Tag

ruukki

Browsing

Billnäsin ruukki sijaitsee Mustionjoen rannalla nykyisessä Raaseporissa. Sen perusti Carl Billsten 1600 luvun puolivälin tienoilla. Viimeistään 1639 Billsten ryhtyi rakentamaan ruukkiaan Mustionjoen kosken rantaan. Kolme vuotta aiemmin oli alkanut 30-vuotisen sodan viimeinen vaihe, kun Ranska oli lähtenyt Ruotsin liittolaisena mukaan tappeluun Kardinaali Richeliun johdolla, joka oli Oxenstiernan hyvä kaveri. Raudalle oli kysyntää. Billsten siis rakensi kahden vuoden aikana masuunin ja kaksi kankirautavasaraa. Energia vasaroihin saatiin koskesta, jossa oli lyhyellä matkalla putousta kuusi metriä. Hiiltä poltettiin puusta, jota saatiin lähimetsistä. 25 kesäkuuta 1641 Billsten sai ruukinoikeutensa ja sen myötä kuuden vuoden verovapauden, oikeuden puunottoon lähimetsistä, rajoitetun oikeuden käydä kauppaa (eli käytännössä myydä ruokaa ja vaatteita ruukin työläisille) sekä oikeuden saada malmia Ojamon kaivoksesta. Billnäsin ruukki oli Suomen neljäs ruukki, jota edelsi Suitia, Mustio ja Antskog. Kaikki nämä olivat Lohjan Ojamon rautamalmia varten perustettuja. Nuoremman Carl Billstenin jälkeläisten aika ruukkien johdossa oli ehkä niiden historian vaikein. Tämä johtui siitä, että Ruotsi oli…

Pohjassa, nykyisessä Raaseporissa, sijaitsee Antskogin ruukki, joka on Suomen vanhin ruukkiyhdyskunta, tämän perusti turkulainen Jakob Wolle eli Wulff suunnilleen vuonna 1630. Ensialkuun Antskogiin valmistui masuuni ja kaksiahjoinen kankirautavasara, mutta pian ruukki laajeni ja sen ympärille muodostui ruukkiyhdyskunta. 1700 luvulla Antskogissa aloitettiin kuparin jalostus ja 1800 luvulla sinne rakennettiin myös verkatehdas. Sijainti: Harabackantie 1 Pohja Lähteet: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000015797 http://www.antskog.fi/historia.htm

Teijon kylät kuuluivat ennen Perniön kuntaan joka nykyisin on osa Salon kaupunkia. Alue on ollut asuttua ainakin kivikaudesta asti. Ensimmäinen säilynyt merkintä on vuodelta 1330. Perniön kunnan sijainti rannikolla Suuren Rantatien varrella eli Kuninkaantien varrella vaikutti suurten kartanoiden syntyyn. Kartanoissa alkoi myös rautateollisuuden kehitys 1600 luvulla. Teijo on mainittu kirjallisuudessa ensi kerran vuonna 1378 ja sijaintinsa ansiosta Teijosta tuli jo varhain tunnettujen aatelissukujen suosima asuinpaikka. Teijon omistajina ovat olleet mm. Frille-, Horn- ja Boije-suvut. Teijon patruuna vapaaherra C. G. Wrede alkoi vuonna 1920 elvyttämään puimakonetuotantoa. “Toinen maailmansota mullisti Suomen rautateollisuuden ja lamautti Teijon tehtaiden toiminnan. Vasta merenkulkuneuvos Antti Wihurin ostettua Teijon Tehtaat 1957 toiminta alkoi kehittyä ja tehtailla toteutettiin mittavat uudistamistyöt. Uusi allastelakka korjasi laivoja, jonka vuoksi Strömmaan rakennettiin uusi suurempi kanava nostosiltoineen. Tuolta ajalta ovat vielä jäljellä tehdasrakennusten lisäksi mm. korjaustelakka, raidevaihdevalmistus ja nappitehdas.” Nykyisin kartanon omistaa kolme perhettä. Meri-Teijo nimi on säilynyt alueen matkailu- ja vapaa-ajanyrittäjien nimissä. “Teijon…

Perniössä sijaitsevalla Latokartanonkoskella voi aistia entisaikojen tunnelmaa. Latokartanon ulkoilupolkua on kunnostettu ja nykyään siellä meneekin hyvät portaat ja aidoilla reunustetut törmäpolut sekä useampia siltoja, jopa grillauspaikkakin sieltä nykyään löytyy! Latokartanonkoski on yksi Suomen parhaista koskista. Paikalla on saattanut olla mylly jo 1300-1400 luvulla. 1550 luvulla sinne rakennettiin Näsen kuninkaankartanon tullimylly jossa oli neljä kiviparia, 1650 luvulla rakennettiin toinen kaksi kiviparinen mylly. Vuonna 1556 koskelle rakennettiin vesisaha. Latokartanonkoskella on useita historiallisen ajan rakenteita mm. myllyn, myllärintuvan ja kankivasarapajan perustukset. Joen alajuoksulla on upeita uimapaikkoja, mikäli uskaltaa virtaavan veden armoille Latokartanon suuri harmaakivestä ja slagtiilistä rakennettu mylly on rakennettu v. 1805, sen toiminta loppui v. 1962. Siitä on jäljellä suuri, kaksikerroksinen raunio. Slagitiili eli “kuonatiili” on yleinen rakennusmateriaali juuri ruukkien ympäristössä, missä sitä oli saatavilla masuunien sivutuotteena. Slagitiili syntyi raudan valmistuksen sivutuotteena masuunissa. Sulatettu kuona valettiin muoteissa tiileksi. Myllyä vastapäätä joen toisella puolella on ollut vesisaha. Myllyn ja sahan alapuolella joen keskellä olevalla saarella…