Tag

muinaisranta

Browsing

Särkisaloa kutsutaan Finbyksi, mutta Finby on myös yksi kylä Särkisalon Isoluodossa. Särkisalo sijaitsee eteläisessa Suomessa, Saaristomeren rannikolla ja käsittää yhteensä 119 saarta sekä kaistaleen mannerta. Suurimmat saaret ovat Isoluoto, Ulkoluoto ja Pettu. Aikojen alussa Särkisalo on ollut meren pohjaa ja siitä syystä (vakituinen) asutus tänne on tullut verrattain varsin myöhään, n. 1100-1200-luvulla. Pronssikautisesta (1700-500 eaa.) asutuksesta kertonee reilut kymmenen hiidenkiuasta jotka sijaitsevat Särkisalon korkeimmilla kallioilla (Puosinmäellä 3 kpl, Suutarkylässä 1, Finnarvissa 1 joka on tuhottu, Mikonhuhdan niityllä 1, Mondolan metsässä 2 kpl, mutta näistä ehkä kattavammin myöhemmin). Särkisalo on luultavasti saanut ensimmäiset vakituiset asukkaansa Kemiön saaren ja Läntisen Uudenmaan kanssa samaan aikaan. Maahanmuutto alkoi n. 1100-luvulla. 1200-luvulla Suomi oli jo osa Ruotsin valtakuntaa. Kruunulle uudet tilat merkitsivät lisää verotuloja ja tästä syystä Kruunu kiirehti erämaiden raivaustoimintaa. Varsinais-Suomen kuninkaankartanot olivat ruotsalaisia siirtokuntia suomalaisilla seuduilla. Ensimmäinen maininta seudulta jolla Särkisalo sijaitsee on 12. kesäkuuta 1329, kun Olle Före, Haquinus/Håkan de Sekkiaesalu ja…

Yrjännummen muinaisranta on pituudeltaan jopa 700 metriä. Yrjännummea pidetään osana kolmatta Salpauselkää. Alueella on nähtävissä myös rantavalleja. Pääset paikalle ajamalla Lankkerintie 55 kohdille ja kääntymällä siitä pienelle hiekkatielle vasempaan suuntaan ja jatkamalla sitä eteenpäin n. 2,5km  kunnes vielä pienempi hiekkatie kääntyy vasemmalle, voit jättää tähän auton, siinä on ikäänkuin kääntöpaikan tapainen hiekkaympyrä. Lähde pienempää hiekkatietä vasempaan ja kävele sitä 300 metriä. Lähde nuolen osoittamaan suuntaan metsikköön, eli viistoon ylävasemmalle. Kartta lainattu käyttöehtojen mukaisesti täältä. Pian alkaa edessäsi maastossa näkymään suuria kovenlohkareita. Näky on aika vaikuttava, kun keskelle tasaista kangasmetsää on isolle alueelle kuin ripoteltuna suuria kivenmurikoita. Sijainti: Lankkerintie 55 kohdilta kääntyy pieni hiekkatie vasempaan, jatka sitä eteenpäin n. 2,5km  kunnes vielä pienempi hiekkatie kääntyy vasemmalle. Lähteet: http://tupa.gtk.fi/kartta/maaperakartta20/mps_202107.pdf http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html

Miilunummen muinaisranta eli pirunpelto Teijolla. Parkkialueen takaosasta lähtee nousemaan loiva metsikköinen mäki jonka laen jälkeen löytyy pieni pirunpelto. Suurin osa kivikosta on jo jäänyt sammaleen alle ja enää vain pieni osa pirunpeltoa on havaittavissa silmällä. Parhaiten pääset pirunpellolle kun ajat autolla Talonpojan Teijon tie 266 kohdille josta opasteet oikealle (Miilunnummea ei mainita opasteissa) Sijainti: Talonpojan Teijon tie 266 Salo Lähteet: https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwi_nv2d8efJAhUiAHMKHRvEAkgQFgghMAE&url=https%3A%2F%2Fopenbiomi.files.wordpress.com%2F2012%2F05%2Fpernic3b6nseudun-geologisesti-merkittc3a4vic3a4-kallio.doc&usg=AFQjCNEBvtmxhh_fNF9MjUhWBDqm9rljmQ&sig2=TnYzyNOUHtSgc2AWwB1UFA

Tessvärin Vårdkasberget on upea näköalakallio josta näkee mm. Kemiönsaaren.Kallio kohoaa 51,4 metriä merenpinnasta ja matkalla lähellä lakea on n. hehtaarin kokoinen muinaisranta eli pirunpelto.Särkisalon monet kalliot ovat jyrkkäreunaisia ja korkeimmat kohoavat jopa 70 metriä merenpinnasta.Vårdskabergetissä, kuten muillakin seudun kallioilla näkyvät jääkauden jäljet kallioiden uurteina, hiidenkirnuina ja pirunpeltoina.Kasvisto Vårdskabergetillä on saaristolle tyypillistä kuivaa kangasmetsää ja kalliokasvistoa.Linnuista merikotka ansaitsee erityisen maininnan, paikallinen linturyhmä on pitkäjänteisellä työllään pelastanut merikotkakannan ja se onkin nykyään Särkisalon vakioasukki.Kallioperä on enimmäkseen punaista rakeista graniittia, ns. Perniön graniittia.Vårdkasbergetin luolasto pitää sisällään useita pienempiä luolia suurten lohkareiden välissä ja alla sekä kolme suurempaa toisiinsa kytköksissä olevaa luolaa.Luolien ja kallioiden sieniltä löytyy myös nykyihmisen tekemiä kalliomaalauksia.Luolille pääsee kallion laelta lähtevää polkua pitkin ja polulta pääsee myös takaisin laelle kallion toiselta puolelta. Kalliolla kannattaa olla varovainen, ainakin näin alkutalvesta kalliot olivat ohuen jääpinnoitteen alla ja erittäin liukkaat!Paikalle pääsee, kun jättää auton johonkin sopivaan kohtaan Ulkoluodontielle ja lähtee yksityistietä noin Ulkoluodontie 81 paikkeilta (Salon suunnasta tien oikealla…

Aivan Lehmijärven kupeessa Varikattilanmäellä sijaitsee yksi alueen huomattavimmista muinaisrannoista. Noin hehtaarin kokoinen pyöristyneiden kivien muodostama pirunpelto kallion juurella on näyttävä. Muinaisrannalle, eli pirunpellolle pääsee kun jättää auton Salon uimarannan parkkialueelle Lehmirannantien päästä oikealle ja palaa jalkaisin takaisin asfalttitietä kunnes pieni metsätie kääntyy tieltä oikealle. Tästä kohtaa voi lähteä suoraan metsään tien vasemmalle puolen eli pois päin järvestä. Metsässä näkyi metsäkoneen jättämät urat joita pitkin voi nousta syvemmälle metsään ja ylemmäs maastoon. Kivikkoisesta maastosta voi jo arvata, että jääkauden lopulla jäämassojen reuna on viipynyt tällä alueella pitkään. Ennen mäen lakea kannattaa lähteä kaartamaan vasemmalle hiukan ryteikköisen kuusimetsän halki ja seuraava kallio pitäisi alkaa jo kohta näkymäänkin. Jostakin kohtaa asfalttitieltä tulee ilmeisesti sinisin nauhoin opastettu polku, mutta itse en tätä polkua löytänyt kuin vasta takastullessa ja se oli paikoin niin vetinen, että päätin kulkea omia reittejäni. Pian saavut Varikattilanmäelle, suurelle, alueelle tunnusomaisen sileälle kalliolle jonka huippu on noin 93 metriä merenpinnan yläpuolella.…

Tämä reitti sopii hyvin lastenvaunujen kanssa kulkeville sekä pyörätuolilla liikkuville. Hiekkatien päässä on puinen lava, jolta liikuntarajoitteisetkin voivat helposti ihastella Pirunpeltoa 🙂 Jeturkastin muinaisranta syntyi noin 9000 vuotta sitten jäätikön sulamisvaiheessa silloisen Ancylysjärven rannalle. Jeturkastin kivet ovat pääosin graniittia ja gneissiä ja ovat pituudeltaan noin 15 senttisiä. Pyöreät kivet ovat syntyneet, kun aallot ovat kuljettaneet kiviä edestakaisin hioen ne pyöreiksi. Muinaisranta, eli Pirunpelto, on kooltaan noin 150×50 metriä. Nimitys pirunpelto perustuu vanhaan uskomukseen, jonka mukaan piru on viskellyt pirunpeltojen kivet sijoilleen. Sijainti: Skoilantie 354, Salo, paikalla invapysäköintipaikat Lähteet: Jeturkastin opastekyltti sekä https://fi.wikipedia.org/wiki/Pirunpelto