaan pääsee tutustumaan Kuusjokiseuran kautta. Iloniemen lasitehdas oli toiminnassa Kuusjoella vuosina 1857-1890 ja
Oivallinen alue kokea luolaseikkailuja esimerkiksi perheen kanssa on Salossa sijaitsevat Ilmusmäen luolat, kallioiden päältä löytyy myös muinaishauta, suuri kiviröykkiö, sekä pirunpelto. Luolat ovat hyvin vaihtelevan kokoisia
Raatalasta löytyy korkea kallio nimeltään Haukkavuori. Se sijaitsee Hongistontien varrella nimettömän pikkuisen hiekkapolun päästä käveltäessä vähän matkaa. Kansalaisen karttapaikka tietää kertoa, että kallio on 122,4 metriä
Teijolla sijaitseva Hamarijärvi on erittäin kaunis ja mielenkiintoinen kohde. Järveä ympäröivällä alueella voi nähdä historiallisia rakennuksia, jotka ovat käytössä vielä tänäkin päivänä. Hamarijärvellä on useita uimapoukamia
Halikonlahti soveltuu kävelylenkiksi tai vaikka lasten kanssa päiväretkipaikaksi! Alueella kulkee hyväkuntoiset kävelytiet ja -polut sekä useista lintutorneista ja piilokojuista voi tarkkailla lintujen puuhia pidemmänkin aikaa.
Tunneli on valmistunut 1927 ja on 111 metriä pitkä ja se korvattiin uudella tunnelilla 1990-luvulla. Tunneli huojuu sanoinkuvaamattomalla tavalla junan mennessä läpi saman vuoren viereisestä tunnelista. Hylätyssä
Halikon vanha silta on puurakenteinen museosilta, jonka rakentaminen on aloitettu 1865 ja se valmistui saman vuoden syksyllä. Halikon siltapaikka on ollut osa Suurta Rantatietä, joka kulki
Halikon nykyinen kirkko on valmistunut arvioiden mukaan noin vuonna 1440. Maria Armfelt laajennutti kirkkoa vuonna 1799, koska kirkko oli jäänyt ahtaaksi ja oli huonossa kunnossa.
Sodanaikaiset pommituksen jäljet nähtävissä edelleen Halikon asemalla. Venäläisten yrittäessä pommittaa Halikon asemaa syntyivät nämä kuopat, jotka ovat edelleen selvästi nähtävillä Halikon työväentalon viereisessä metsässä. Metsä
Kiskon kirkkojärven itärannalla sijaitsi Haapaniemen linna, josta enää on jäljellä kellarikerros. Se on rakennettu 1500 luvulla ja on yksi rannikkoseudun vanhimmista aateliskartanoista. Isonvihan aikoihin 1700 luvulla
Aneriojärvi on peltojen ympäröimä kaunis järvi Kiskonjoen vesistön yläosassa. Järvi on runsasravinteinen kaislajärvi ja rantoja reunustavassa ilmaversoiskasvillisuudessa on järvikorte vallitsevin. Ensimmäisellä reissullamme Aneriojärvelle, oli ilma mitä