Salon rajalta muutama kilometri Koskelle tl päin sijaitsee muinaisen Ancylusjärven rantadyynit.
Alunperin Auranmaan viikkolehdestä lukemani artikkeli sai minut innostumaan etsimään nämä vieläkin nähtävillä olevat rantadyynit. Paikalla pitäisi myös olla muinainen peuranpyyntikuoppa, mutta tätä valitettavasti emme löytäneet.
Muinaisen Ancylusjärven rantadyynit ympäröivät Siltasuota Tauselassa, linkistä löytyy Kansalaisen karttapaikan kartta kyseiselle paikalle.
Rantadyynit ovat paikoin hieman hankalasti löydettävissä mutta seuraamalla suon reunaa huomaa helposti dyynimäiset kohoumat maastossa.
Ancylusjärvi syntyi jääkauden aikana, kun jäätikkö suli ja vapautunut maanpinta alkoi kohoamaan ja sulki jääkauden sulamisvesistä syntyneen Yoldianmeren salmen joka yhdisti Yoldianmeren Antlanttiin.
Ancylusjärvi kattoi aikoinaan koko lounaisen Suomen aina Tornionkin yli saakka.
Useat Suomen järvistä ovat syntyneet kun Ancylusjärvi Ancylusvaiheen loppupuolella kuroi irti lahtia omiksi järvikseen maan kohoamisen vuoksi.
Ancylusjärven entisiä lahtia ovat mm. Saimaa, Oulujärvi, Näsijärvi, Vanajavesi ja Päijänne.
Tämän kuroutumisen ansiosta myös saimaannorppa jäi eristyksiin Itämeren altaasta ja alkoi kehittyä omanlaisekseen.
Ancylusvaiheen alussa myös ilmasto lämpeni ja aluksi vaivaiskoivuiksi jääneet koivikot vankistuivat, mutta ilmankosteuden ja lämpötilan noustessa männyt pian syrjäyttivät koivut valtapuina. Kauden aivan loppupuolella saimme myös jalavan ja pähkinäpensaan Etelä-Suomeen 🙂
Suomen ensimmäiset ihmisasutuksen merkitkin ovat löytyneet juuri Ancylusvaiheen ajalta.
Lasten kanssa voi leikkiä, että sammaleen alta löytyy muinaisen Ancylusjärven pohjahiekkaa ja sitä voi kerätä pieneen purkkiin vaikka muistoksi.
Tosiasiassa muinaisen järven pohjakerros on nykyään jo aika syvällä maan alla:
Heti kasvillisuuden alla on ohut, vaaleanharmaa maakerros, jota kutsutaan huuhtoutumiskerrokseksi. Sadevesi on valuessaan maassa alaspäin huuhtonut siitä alumiinia ja rautaa ja vienyt ne mukanaan alemmas maahan. Huuhtoutumiskerroksen alapuolella on oranssinpunainen, paksumpi maakerros, jota kutsutaan rikastumiskerrokseksi. Tähän kerrokseen huuhtoutumiskerroksesta peräisin olevat aineet ovat jääneet. Rikastumiskerros on hyvin tiivis. Se hidastaa veden valumista kasvien ulottumattomiin pohjaveteen. Rikastumiskerroksen alapuolella on muuttumaton pohjamaa. Pohjamaasta voi nähdä sen, millaista maaperä oli heti jääkauden jälkeen.
Sijainti: n. Tauselantie 161 kohdilla Koski Tl:ssä lähtee pikkuinen metsäpolku Salon suunnasta katsottuna tien oikealle puolelle, polkua ennen on metsässä pieni levennys johon mahtuu henkilöauto juuri ja juuri, tästä voi jatkaa kävellen ensin mökkitien näköistä polkua syvemmälle metsään kunnes alkaa näyttämään siltä että suo avautuu kohta vasemmalla.
Lähteet: http://www.klk.fi/tiedostot/harju_pose.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ancylusj%C3%A4rvi
