Kesällä 2015 pääsimme tutustumaan Outokummun Vanhaan Kaivokseen. Tämä on ehkä Suomen suurin ja tärkein kaivos tai ainakin kaiken suuren kaivostoiminnan alullepanija ja suuri tekijä koko Euroopan mittakaavassa!
Outokummun kaivostoiminta sai alkunsa vuonna 1908 kun Rääkkylän Kivisalmen ruoppaamisen yhteydessä löydettiin suuri kellertävä kivenlohkare. Tämä lohkare osoittautui erittäin metallipitoiseksi sisältäen sisältäen kuparia 750kg, rautaa 5000kg, rikkiä 8700kg, hopeaa 180g ja kultaa 16g ja painaen huikeat 15 000 kiloa!
Kiveä tutkittiin ja tutkimustyön vastuu annettiin vuori-insinööri Otto Trüstedtille joka johti tutkimuksensa Kuusjärvelle eli nykyiseen Outokumpuun.
Koska kuparimalmio oli piilossa mullan, turpeen ja hiekan alla, jouduttiin sitä etsimään koekaivauksin ja kairauksin. Lähes kahden vuoden etsintöjen jälkeen, 17. maaliskuuta 1910, timanttikairan terä puhkaisi kuparimalmion suonen. Outokummun aarre oli löytynyt.
Outokummun kaivoksesta muodostui vuosikymmenten aikana Suomen historian merkittävin kaivosteollisuuden keskittymä. Outokummun kaivoksen organisaatio piti sisällään historiansa aikana useita kaivoksia ja tuotantolaitoksia kuten Keretti, Vuonos, nk. Vanha kaivos, Hammaslahti sekä alkuaikojen kuparitehdas ja siihen liittyvät pienemmät malminnostopaikat. Kaivoksen yhteyteen perustettiin myös muita Outokumpu-yhtiön organisaatioita, joista merkittävin oli Outokumpu Oy:n Malminetsintä.
Outokummun ensimmäinen teollinen malminkäsittelylaitos oli oudon kummun rinteeseen rakennettu kuparitehdas, joka aloitti toimintansa vuonna 1913. Tehtaassa maan alta louhittu kuparimalmi jalostettiin harkoiksi, langoiksi ja nauloiksi. Osa malmikivistä kuljetettiin satamaan, joko Joensuuhun tai lähemmäksi Juojärven Pitkälahteen.
Kaivostoiminnan alkuvaiheessa vaikeudet olivat suuria. Vuonna 1917 koko kaivos siirtyi norjalaisten omistukseen. Hekään eivät onnistuneet luomaan tuottoisaa kaivosta eivätkä kannattavaa kuparitehdasta. Outokummun kaivos siirtyi takaisin suomalaisille vuonna 1921. Samalla kaivosyhtiön pääkonttori siirrettiin Outokumpuun, jossa se toimi 1940-luvun lopulle saakka.
Uudet ajanmukaiset kaivostyömenetelmät kasvattivat Outokummun kaivoksen tuotantomääriä. Vuonna 1929 raakamalmin louhinta ylitti ensimmäisen kerran 100 000 tonnin rajan. Outokummun päätuotteen, kuparirikasteen, laatu parani koko ajan. Toinen kaivosyrityksen menetykseen vaikuttanut asia oli kuparin maailmanmarkkinahinta. Kaivosyhtiöllä oli 1930-luvun alussa maailmanlaajuisen talouslaman vuoksi vaikeuksia, mutta Outokumpu-yhtiö selvisi lamasta ja vuonna 1932 Outokummun kaivos muutettiin osakeyhtiöksi.
Suomen teollisuuden kehitys oli 1930-luvulla nopeaa. Outokumpu Oy:n historiassa ajanjakso 1930–50 oli voimakasta kasvun aikaa. Yhtiö avasi ympäri Suomea uusia tuotantolaitoksia. Outokummun kaivos oli kuitenkin koko yhtiön toiminnan selkäranka. Pelkästään Outokummun kaivoksen työntekijämäärä kasvoi vuosina 1937–1953 932 hengestä 1142 henkeen. Vielä vuonna 1955 lähes 90 % kaivosyhtiön kuparintuotannosta tuli Outokummun kaivokselta ja Outokumpu Oy:stä tuli eräs Euroopan tärkeimmistä kuparintuottajista.
1920 luvulla uuden johtajan Eero Mäkisen käskystä Outokummussa tehtiin uudistuksia tuotannon kasvattamiseksi ja uusien tehokkaampien tuotantolaitosten avulla Outokummun tuotanto kasvoi ja kuparin laatu parani. 1920 luvun loppuun mennessä Mäkinen oli saanut kituuttavan kaivoksen uuteen nousuun. 1930 luvun alussa kaivosyhtiöillä oli maailmanlaajuisen laman takia paljon vaikeuksia, mutta Outokumpu selvityi lamasta ja muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1932.
1930 luvulla Suomen teollisuuden kehitys oli nopeaa. Aika välillä 1930-1950 oli Outokummulle voimakasta kasvun aikaa. Yhtiö avasi useita eri tuotantolaitoksia ympäri Suomea.
Outokummun vanhalla kaivoksella oli esillä valokuvanäyttely jonka kuvien kautta pääsi tutustumaan entisaikojen kaivosmiesten elämään.
Ennen muinoin kaivosmiehet kärsivät ”kivikeuhkoista” jota lievittämään sen aikaiset lääkärit kehottivat polttamaan tupakkia niin paljon kuin mies pystyy ja juomaan paljon alkoholia niin kauan, että oksentaa. Näiden uskottiin puhdistavan keuhkoja, nyttemmin tosin tiedetään, että tämä ei pidä paikkaansa ja tämän päivän kaivosmiehet käyttävätkin hengityssuojaimia. Nykyään suuri osa työstä tapahtuu koneissa jotka ovat lämmitettyjä sekä äänieristettyjä ja suojaavat työntekijöitä pölyltä ja melulta.
Ennen vanhaan kaivostuneleissa työmiehet käyttivät valoinaan karbidilamppuja, joita yllä olevassa kuvassa näkyy pöydällä.
Karbidilamppujen polttoainesäiliöön laitetaan kiinteää kalsiumkarbidia, josta muodostuu helposti syttyvää asetyleenikaasua kun se reagoi veden kanssa. Karbidilampuissa on vesisäiliö, josta vettä johdetaan karbidiin.
Joskus lamppu pimeni kaivostunnelissa ja silloin kaivosmiehen ei auttanut kun sytyttää tupakki ja istua niille sijoilleen odottamaan seuraavan vuoron saapumista. Jos työmies olisi lähtenyt haahuilemaan tunnelista ulospäin, olisi hän todennäköisesti tipahtanut pilkkopimeässä johonkin tunnelin pystykuiluista ja kuollut.
Outokummussa kaivoksen perimmäisessä luolassa asuu pelottava vuorenpeikko!
Outokumpu Oyj:n toiminta alkoi Vanhasta Kaivoksesta ja jatkui myöhemmin Mökkivaaralla, Keretissä ja Vuonoksessa. Kaivoksista saatiin kuparin ohella sinkkiä, nikkeliä, kobolttia, rautaa, kultaa ja hopeaa.
Suurin osa Outokummun kaivosalueen nykyisestä rakennuskannasta, mm. vanha kaivostupa, murskaamo ja nostotorni, nostokonehuone ja rikastamo sekä vanha voima-asema ovat kaivoksen suurtuotantokaudelta 1920-luvulta.
Kävimme myös tornissa, tottakai.
Huterien rappusten jälkeen pääsimme tuulisen tornin ylätasanteelle, josta aukenivat näkymät ympäri Outokumpua.
Kaivokselta louhittu malmi jalostetaan kaivoksen rikastamossa puolijalosteeksi eli rikasteeksi. Rikastuksen tarkoituksena on erottaa mahdollisimman edullisesti ja täydellisesti malmin arvomineraalit. Arvokasta mineraalituotetta kutsutaan rikasteeksi ja arvotonta jätteeksi.
Outokummun malmeista tärkein oli kupari.
Sijainti: Kaivosmiehenpolku 2 Outokumpu
https://www.finna.fi/Record/lusto.M011-140247
http://www.outokummunkaupunki.fi/historia
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1112
