Perniön Aaljoella sijaitsee suuret laakeat kalliot nimeltään Onnenmäki. Onnenmäeltä on löytynyt kolme muinaista hautaröykkiötä, joista kaksi sijaitsee aivan Onnenmäen korkeimmalla laella.
Helposti löydettävissä on kaksi kallion laella sijaitsevaa röykkiötä joiden koot ovat 6,5 x 6,5 m ja 9 x 8 m. Röykkiöt ovat n. 11 metrin päässä toisistaan. Kolmas röykkiö on saman kallion eteläreunalla, mutta se on peittynyt hakkuujätteeseen emmekä löytäneet sitä.
Onnenmäki on suuri kallioalue ja helpoiten löydät kaksi ensimmäistä röykkiötä, kun seurailet paljasta kalliota ylöspäin kunnes näet nuotiopaikan.
Jatka nuotiopaikalta vielä eteenpäin ja hiukan vasemmalle kallioalueen päähän ja mene siitä vasemmalle metsään. Näet pian seuraavan kallion laen jonka päällä kaksi röykkiöistä sijaitsee.
Hiidenkiuas on lähinnä Suomen meren rannikkoseuduilla tavattava hautaröykkiötyyppi, joka on jo vanhastaan liitetty kivikauden Kiukaisten kulttuuriin ja pronssikauden asutuskulttuureihin Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa. Tutkitut hiidenkiukaat on tulkittu aina haudoiksi, joiden sisältä tavataan erilaisia rakenteita ja joskus myös aikakautensa esineistöä.
Luonnossa tavattavat kivikot voivat olla joko luonnon muovaamia tai ihmisten tekemiä. Luonto saattaa saada aikaiseksi kivikon pakkasrapautumisen takia (rakka), järven tai meren rantavoimien ja huuhtoutumisen seurauksena (pirunpelto) tai jääkauden kuljettaman kivikon muodossa.
Kivikasat ovat useimmiten ihmisten aikaansaannosta. Joskus hautaröykkiönä tutkittu kivikasa on osoittautunut joksikin muuksi ihmisen tekemäksi rakennelmaksi. Tällaisia ovat olleet muun muassa viljelysraunio, uuninpohja, käyttökiviröykkiö, kivenhakkaajan jätekasa, uhriröykkiö, rajamerkki, merimerkki, rakennustöiden jättämä kivikasa, saunan- tai riihen kiuas tai sotavarustus. Kun kyseessä on pelkästään kivistä ladottu kasa, voi sen alkuperäinen tarkoitus jäädä toteamatta. Tällöin otetaan päättelyssä avuksi kivikasan oheislöydöt, rakenne, sijainti ja perinnetieto.
Myöhäisellä kivikaudella, pronssikaudella ja rautakaudella tehtiin merenrannikon asuinpaikoilla hautoja kasaamalla luonnonkiviä kivikirstussa tai hirsihuoneessa olevan ruumiin päälle. Tällaiset hautaröykkiöt rakennettiin korkeille ja näkyville paikoille silloisen asutuksen viereen tai sen pihapiiriin. Pronssikaudella merenpinta oli nykyistä korkeammalla ja hautaröykkiöt sijaitsivat tuolloin muinaislahtien rannoilla tai -saarien huipuilla. Nykyään nämä hautaröykkiöt löytyvät metsien siimeksistä ja peltojen laidoilta. Vainajille laitettiin hautaan mukaan henkilökohtaisia esineitä kuten esimerkiksi aseita, solkia ja koruja.
Rannikkoseudun hiidenkiukaat muistuttavat ulkonäöltään muita kiviröykkiöitä, vaikka niitä tekivät muut etniset ryhmät ja joskus toisenlaiseen tarkoitukseen. Sisämaassa eli voimakkaana ja rinnakkaisena lapinraunioiden rakennusperinne, jossa ihmisiä haudattiin kivikasoihin tai raunioita rakennettiin uhrikäyttöön. Nämä röykkiöt sijaitsivat Sisä-Suomen järvien rannoilla näkyvällä paikalla. Merenkurkussa ja Pohjanmaalla tunnetut kastellit eli jätinkirkot eivät nykytietämyksen mukaan ole hautoja. Niiden rakentaminen on perusteltava muilla syillä ja niitä tehtiinkin aikaisemmin kivikaudella.
Onnenmäeltä on kivat näköalat ja kallioilta lähtee paikoin jyrkätkin rotkot alaspäin. Kallio on todella suuri ja todellakin näkemisen arvoinen!
Onnenmäelle voi ajaa autolla aivan kalliolle saakka ja siellä pääsee hyvin auton myös kääntämään.
Sijainti: Aaljoentie 364 kohdalta pikkutielle jonne osoittaa Onnenmäki kyltti
Lähteet: http://www.varsinais-suomi.fi/images/tiedostot/Maankaytto/2010/kaavoitus/Salo/01muimuiluettelo.pdf
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=586010014
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=586010015
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiidenkiuas
