Saippuan teko on parhaimmillaan parasta terapiaa

Saippuan teko on parhaimmillaan parasta terapiaa

Tervehdys.

Mulla on ollut tänään huono päivä. Huomasin, että henkilö jota olin pitänyt ystävänäni on poistanut mut kavereistaan Facebookissa. Oikeastaan emme juurikaan enää olleet edes tekemisissä joten en tiedä miksi se iski niin kovin? Päivän aikaan on vaikeaa ollut saada aikaiseksi mitään ja talon lämmittäminen, pyykinpesu yms ovat olleet aikamoisen pakottamisen takana.

Olen katsellut myös telkkua. Silta-sarja on todella mielenkiintoinen ja sen parissa olen pystynyt olemaan muutamia kymmeniä minuutteja kerrallaan keskittyneesti ja sitten olen taas lähtenyt vaeltelemaan asunnossa. Jotakin tekisi mieli tehdä, mutta mitään ei saa aikaan. Onko tunne sulle tuttu? Mulle on, se on aika usein läsnä arjessani 🙁

Tässä istuskellessa sitten mietin tekisinkö yhden satsin suolasaippuaa. Taikatehtaaseen meneminen itsessään on jo eräänlainen ”zen maailma”, sen valkoiset seinät, työvälineet, hyllyillä järjestyksessä olevat tarvikkeet ja koko oma maailmansa saa mieleen rauhan ja ajatukset eivät enää harhaile missään muualla kuin siinä hommassa jota kulloinkin olen mennyt sinne tekemään.

Taikatehtaassa vallitsee täysi rauha. Useimmiten en ota edes puhelinta sinne mukaan. Se hetki jonka siellä vietän on vain minulle ja saippuoille ja keskityn siihen täysillä. Taikatehtaassa saan ajatuksiltani rauhan ja puuhastelu siellä auttaa katkaisemaan minkä tahansa mielessä myllertävän asian.

Sovitan kulloisenkin reseptin vapaana olevien muottien mukaan, otan ainekset ja tarvikkeet esille, laitan suojavarusteet päälleni, laitan musiikkia Youtubesta ja ryhdyn punnitsemaan aineksia astioihinsa.

Saippuan teko, niin kuin mikä tahansa muukin käsillä tekeminen tai taiteellinen luominen, ovat parasta terapiaa mitä kukaan voi koskaan saada. Ajatuksiini ei mahdu mitkään huolet, kun keskityn tekemään mitä rakastan <3

Alla Rasvanäpin saippuoita kahdesta eri erästä.

Tänäänkin syntyi 32 Särkisalon Suolasaippuaa puuterilumen leijaillessa taivaalta ja peittäessä saartamme kauniin pumpulimaisen lumieitteen alle. Portailla kynttilät loistivat lyhdyissään, kun astelin onnellisena työni päätteksi takaisin kotiin.

Tunnen oloni hyvin onnekkaaksi <3

Toivoisin, että jokaisella olisi mahdollisuus tehdä sellaista työtä joka tuottaa näin paljon iloa kuin omani minulle <3

Kiitos, että luit. Palataan taas toisella kertaa 🙂

 

 



Vastaa


%d bloggaajaa tykkää tästä: