Saimme somessa kommentin liittyen kolmannen tahon tekemään dermatologiseen testiin eräästä tuotteestamme. Dermatologinen testi tehtiin ihotautilääkärin valvonnassa ja siihen osallistui 21 erästä ihosairautta sairastavaa henkilöä. Tutkimukseen valittiin henkilöitä seuraavien kriteereiden mukaisesti:
Tutkimushenkilöt, joilla oli lievä, kasvojen alueen ensimmäisen vaiheen ruusufinni (tyyppi 1), jolle ovat tunnusomaisia helposti ärtyvä iho sekä kasvojen keskiosissa (nenä, posket, otsa, leuka) esiintyvä punastuminen ja pysyvä punoitus (eryteema) sekä laajentuneet, pinnalliset verisuonet (teleangiektasiat). Tämän alatyypin potilailla voi esiintyä myös hilseilyä, ihon karheutta, turvotusta, polttavaa ja/tai pistelevää tunnetta.
Kommentoijan mielestä 21 testaajaa “ei ole riittävä meriitti” tuotteen vaikutuksesta.
Kosmeettisen tuotteen testit
21 osallistujaa on itse asiassa varsin yleinen osallistujamäärä. Olen itse nähnyt markkinoilla tuotteita, joilla on dermatologisissa testeissä havaittuja vaikutuksia ja testi on tehty 10:llä henkilöllä. 10-20 henkilöä on yleisin osallistujamäärä, joka kosmeettiselle valmisteelle tehdään ulkopuolisissa laboratorioissa.
Olen myös nähnyt monia tuotteita täällä, joilla väitetään olevan jokin vaikutus ja testitulokset, jotka tukevat kyseistä väitettä, mutta testi onkin tehty niin sanottuna “kotitestinä”, jossa käyttäjät kokeilevat tuotetta jonkin aikaa ja antavat oman arvionsa siitä, ilman ihotautilääkäri tai muun kolmannen tahon valvontaa tai tutkimusta.
Tällaiset testit eivät kuitenkaan ole virallisia testejä, vaikka ne eivät myöskään ole “virattomia” testejä. Ne ovat käyttäjätestejä, ja myös käyttäjätestejä voidaan käyttää markkinoinnissa. Käyttäjätestit eivät kuitenkaan anna tuotteelle kosmetiikkalainsäädännön mukaista “näyttöön perustuvaa tukea” jollekin tietylle vaikutukselle tai ominaisuudelle.
Näyttöön perustuva tuki tarkoittaa, että:
Kosmeettisesta valmisteesta esitetyt väittämät pitää pystyä tarvittaessa todistamaan. Jos näyttönä käytetään tutkimuksia, niiden on oltava hyödyn kannalta merkityksellisiä ja niissä on käytettävä hyvin sovellettavia menetelmiä. Menetelmien pitää olla valideja, luotettavia ja toistettavissa olevia. Dermatologinen testi kolmannen osapuolen tekemänä on tällainen menetelmä.
Käyttäjätestit eivät ole täysin luotettavia. Sen voi todeta, kun katsoo esimerkiksi meidän kolmansilla osapuolilla teettämien tutkimusten tuloksia, joissa ihotautilääkäri arvioi tulokset huomattavasti realistisemmin kuin käyttäjät itse. Siksi pelkkä käyttäjien antama arvio saattaa usein olla hieman liian optimistinen todellisuuteen verrattuna.
Ihotautilääkäri käyttää arvioinnissaan valokuvia ja ihon lähempää tarkastelua, esimerkiksi suurennuslasia ja erilaisia mittalaitteita. Tällaisia tutkimuksia harva käyttäjä voi omalle iholleen itse tehdä.
Tässä esimerkki ihotautilääkärin- ja käyttäjän antamasta arviosta erään tuotteen vaikutuksesta ruusufinni-iholla:
- Lääkärin arvion mukaan 52 % tutkimukseen osallistuneista koki kasvojen punoituksen vähentyneen merkittävästi.
- Testihenkilöiden oman arvioinnin mukaan 86% arvioi saippuan vähentäneen ihon punoitusta.
Kuten huomaat, käyttäjien oma arvio oli aika lailla optimistisempi.
Ihotautilääkärin valvonnassa, toistettavin ja standardisoiduin menetelmin tehdyn testin tuloksia voi laillisesti käyttää tuotteen markkinoinnissa. Käyttäjien itse kotonaan tekemät testaamiset taas eivät täytä “näyttöön perustuvan tuen” kriteereitä.
21 testaajaa, ihotautilääkärin valvonnassa on “riittävä meriitti” kertoa tuotteella olevan joitakin tiettyjä ominaisuuksia.
Kiitos, että luit😊