Avainsana: Kaivokset

Kalkki-Petteri

1897 perustettu kalkkitehdas sai alkunsa, kun förbyläinen merikapteeni Karl Forsström ystävänsä kanssa huomaisivat Lohjan runsaat kalkkikiviesiintymät ja vuorasivat kaksi niistä 40 vuodeksi. Sijainnit olivat tarkkaan harkitut, sillä kalkinpolttoon tarvittiin paljon polttoainetta, jota oli mahdollista saada edullisesti Lohjanjärven rannalla sijainneilta kahdelta höyrysahalta. Järveä pitkin oli myös 

Niksaaren vanha kalkkilouhos

Lehtipuumetsän sisälle menevän pikkutien vasemmalla puolella oli verkkoaidoin suojattu tumman veden täyttämä suuri avolouhos jonka ylhäältä avautui upeat näkymät tähän vanhaan kaivokseen! Särkisalo lukeutuu Varsinais-Suomen kalkkiteollisuuden varhaisiin keskuksiin. Seudulla on louhittu sekä kalkkikiveä että marmoria. Armonlaakson tien vieressä avautuu veden täyttämä vanha kalkkilouhos, jonka ympäristössä on säilynyt 

Malmbergin kaivos

Mahtavat kivikasat paljastavat alueella tehtyjen kaivausten laajuuden. Kaivos oli toiminnassa vuosina 1670-1866 ja sieltä louhittiin yhteensä 15070 tonnia malmia. Malmbergin kallio Leilän kylässä lienee saanut nimensä malmipitoisuutensa ansiosta?   Jäteivikasojen lisäksi paikalla on hyvin säilyneet kivitalon jäännökset. Pitkin metsää on aidattuja avolouhoksia, jotka ovat jo 

Aijalan kaivos

Aijalan kaivos

Kaivos oli toiminnassa vuosina 1948-1961 ja tuotti kuparia, sinkkiä, rikkiä sekä pieniä määriä kultaa ja hopeaa. Myöhemmin oman malmin ehdyttyä Aijalassa jalostettiin viereisen Metsämontun kaivoksen malmia, tämä oli vuosina 1950-1970. Lyijymalmia Aijalassa on louhittu jo vuodesta 1677 alkaen aina 1919 asti ja Aurumissa 1685-1957. Rautamalmia louhittiin