Snappertunassa sijaitsee Suomen komein linnanraunio, Raaseporin linna. Se rakennettiin joskus 1300 luvulla jolloin meri vielä ympäröi kalliota jolla se seisoo.

Keskiajalla linnaan oli pääsy vain harvoilla ja valituilla. Linnan ollessa vielä saaressa kuljettiin sinne idän suunnasta Linnanmalmilta siltaa pitkin. Kulkijat pysäytettiin ensin linnan ulkopuolella Tallisaarella josta matka jatkui toista siltaa pitkin. Tämä silta oli nostosilta jota turvasi porttitorni eli barbakaani, uloke joka sijaitsi pyöreän tornin vieressä ja josta enää tänä päivänä on jäljellä vain perustukset.

Kulku barbakaanille, ensimmäinen näkyvä oviaukko oikealla.

 
Alhaalla barbakaanin jäännökset.

Tornin yläkerroksen  ja tornin molemmin puolin olevien esilinnojen ampuma-aukoissa päivystivät linnan vartijat ja puolustajat.

Ampuma-aukko

Linnaa suojasi myös raskas laskuportti. Porttitornilta linna haarautui kolmeen osaan, kaakkoiseen esilinnaan, itäiseen esilinnaan ja suoraan edessä oli päälinnan portti.
Linnaa kiersi matalaan veteen pystytetty valtava puinen paaluvarustus, joka vaikeutti kutsumattomien laivojen pääsyä linnalle. Paaluja on yhä näkyvillä linnaa ympäröivän nurmen keskellä.

Keskiajalla moni linnalle tullut pääsi vain päälinnaa ympäröiville esilinnoille saakka, sillä kulku päälinnaan oli tarkoin rajattu. Esimerkiksi linnaan pestattuja palkkasotilaita ei pidetty tarpeeksi luotettavina, jotta heidät olisi päästetty esilinnoja edemmäs.

Päälinnan portti on vuosisatojen kuluessa pahoin vaurioitunut, mutta porttia sulkeneen puomin syvä kolo on edelleen nähtävillä sisäänkäynnin vasemmalla puolella.
Tornin ylimmästä kerroksesta avautuu näköala joelle jota ennen kutsuttiin Linnansalmeksi. Maannousemisen myötä merenpinta on tällä kohdalla laskenut lähes 2 metriä keskiajan jälkeen.

Isoilla kauppalaivoilla tai sota-aluksilla ei ole koskaan ollut asiaa linnalle. Kapea ja matala vesitie kallioisine kareineen teki pääsyn mahdottomaksi, joten isot alukset joutuivat jäämään merenselälle Linnansalmen suiston edustalle. Linnan varsinainen satama lienee ollut Prästholmen-nimisen saaren edustalla kahden kilometrin päässä linnasaarelta. Tästä ovat muistona Prästholmenin silokallioon tehdyt kalliopiirrokset, joista löytyy mm. linnan historiasta tuttujen Bonde- ja Tott-sukujen vaakunat.
Raaseporin linnan historiaan liittyy yksi keskiajan tunnetuimmista haaksirikoista Itämerellä. Myöhään syksyllä 1468 Lyypekistä lähti kohti Tallinnaa Hennike Wromen kipparoima iso kauppa-alus. Matkustajina oli sotaväkeä ja kauppiaita sekä kotimatkalla ollut Raaseporin linnanpäällikkö Laurens Akselsson Tottin puoliso ja poika. Kyseessä oli todellinen aarrelaiva, jossa oli arvohenkilöiden lisäksi suuri määrä kultarahaa.
Myöhäinen lähtöajankohta osoittautui kohtalokkaaksi, sillä alus joutui syysmyrskyyn ja katosi Raaseporin edustalla. Yksikään mukana ollut ei pelastunut, mutta rannoille ajelehtinut hylkytavara kertoi laivan kohtalon. Onnettomuuden mittavuudesta kertoo Lyypekkiin pystytetty muistomerkki. Tarinan mukaan Raaseporin yössä toisinaan nähty valkoasuinen rouva on linnanherran puoliso, joka yhä etsii hukkunutta poikaansa.

Keskiajalla linnan keskipisteenä oli Suuri linnantupa eli nykyinen Ritarisali. Suurimpana huonetilana se oli toimi juhlien pitopaikkana. Päälinnan siipi jossa Ritarisali sijaitsee on luultavasti rakennettu 1400 luvun puolivälissä. Linnaa hallitsi tuolloin Kaarle Knuutinpoika Bonde.



Juhlissa ruoka ja juoma jaettiin 3-4 eri pöytään. Parasta olutta oli linnanvoudin pöydässä, paitsi jos linnassa oli arvokkaita vieraita, silloin katettiin herrainpöytä johon jaettiin parhaat tarjoilut.

Se saattoi olla jopa korokkeella osoittaen pöydässä ruokailevien arvovaltaa. Herrainpöydässä oli tarjolla parasta herrainolutta ja herrainleipää, joskus jopa viiniä ja vehnäleipää.

Toiseksi parhaat oluet ja leivät oli ns. soinien pöydässä jossa istui suurin osa linnan sotilaista ja käsityöläisistä. Vaatimattomimpiin tarjoiluihin saivat tyytyä linnan palvelusväki.
Keskellä linnaa sijaitsee linnan piha. Pihan itäsiiven alakerran lähimmässä huoneessa oli linnan keittiö jossa tarinan mukaan oli niin suuri uuni, että siinä mahtui paistamaan kokonaisen härän!

Keittiön oviaukko suoraan edessä vasemmalla. (Huone nro12).

 
Kuvan vasemmalla keittiö linnan 2. kerroksesta nähtynä.

 
Uuni löytyi 1890 luvun kaivauksissa, mutta sortui heti löytymisen jälkeen. Keittiötä vastapäätä löytyy edelleenkin linnan olutpanimon suuren muurinpadan perustukset ikkunan edestä.
Linnassa juotiin keskiajalla tynnyrillinen olutta päivässä, joten linnan olutkellareiden sortuminen keväällä 1558 oli kova isku linnalle ja pian tämän jälkeen linna autioituikin täysin.
Raasepori raunioitui nopeasti. Ritarisalin lattioiden ja niiden alla olevien kellariholvien lisäksi alkuperäisten seinien sisäpinnat ovat sortuneet eikä salin yksityiskohtia enää juurikaan ole nähtävillä.
Keskellä linnan piha, vasemmalla ja oikealla sijaitsi alimmassa kerroksessa varasta- ja työtiloja, ylemmässä kerroksessa asuinhuoneita.

 





Näkymä linnan pihalle barbakaanin suunnasta.

Sisäpihaa kiertävän kulkutason paikalla oli aikanaan linnan toinen kerros huoneineen. Linnan parhaimpiin huoneisiin kuuluivat itäsiiven kaksi tupaa, joihin johtivat portaat suoraan pihalta. Tupien isot ikkunasyvennykset erottuvat yhä muureista.

Galleri eli kulkutaso. Tupien ikkunat kaksi taaimmaista isoa ikkunaa muurissa.

Tupien alta on löydetty aikoinaan hyvin nokinen huone, tämä on ollut keskuslämmitysjärjestelmän lämmityshuone, josta on johdettu kuumaa ilmaa ylempänä oleviin huonesiin (kuva myöhempänä).

Mukavuuksiin kuului myös ns. privetti eli linnan ulkomuurille työntyvä käymälä. Privetin paikka erottuu yhä isona oven kaltaisena aukkona pohjoistornin seinässä.

Privetti kuvassa keskellä 2.ssa kerroksessa.

 

 

Huone nro 13 eli linnan lämpökeskus.

 
Huone nro 13, lämpökeskus

 
Lämpökeskus

 
Kulku ulkoa kellariin (huone nro. 5)

 
Kellaria (huone nro. 5)

 

Kellarin rappuset linnan pihalle

 
Näkymä huone nro: 5:stä eli kellarista linnan pihalle.

 
Linnan piha, virallinen sisäänkäynti suoraan edessä, oviaukon jälkeen barbakaani.

 
Osin sortunut oviaukko kuvassa vasemmalla johtaa pohjoisen tornin tornikamariin.

 
Portinvartijan kamari.

 
Linnan piha, kuvassa oikealla näkyvät rappuset kellariin (huone nro 5).

 
Suoraan edessä varastokamari nro 6 ja varastokamari/asevarasto nro 8.

 
Vasemmalla olutpanimo, oikealla pohjoisen tornin tornikamari.

 
Kulku varastokellarille (nro3).

 
Huone nro 3 eli varastokellari.

 



Portaat tornikamariin.

 
Tornikamari, linnan 2. kerros.

 


Ikkuna itään.

 
Näkymä tornikamarista barbakaanille.

 
Ikkuna etelään.

 
Näkymä ikkunasta Eteläiseen esilinnaan.

 

Portaat kappeliin.

 

Kappeli.


Ampumakäytävä, nro 23.

 






Ritarisali, nro 16.

 
 





Lataa ylläoleva PDF metsähallituksen sivuilta.
Sijainti: Raaseporin linnantie Snappertuna
Lähteet: Linnan opastekyltit
http://www.raseborg.org/slott/fin
http://www.visitraseborg.com/fi/nahtavyydet/raaseporin-linna

Author

Johanna Amnelin -Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto -Suorittaa parhaillaan luonnonkosmetiikan tuotekehittäjän tutkintoa Johanna on taiteellista sukua sekä äitinsä, että isänsä puolelta ja onkin taiteillut niin kynän, pensselin, kameran kuin tietokoneenkin avulla. Johannan valokuvia on kutsuttu näyttelyihin aina Sveitsiin ja Lontooseen saakka, lisäksi amerikkalaisen countrytähden Waylon Jennigsin tyttärenpoika, Struggle Jennings on käyttänyt Johannan kuvia usein blogeissaan. Koulutukseltaan hän on tuotekehittäjä, mutta ammatiltaan taivaanrannan maalari CV

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: