Tag

Lohja

Browsing

Moikka moi ihana lukijani! Tänään on ollut erikoinen päivä, sillä meillä kävi Lohjan Tiimi-Ikkunoiden asentajat vetäsemässä melkein koko kierroksen uusia ikkunoita, eli asuinhuoneiden kaikki ikkunat. Minä ja kaikki koirat eli Pontus, Iita ja tyttären koira Nova, olimme toimistossa ikkunarempan ajan ja papukaija Lotta värjötteli aviaariossaan peitettynä. Homma oli nopeasti ohi, niin kuin viime kerrallakin! Ammattilaiset kun laittaa niin eipä siinä kauaa nokka tuhisekaan. 5 tuntia ja 7 ikkunaa! Ikkunat ovat tutut meille jo entuudestaan, sillä meidän vanhaan kotiin Metsolaan laitettiin nämä samat Tiimi-Ikkunat vajaa vuosi sitten ja ei voitaisikaan olla tyytyväisempiä laatuun ja ikkunoiden toimivuuteen! (Ps. Tämä ei ole maksettu mainos, en ole saanut mitään alennuksia ikkunoista, eikä ikkunafirmassa sen puoleen edes tiedetä, että mitään blogia kirjoitankaan!) Keittiön ikkuna nyt ulkoa <3 Tässä vanha keittiön ikkuna, tosin ei näy kovin selvästi: Tässä keittiön ikkuna sisältä. Niin kuin vanhoista blogikirjoituksista muistatkin varmaan, niin täällähän ei tuuletusikkunoita ollut kuin keittiössä ja makkarissa,…

Alunperin  ilma- ja vesiparannuslaitokseksi vuonna 1894 perustettu rakennuskompeksi, jossa joidenkin tarinoiden   mukaan  olisi joskus ollut   lasten mielisairaala. Nämä mielisairaala-tarinat ovat silkkaa puppua, paikalla on ollut  parantola eli kesäkoti, josta sai erilaisia vesihoitoja yms. 70-80-luvuilla paikalla toimi ratsastuskoulu   ja yhdessä rakennuksessa olikin numeroidut naulakot ikäänkuin jokaisen hevosen omille suitsille tms. Vieressä oli hevoskarsinoita. Vuonna -47 syntynyt mieshenkilö, jonka tapasimme paikalla, kertoi asuneensa alueella 50-luvulta asti  ja pyöräilleensä rakennusten ohi usein uimaan. Talolla   oli rannassa oma osuus, jossa oli hienot hyppytornit ja laiturit, nämä ovat nykyään jo purettu. Kalterin tapaiset ikkunoissa on luultavasti laitettu aikoinaan varkaiden ja vandaalien varalle. Alueen rakennukset on pitänyt purkaa ja paikalle rakentaa uutta rakennuskantaa, mutta museovirasto on  määritellyt alueen rakennukset historiallisesti merkittäviksi ja niiden purkaminen on kielletty. Ensimmäisenä menimme talon kellariin, sieltä löytyikin jännä yllätys, jota ensin luulimme sparymaaliksi, mutta sitten totesimme sen luultavasti olleen oikeaa verta! Valkoinen  rakennus parantolan vieressä on ollut kauppa. Lähistöllä on…

Lohjan  Ojamolla sijaitseva vanha kalkkikivikaivos on nykyisin pelastus- ja sukelluskoulutus käytössä. Lohjan Kalkkitehdas Oy:n omistamasta kaivoksesta louhittiin vuosina 1925-1965 n. 8,7 tonnia kalkkikiveä. Aluksi kaivos toimi avolouhoksena kunnes avolouhos ulottui 5 metriä Lohjanjärven pinnan alle jolloin siirryttiin maanalaiseen louhintaan. Vuonna 1939 oltiin jo 29 metriä Lohjanjärven pinnan alla ja vuonna 1942 138 metriä pinnan alla. Vuonna 1951 suoritettiin vielä avaustöitä 238 metriä järven pinnan alla, mutta jo vuonna 1958 päätettiin kaivoksen lopettamisesta. Lopullisesti kaivos suljettiin vuonna 1965. Sijainti: Kaivoslammenkatu 3 Lohja Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ojamon_kalkkikivikaivos

Lohjan Karnaisissa sijaitsee Karnaistenkorven luontopolut, joilla voi tutustua Lohjan alueen luontoon. Karnaistenkorpi on Lohjan laajin ulkoilualue ja sieltä löytyy niin korkeita kallionjyrkänteitä, kuin niiden välissä olevia pieniä suolaikkuja ja metsäpurojakin. Korvessa on myös pari lampea, Ahvenalampi ja Sorvalampi sekä laavut vessoineen ja grillauspaikkoineen. Korpeen pääsee parhaiten joko Kisakallion pihalta tai Jantoniementieltä, josta löytyy P-paikka, wc ja opasteet. Reitti on merkattu puihin maalatuin punaisin neliön. Reitiltä löytyy myös rasteja, joissa kerrotaan alueen kasvillisuudesta, luonnosta ja linnuista. Reitillä pitäisi myös olla tehtävärasteja lapsille, mutta näihin emme törmänneet, liekö paikalla vain kesäaikaan? Näin keväällä reitti oli osin hiukan vaarallinen jyrkkine jäisine nousuineen ja laskuineen, näistä kuitenkin selviää kiertämämällä hiukan polun vierestä. Metsä on kauniin vihreän sammaleen peittämää ja lintujen laulu kaikui korviin kaikista eri suunnista. Karnaistenkorpi sattuu olemaan moottoritien pisimmän tunnelin (2,3km) päällä, joten jos satutte alueella käyttämään gps karttaa, niin älkää ihmetelkö jos se näyttää teidän olevan keskellä moottoritietä 😀 Sijainti: Jantoniementie 121…

Paikkarin torppa sijaitsee Sammatissa Valkjärven rannalla. Torpassa asui räätäli Fredrik Lönnrot perheineen ja Elias syntyi torppaan vuonna 1802 ja asui täällä vuoteen 1814 asti. Torppa on tyypillinen lounaissuomalaisen pieneläjän talo ja se on säilynyt 1800 luvun alun asussaan maalaamattomana ja malkakattoisena. Pihapiiriin kuuluu myös 1800 luvun alusta oleva aitta ja entinen vahtimestarin asunto. Esineistö talossa on alkuperäistä tai alkuperäisiä vastaavia. Torppa on auki kesäaikaan ja sieltä löytyy mm. Lönnrotin kehto sekä hän en käyttämänsä kantele. Elias Lönnrot, suomalaisen kansanrunouden kerääjä, syntyi tässä torpassa vuonna 1802. Torpan oli rakentanut Eliaksen isä, räätäli Fredrik Johan Lönnrot. Elias oli Fredrikin ja vaimonsa Ulrika Wahlbergin neljäs lapsi. Torpan vieressä, aivan Torpantien alussa, sijaitsee Miinan mökki, Eliaksen veljentyttären Serafia Wilhelmiina (Miina) Lönnrotin talo, jossa Miina asui Eliaksen kuoleman jälkeen. Mökin rakensi Eliaksen veljentyttären Sofian mies, Karl August Westerholm vuonna 1863. Tilan nimi oli alunperin Rauhala. Miina asui tässä vuodesta 1884 vuoteen 1915, jolloin hän kuoli. Nykyisin…

Toisella käynnillä Tytyriin pääsimme opastetulle vierailulle Tytyrin kaivosmuseoon. Tytyrissä sijaitsee Nordkalk Oy:n omistama kalsiittikaivos jonka vieressä toimii vuosina 1948-1951 rakennettu kalkkikaivos. Kaivosteollisuuden katsotaan Suomessa alkaneen noin 1600 luvulla ja Lohjan Ojamoa pidetään Suomen vanhimpana rautakaivoksena. Se perustettiin jo 1500 luvun puolivälin tienoilla. Outokummun kuparimalmin löytö vuonna 1910 on ollut Suomessa lähtökohtana varsinaiseen kaivosteollisuuteen käynnistäen siinä aivan uudenlaisen vaiheen. Suomalaisen kalkkiteollisuuden kaksi merkittävintä yhtiötä perustettiin 1890 luvun lopulla, Lohjan Kalkkitehdas Oy (1897) ja Paraisten Kalkkivuori Oy (1898), jonka nimeksi myöhemmin (1979) tuli Partek. Suomen suurimmat kalkkikivikaivokset ovat Paraisten avolouhos, Ihalaisen avolouhos Lappeenrannassa ja Tytyri Lohjalla. Aikaisemmin kaivosmiehet ja vieraatkin, laskettiin alas tällä hissillä, joka kulkee 250 metrin matkan 80 metrin syvyyteen maan alle. Nykyisin maan alle mennään autokyydillä noin puolen kilometrin matka. Kaivosmuseo sijaitsee siis toimivan kaivoksen yhteydessä noin 80 metriä maan alla. Samassa paikassa sijaitsee maailman pisin hissien testauskuilu, jossa suomalainen KONE Oy testaa hissejään. 330 metriä pitkä testikuilu vastaa…

1897 perustettu kalkkitehdas sai alkunsa, kun förbyläinen merikapteeni Karl Forsström ystävänsä kanssa huomaisivat Lohjan runsaat kalkkikiviesiintymät ja vuorasivat kaksi niistä 40 vuodeksi. Sijainnit olivat tarkkaan harkitut, sillä kalkinpolttoon tarvittiin paljon polttoainetta, jota oli mahdollista saada edullisesti Lohjanjärven rannalla sijainneilta kahdelta höyrysahalta. Järveä pitkin oli myös edullista kuljettaa kalkkikiveä ja lähistöllä kulki myös 1873 rakennettu Hankö-Hyvinkää rautatie. Ensimmäisen kalkkiuunin piirustukset oli ostettu holsteinilaiselta insinööriltä ja uuni poikkesi täysin muista Suomen tuolloisista pystykuilu-uuneista. Petter Forsström oli tullut viransijaiseksi veljensä Fredrik Forsströmin tilalle valvomaan uunin valmistumista. Lainasin veljeni työvaatteet, kiipesin uuniin, joka silloin sai tulenkestävän sisustansa, tulin ulos ja lupasin jäädä − toistaiseksi. -Petter Forsström Petter Forsström oli radikaalin oikeistolainen ja tuki avoimesti Lapuan liikettä ja luonnehti 1940 luvun alussa Lohjan Kalkkitehdas Oy:tä: ”Kansallissosialistisena pienoisyhdyskuntana keskellä liberaalidemokraattista järjestelmää” Forsström rahoitti myös saksalaismielisen vastarintaliikkeen perustamisessa Suomeen, josta hän sai homman paljastuttua kuuden vuoden kuritushuonetuomion. Vankilassa ollessaan hän perusti vankiammattikoulun Riihimäelle ja alkoi myös systemaattisesti…