Heipahdus ihana lukijani!
Syksy on tavallaan ihanaa ja rauhoittavaa aikaa. Kuolevien ja talviunille painuvien kasvien kauniit värit valloittavat maiseman ennen raadollisen synkän ja pitkän harmaan kauden alkua. En pysty estämään tajuntaani ajattelemasta ja ahdistumasta siitä sateisesta ja pimeästä ajasta, josta kaikki se tuleva värien loisto kielii. Tänä syksynä tuntuukin, että masennuksen ja toimintakyvyn lamaantumisen minimoimiseksi on otettava kaikki keinot käyttöön!
Pari artikkelia sitten kerroinkin millaisia aurinkokennovalaisimia olin laittanut puutarhaamme. Tänään olisi tarkoitus laittaa kalliokukkapenkin raivauksen ajaksi pois nostetut pylväs pihavalomme takaisin paikoilleen. Ja tottakai nettishoppasin myös ihan sähkölläkin toimivia puutarhan tunnelmavaloja, nuo aurinkokennovalot kun eivät silloin pimeimpään aikaan enää juurikaan loista 🙁
Meidän paikallisesta puutarhakaupasta löytyi kivoja syyskasveja ja vaihdoin keväällä laittamani kukkaset nyt talven yli sopiviin. Kivat puutrhatontutkin löytyivät sieltä 🙂
Nettishoppasin K-Raudasta 30:n ledin hehkulamppuketjuja ylä- ja alapihalle kumpaankin ja 5:n ledinvalon maapiikkivalaisimet myös ylä- ja alapihalle. Maapiikkivalaisimet tulevat kukkapenkkien reunuksille. Alapihalla siis siihen kukkapenkkiin, joka on ulkoporealtaan kivijalan edessä ja yläpihalla ehkä tuon valkoisen aitakeitaan lähistölle? Hehkulamppuketju taas yläpihalla tulee jonnekin puutarhavajan lähettyville roikkumaan ja alapihalle taas pergolan alle roikkumaan, kunhan sellaisen saamme 😀
Pihahommissa vierähtikin tovi! Kello oli jotakin yhdeksän paikkeilla illalla, kun vihdoin tulimme kaikki sisälle! Mies ahersi pihavalomme takaisin paikoilleen ja madalsi isäni tekemät allasrappuset sopivammalle korkeudelle. Poika leikkasi hiukan ruohoa ja puuhaili omiaan ulkona. Ja minä taas kaivoin sieltä luumutarhan perukoilta sen ison pionin ja toin tänne etupihan kukkapenkkiin.
MAINOS:
Samalla kaivoin (toivottavasti oikeat taimet!) mökinruusua (oma tunnistukseni) ja jotakin toista ruusu, en nyt enää muista mitä, mutta jonka huomasin tuossa kesän aikana ja päätin siirtää turvaan. No ensinkin ei siellä ötökkäisessä ryteikössä kovin kauvaa jaksanut heilua lapion kanssa ja ruusuista sainkin vain pari hentoista juurivesaa! Täytyy vaan nyt toivoa, että ne olivat edes oikeaa lajiketta eikä mitään “rikkaruusua” 😀
Luumutarhan pioni oli aniliinin punainen, suht korkea pioni ja toinen ruusu oli vaalean kellertävä ja kerrattu (kuvat alla).
Yläpihan röntsähtäneestä kukkapenkistä siirsin myös kaksi pionia kukkapenkin toiseen päähän. Tämä röntsähtänyt pääty on varattu ruusuilleni ja alppiruusuilleni. Pionit asuttakoon oikeaa laitaa 😀
Kaikki siirtämäni pionit jakautuivat kuin itsestään siirtäessäni niitä ja sainkin varmaan nyt 5 pionia kolmen siirtämäni sijaan 🙂 Katkoin niiltä varret, jotta juurtumiseen jäisi enemmän voimaa. Siirsin myös pari ruusua parempaan paikkaan. Keväällä kun ne istutin niin en todellakaan tiennyt mikä ryteikkö tuosta kukkapenkistä kasvaa ja kummatkin neilikkaruusut jäivät aivan liian varjoon! Nyt nekin on siirrety ja kukkapenkkiä taas vähän lisää kitketty. Tämä paikka on kaiketi ollut aika hoitamattomana viimeiset n. 15 vuotta ja kukkapenkit ovat tosiaankin ruohottuneet ja rikkaruohoa täynnänsä. Kitukasvuisia kasveja olen koittanut bongailla ja pelastella parempiin oloihin jos olen pystynyt!
Kaikkea ei onneksi saa tehtyä kerralla ja kitkemistä, ja pelastamista jää seuraavallekin vuodelle yllin kyllin 😀
MAINOS:
Muutama ruusuni jaksaa vielä ihastuttaa kukillaan ja löytyi tuolta toisesta kivikkopenkistä jälleen yksi minulle uusi kukkija 🙂 Aurinkokennovalot ovat ihan mukavia tunnelmantuojia vielä kun valoa jonkun verran riittää niiden akkuja lataamaan 🙂
Millaisia konsteja sinulla on mahdollisen kaamosmasennuksen hallintaan? Minulle kelpaa kaikki vinkit masennuksen vähentämiseksi ja jotenkin tuntuu, että tänä talvena vinkkejä tullaan tarvitsemaan!
Kiitos, että luit!
Katso tutkimus klikkaamalla kuvaa.
Yksi vastaus