Tag

laavu

Browsing

Lohjan Karnaisissa sijaitsee Karnaistenkorven luontopolut, joilla voi tutustua Lohjan alueen luontoon. Karnaistenkorpi on Lohjan laajin ulkoilualue ja sieltä löytyy niin korkeita kallionjyrkänteitä, kuin niiden välissä olevia pieniä suolaikkuja ja metsäpurojakin. Korvessa on myös pari lampea, Ahvenalampi ja Sorvalampi sekä laavut vessoineen ja grillauspaikkoineen. Korpeen pääsee parhaiten joko Kisakallion pihalta tai Jantoniementieltä, josta löytyy P-paikka, wc ja opasteet. Reitti on merkattu puihin maalatuin punaisin neliön. Reitiltä löytyy myös rasteja, joissa kerrotaan alueen kasvillisuudesta, luonnosta ja linnuista. Reitillä pitäisi myös olla tehtävärasteja lapsille, mutta näihin emme törmänneet, liekö paikalla vain kesäaikaan? Näin keväällä reitti oli osin hiukan vaarallinen jyrkkine jäisine nousuineen ja laskuineen, näistä kuitenkin selviää kiertämämällä hiukan polun vierestä. Metsä on kauniin vihreän sammaleen peittämää ja lintujen laulu kaikui korviin kaikista eri suunnista. Karnaistenkorpi sattuu olemaan moottoritien pisimmän tunnelin (2,3km) päällä, joten jos satutte alueella käyttämään gps karttaa, niin älkää ihmetelkö jos se näyttää teidän olevan keskellä moottoritietä 😀 Sijainti: Jantoniementie 121…

Koskella tl sijaitsee palanen jääkaudella syntynyttä Etelä-suomalaista harjumaisemaa, jolla on sijainnut vuosituhannen alkupuolella linnavarustus. Hevonlinnan ulkoilukeskukselta löytyy pulkkamäki, grillikota, wc, frisbeegolfrata, beachvolley, heppaparkki, suppalampi ja ylempää harjulta löytyy näköalatorni, wc, laavu ja nuotiopaikka. Alueella menee myös pururata ja talvella hiihtoladut. Hevonlinnankukkula samoin kuin Säärensuon reunamuodostuma kuuluvat samaan itä-länsi/koillinen harjumuodostelmaan. Hevonlinan muodostuma on jään reunan eteen muodostunut suisto, jonka ydin on soraa ja reunat sekä pääliosa hiekkaa. Harjumuodostelma on noin 6 kilometriä pitkä ja se rajoittuu pääosin savi- ja silttipeitteiseen maastoon. Harjumuodostuman keskiosan kokonaispaksuudeksi on arvioitu noin 40 metriä. Suomen viimeisin kokema jääkausi oli Veiksel-jääkausi joka vallitsi noin 116 000 – 11 500 vuotta sitten. Tänä aikana mannerjäätikkö ehti suureta ja pienetä useita kertoja peittäen Suomen välillä kokonaan jään alle ja välillä päästäen Suomen osin jäättömäksi. Suomen alue alkoi paljastua jään alta noin 13 000 vuotta sitten ja lopullisestikin jää hävisi Käsivarren Lapistakin 10 500 vuotta sitten peittäen Suomen suurelta osin veden alle. Aluksi kuivalle maalle levittäytyi…

Nenustannokka on yksi korkeimmista kallioista Teijon kansallispuiston alueella. Jääkauden sileäksi hiomilta kallioilta aukeaa näkymä Hamarijärvelle ja sen rannalla olevalla suolle. Teijolla kulkee valellus-ja ulkoilureittejä yhteensä n. 50 kilometriä. Helpoiten Nenustannokalle pääsee, kun ajaa autolla Sauruntielle ja jatkaa siitä P-paikalta merkittyä reittiä pitkin (n. 1.2km) metsän läpi kallioille. Reitti on merkitty valkoisilla ympyröillä joita löytyy niin puunrungoista kun kivistäkin.  Ainoa kohta missä polku haarautuu, kannattaa valita vasen polku, se johdattaa laavulle, josta on nousu suoraan kallioille kohti Nenustannokkaa. Alkumatka laavulle asti soveltuu myös liikuntarjoitteisille sekä lastenvaunujen kanssa kulkeville ja mikäli kaunis mäntymetsä kiinnostaa, suosittelen siellä käymään vaikkei kallioille asti ehkä pääsisikään. Valkoisia merkkejä seuraamalla löytää varmasti perille 🙂 Kalliossa näkyi hyvin jääkauden aikaansaamat uurteet. Kallion pintakerroksesta osa on lohjennut pois. Jääkausi hioi kallioitamme mukaansa ottamien irtokivien avulla. Jää vetäytyi ja laajeni useita kertoja ennen jääkauden päättymistä.  Lopullisesti jäätikkö suli noin 9500-8500 vuotta sitten, jolloin Suomessa oli kylmää ja pääasialliset puulajimme silloin olivat…

Salon Teijossa on metsähallituksen ylläpitämä kansallispuisto, joka pitää sisällään niin järviä, soita, jylhiä kallioita kun metsäkankaitakin. Teijolta löytyy kaikenkaikkiaan 40-50 kilometriä retkeilyreittejä, joista suurin osa on hyvin merkittyjä opasteineen. Alueelta löytyy myös 7 laavua joissa voi yöpyä, grillipaikkoja, joiden yhteydessä on wc ja mahdollisuus myös uida, telttailu- ja karavaanialue. Osa luontopoluista soveltuu myös pyörätuolilla liikkuville sekä lastenvaunujen kanssa kulkemiseen. Lähtöpisteitä on useita parkkipaikkoineen ja opasteineen, mutta me lähdimme liikkeelle Luontotalolta Matildajärven rannalta. Teijon luonnossa voi kokea pulppuavat lähteet ja metsäpurot, jääkauden sileäksi hiomat komeat kalliot, muinaisrantoja, kuten Jeturkasti ja Miilunummi, upeita karuja soita, reheviä lehtoja ja eläimistä mm kurkia, metsoja, hirviä, ilveksiä ynnä muita. Eri mittaisia patikkareittejä on monia, lyhyistä 2 km mittaisista reiteistä pidempiin 10 km mittaisiin. Reittejä yhdistelemällä voi lähes joka kerta kulkea eri pituisen reitin erilaisten maisemien läpi. Mahdollisuuksia on monia. Reittien lähtöpisteet Reiteillä ei ole varsinaisia lähtöpisteitä, vaan reitin voi aloittaa useasta eri pisteestä. Kaikilta pysäköintialueilta…