Tag

koski

Browsing

Hamarinkoski Perniönjoessa kuuluu Pohjankoskelta lähtevään ulkoilureitistöön ja on kooltaan hieman Pohjankoskea pienempi. Alueelta löytyy useita kartanoita joista Pohjankartano on suurin ja merkittävin. Pohjankartanolla oli näissä kummassakin koskessa myllyjä 1600-luvulla ja Hamarinkoskessa oli 1700-luvulla rautatakomo. Myöhemmin Pohjankoskessa toimi saha ja sähkövoimalaitos. Sijainti: Korvenkyläntie 199, Salo, Pohjankartanon Maatalous Oy:n kohdalta pihaan ja oikean puoleisinta hiekkatietä kunnes oikealla puolella näkyy pieni silta joen yli. Lähteet: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1802

Salon naapurissa Koskella Tl sijaitsee tämä Paimionjoen kaunis ja pauhaava Karjakoski jonka ympäristössä kulkee lyhyt ulkoilupolku. Kosken rantamaisema jäljellä olevina rakennuksineen on historiallisestikin merkittävä alue. Vanhasta asutuksesta kielii rannoilla nykyään villinä kasvavat Juhannusruusut 🙂 Veden ollessa matalalla voit kokea sademetsä-viidakon tunnelmaa kävelemällä aivan joen uomaa pitkin. Kostea ja vehreä uoma lintuineen ja kasvillisuuksineen on henkeäsalpaava  kokemus <3 Alempana joki haarautuu hetkellisesti kahdeksi ja vielä alempaa löytyy toinen pienempi koski Kosken kylä on yksi viidestä kylästä jotka joskus 1400 luvun paikkeilla sijaitsivat nykyisellä Koskella Tl. Muita kyliä olivat Halikkola, Tuimala, Talola, Koski ja Patakoski. Halikkolasta löytyy ensimmäinen merkintä vuodelta 1420 ja jossa vuonna 1540 oli jo kuusi taloa (Jalli, Jolkki, Julla, Kittilä, Pietilä, Sätteri 1794, joista Jalli ja Kittilä sijaitsevat edelleen omilla paikoillaa ja Venho Jullan tilalla). Tuimalasta ensimmäinen merkintä löytyy vuodelta 1516 ja Isojaon aikaan siellä oli 5 taloa, Isotalo, Mäkelä, Wingo, Sulkala ja Jalli. 1700 luvulla seppä, mylläri ja…

1906 rakennettu yli 100 vuotta vanha Vuorilinnan voimalaitos seisoo jykevänä kuin aikaa uhmaten aivan Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rajalla Kiskonjoessa Salon Koskella. Edelleen toiminnassa oleva voimalaitos tuottaa vuodessa sähköä n. 2,1 gigawattituntia. Läheisistä järvistä Iso-Kiskoa ja Kirkkojärveä säännöstellään voimalaitoksen vesivoiman tarpeisiin. Koski on entinen rautaruukki jonka perustiruotsalainen Daniell Faxwell vuonna 1679. Faxwell oli saanut oikeudet Utön kaivoksiin Tukholman ulkosaaristossa. Kosken ruukki siirtyi kuparin sulatukseen 1790 luvun lopulla ja jatkoi tätä vuoteen 1848 asti. Raudanvalmistus jatkui Kosken uudessa, vuonna 1833 valmistuneessa masuunissa aina vuoteen 1890 asti. Kosken ruukki on yksi Suomen huonoiten tunnettuja ruukkeja johtuen ruukin omistussuhteista. Vanha ruukkialue on kokonaisuudessaan von Julin ja von Limbug Stirum sukujen hallinnassa ja yksityiskäytössä. Ruukki oli ensimmäinen joka aloitti toimintansa suuren Pohjan sodan jälkeen Suomessa ja Kosken ruukissa jalostettiin myös Orijärveltä vuonna 1757 löytynyttä kuparimalmia. Ruukkialueella sijaitsee Kosken kirkko joka on yksi Suomen neljästä yksityisomistuksessa olevasta luterilaisesta kirkosta. Kirkko siirrettiin tänne Antskogista 1780 luvulla. Ruukin…

Rekijoella Hitolanjoen myllykoskessa on ollut myllytoimintaa jo 1600 luvulta lähtien. Hitolanjoki on Uskelanjoen sivujoki ja saa alkunsa Kiikalan kirkonkylällä sijainneesta, mutta nyt kuivatusta Kurajärvestä. Pohjoisesta Hitolanjokeen yhtyy ennen Kurajärveen laskenut Satakoskenoja, joka on nyt johdettu järven ohi. Satakoskenojan haaroja ovat Kultalähteenoja ja Huhdinoja, jotka saavat alkunsa Hyyppärän harjualueelta sekä alueen ulkopuolelta virtaava Kertomuksenoja. Nykyinen Rekijoen mylly on rakennettu 1800-1900 taitteessa ja on ollut myllykäytössä viimeksi vuonna 1994. Myllyn luota alkaa Rekijokilaakson Natura-alue sekä luontopolku. Lähde: http://www.jauhanen.com/mylly.html Sijainti: Isohiidentie 1190,  25380 Rekijoki

Juvankoski Salon Perttelissä Pernjoen varressa on yli 21 metriä korkea ja 310 metriä pitkä koski jonka rannoilla sijaitsevat vanhat historialliset rakennukset joita ovat mm punainen vanha saharakennus, keltainen 1800 luvulta peräisin oleva päärakennus, jota paperitehtaan aikoina on käytetty kartongin tuotannossa ja joka on maamme vanhin paperiteollisuuden säilyneitä tuotantorakennuksia sekä vanha vesivoimala ja muita rakennuksia. Joen rannoilla näkyvät kivirakennelmat ovat vanhaan vesivoimalaan liittyvän 200m pitkän  vesirännin kivijalustoja. Rakennusten sisälle ei kannata mennä, sillä ne näyttivät olevan erittäin huonossa kunnossa. Sijainti: Juvankoskentie noin 211 kohdalla Perttelissä Lähde: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4942

Kuusjoen varrella Vaskiolle päin mentäessä on pieni koski josta löytyy vanhan Impolan myllyn jäänteitä. Joen reunalle pääsee Turilantien puolelta pellon viertä, mutta on varottava menemästä yksityisten omistamille tonteille. Joessa uiskenteli joutsenpariskunta kun kävimme illalla siellä kävelemässä, itse koski oli voimakkaasti virtaava ja rouhean karikkoisen oloinen viehättävä paikka, kesällä varmasti mukava päiväkävelykohde 🙂 Sijainti: Turilantie 957, Salo

Märynummella sijaitsee yksi erittäin kaunis ja kohtalaisen iso puro joka mutkittelee ja solisee kauniisti metsässä muodostaen aika ajoin pieniä putouksia. Purolle pääsee polkua pitkin Märynummen koirahallin lähettyviltä ja polku seurailee puron vieressä hyvän matkaa. Tämä on oivallinen paikka tehdä pieni kävelylenkki vaikka lasten tai koiran kanssa. Puro pienine putouksineen on myös mukavaa katsottavaa ja valokuvattavaa. Syysaamuina metsään laskeutuu tunnelmallinen usva ja paikka on silloin erittäin kuvausellinen. Sijainti: polulle pääsee parhaiten Hirvitieltä Märynummen koirahallinläheltä