Tag

Perniö

Browsing

Hamarinkoski Perniönjoessa kuuluu Pohjankoskelta lähtevään ulkoilureitistöön ja on kooltaan hieman Pohjankoskea pienempi. Alueelta löytyy useita kartanoita joista Pohjankartano on suurin ja merkittävin. Pohjankartanolla oli näissä kummassakin koskessa myllyjä 1600-luvulla ja Hamarinkoskessa oli 1700-luvulla rautatakomo. Myöhemmin Pohjankoskessa toimi saha ja sähkövoimalaitos. Sijainti: Korvenkyläntie 199, Salo, Pohjankartanon Maatalous Oy:n kohdalta pihaan ja oikean puoleisinta hiekkatietä kunnes oikealla puolella näkyy pieni silta joen yli. Lähteet: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1802

Vihiniemen historiallinen rautakaivos sijaitsee Perniössä, josta tiedetään louhitun rautamalmia ainakin 1600 luvun lopulla ja vuosina 1825-1862 jolloin kaivostoiminta oli laajamittaista. Kaivoksesta on louhittu yhteensä 25 269 tonnia rautamalmia jonka rautapitoisuus oli 30%. Kaivoksesta on jäljellä neljä n. 10-15 metrin levyistä kaivoskuilua jotka ovat täyttyneet vedellä. Osa kaivoskuiluista on kivetty ja yhden kuilun reunaseinämällä on ovimainen tunnelin suuaukko. Kaivosalueelle johtaa vanha sivukivestä osin pengerretty kaivostie ja alueelta on löytynyt rakennusten pohjia kellarikuoppineen, kivettyjä kulkutasanteita sekä kiviaitoja. Rakennusten pohjia on tunnistettu ainakin kolme joista kaksi on kuilujen etelä puolella. Sijainti: Kaivosmäentien päästä polku oikealle. Lähteet: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000013386 https://fi.wikipedia.org/wiki/Vihiniemen_kaivos

1906 rakennettu yli 100 vuotta vanha Vuorilinnan voimalaitos seisoo jykevänä kuin aikaa uhmaten aivan Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rajalla Kiskonjoessa Salon Koskella. Edelleen toiminnassa oleva voimalaitos tuottaa vuodessa sähköä n. 2,1 gigawattituntia. Läheisistä järvistä Iso-Kiskoa ja Kirkkojärveä säännöstellään voimalaitoksen vesivoiman tarpeisiin. Koski on entinen rautaruukki jonka perustiruotsalainen Daniell Faxwell vuonna 1679. Faxwell oli saanut oikeudet Utön kaivoksiin Tukholman ulkosaaristossa. Kosken ruukki siirtyi kuparin sulatukseen 1790 luvun lopulla ja jatkoi tätä vuoteen 1848 asti. Raudanvalmistus jatkui Kosken uudessa, vuonna 1833 valmistuneessa masuunissa aina vuoteen 1890 asti. Kosken ruukki on yksi Suomen huonoiten tunnettuja ruukkeja johtuen ruukin omistussuhteista. Vanha ruukkialue on kokonaisuudessaan von Julin ja von Limbug Stirum sukujen hallinnassa ja yksityiskäytössä. Ruukki oli ensimmäinen joka aloitti toimintansa suuren Pohjan sodan jälkeen Suomessa ja Kosken ruukissa jalostettiin myös Orijärveltä vuonna 1757 löytynyttä kuparimalmia. Ruukkialueella sijaitsee Kosken kirkko joka on yksi Suomen neljästä yksityisomistuksessa olevasta luterilaisesta kirkosta. Kirkko siirrettiin tänne Antskogista 1780 luvulla. Ruukin…

Paikalle oli 40 luvulla tarkoitus tulla täysihoitola, mutta sota keskeytti sen rakentamisen eikä sitä koskaan jatkettu. Paikalla on aivan selvät rakennuksen perustukset, sammaleen peittäminä ja aluskasvillisuuden valtaamina. Sijainti: n.  Kavanummentie 91 kohdilla navigaattorin mukaan. Tien oikealla puolella pienen ylämäen ja mutkan kohdalla noin kilometrin päässä Kavanummentien risteyksestä. Lähteet: eräs Salon asukas ja http://www.elinasuoniopeltosalo.fi/sisalto.php?sivu=art45

Kanootti- ja patikkareitistöksi merkattu Pohjankoski Perniönjoella on ihan kiva paikka käydä ihastelemassa kosken pauhuja vaikka autollakin. Lähistöllä seisovat lukuisat vanhat kartanot ja tilat ovat myös mukavaa katseltavaa. Sillan lähistölle saa jätettyä auton pienelle peltotielle, joka johtaa opastetauluille. Tästä on lyhyt matka kävellä kallioille, joiden alapuolella joki virtaa ja koski pauhaa. Vastapäätä on vanha korkeahko kivirakennelma, joka antaa paikalle erikoislaatuista tunnelmaa. Perniönjokilaaksossa on asutusta ollut jo satoja vuosia ja joenvarren esihistorialliset löydöt kertovat alueen pitkästä asutushistoriasta. Alueen vanhoja rälssitiloja ovat mm. Melkkilän, Paarskylän, Yliskylän kartanot sekä Pohjankartano. Suurtiloihin kuuluu myös mm. Pohjankylän Halla, joka näkyi olevan tällä hetkellä myytävänä. Tilat ovat vuosisatoja viljellyiden peltojen ympäröiminä. Perniön alueella toimineet kolme ruukkia toivat sinne paljon varakasta säätyläisväkeä. Ruukinpatruunat, kirjanpitäjät ja isännöitsijät sijoittivat varojaan alueen maatiloihin ja sijoitusten tuloksena syntyi uusia suurtiloja. Vaaleanpunainen suuri mäen päällä seisova kartano on Pohjankartano, keskiaikainen asumakartano, jonka kahdessa koskessa (Pohjankoski, Hamarinkoski) oli myllyjä 1600 luvulla. Myöhemmin Pohjankoskessa toimi saha vuodesta 1745…

Punassuolle pääsee monta reittiä ja kultakin voi kokea suon hiukan eri tavalla, lopussa vanhempi juttu suosta, hiilimiilusta ja haljenneesta siirtolohkareesta. Tällä kertaa kävin Punassuolla pitkospuilla, jonne pääsee esim. Leppäkorventie 585 kohdalta. Punassuon kuvista tuli myös myytävää taidetta joihin voi perehtyä tarkemmin valokuvasivullani. Pitkospuut oli hilan uusittu ainakin osittain, joten ne olivat erittäin hyvässä kunnossa. Jonkin matkaa käveltyä, tuli pieni levähdyspaikka jossa oli pöytä ja penkki, siitä voi jatkaa kahteen suuntaan, Punassuon halki Perniöön päin tai suon reunaa Teijolle päin. Perniön Punassuolta löytyvät vanhan hiilimiilun rauniot. Rakennelma on sammaloitunut ladottu kivirakennelma jossa on pieni suuaukko. Suon reuna-alue lienee vanhaa Jääkauden jälkeistä rantaa, koska sammaleen alla tuntui kunnollinen kivikko ja isojakin kiven murikoita oli ripoteltu koko metsä vieriviereen täyteen. Itse Punassuo on todella kaunis paikka ja suo on todellakin näkemisen arvoinen suuruudellaan ja erikoisella kasvillisuudellaan! Upea nähtävyys on myös tämä suuri siirtolohkare jonka läpi on kasvanut vahva puu. Hiilimiilun uunin (ryssänuuni)  ympärillä oli noin parin metrin halkaisijaltaan…