Kesäkuussa 2023 Suomea kohtasi odottamaton ja yllättävä makaronipula. Myllyn Parhaan Hyvinkään-tehtaalla sattui pastakoneen rikkoutuminen, joka johti laajamittaiseen makaronipulan syntymiseen.
Tämä ei siis koske vain yksittäistä makaronimerkkiä, vaan se on sama tehdas, jossa valmistetaan myös Keskon tuottaman Pirkan ja S-Ryhmän Kotimaista-merkin makaronit sekä monien muiden kotimaisten merkkien makaroneja. Tämä tarkoittaa, että makaronipula koskee lähes kaikkia Suomen markkinoilla olevia kotimaisia makaronimerkkejä.
Miten keskittäminen vaikuttaa makaroniin?
Suomessa kaupan ala on erittäin keskittynyttä. Kaksi suurinta toimijaa, K-ryhmä ja S-ryhmä, hallitsevat suurta osaa markkinoista. Tämä keskittyneisyys voi johtaa ongelmiin, kuten nyt huomasimme tämän makaronipulan yhteydessä. Kun yksi toimija kohtaa ongelmia, se vaikuttaa koko maan tarjontaan.
Myllyn Paras ei toki ole K- tai S-ryhmä, mutta keskittämisen ja tehostamisen (sekä halpuuttamisen) yleinen trendi on johtanut siihen, että Suomen kaikki makaronit tulevat käytännössä yhdeltä ja samalta tehtaalta.
Mistä koko Suomeen vaikuttava makaronipula johtuu?
Myllyn Parhaan emoyhtiö Lantmännen Cerealia joutui vetämään kesäkuussa kaupoista takaisin pastatuotteitaan, jotka saattoivat sisältää terveydelle haitallisia metallinpalasia. Tämä on johtanut siihen, että monissa kodeissa makaronilaatikko saattaa jäädä tekemättä. Nykyisten ennusteiden mukaan makaronipula jatkuu todennäköisesti vielä koko kesän ajan.
Tämä tilanne on herättänyt itsessäni ajatuksia kauppojen keskittymisestä Suomessa. Olen aina pitänyt pikkukaupoista, joita löytää ulkomailla lähes joka talon kivijalasta.
Onko kaupan alan keskittyminen hyvä vai huono asia?
Suomen kaupan alan keskittyminen parille suurelle toimijalle vaikuttaa sekä tuottajien saamiin palkkioihin että kuluttajien hintoihin.
Suuret ketjut neuvottelevat usein tuottajien kanssa alhaisemmista hinnoista, siten, että tuottajalle on monesti ”ota tai jätä” -tyyppinen vaihtoehto joko myydä kaupan määrittelemällä hinnalla, tai olla myymättä lainkaan, mikä taas johtaa pienempiin palkkioihin tuottajille.
MAINOS: "Tyttären akne katosi lähes kokonaan parin viikon käytön jälkeen."
Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolle! MAINOS PÄÄTTYY
Toisaalta suuret ketjut voivat myös tarjota kuluttajille alhaisempia hintoja suurempien ostovolyymien ansiosta.
Suomen kaupan alan keskittyminen on johtanut myös merkittäviin muutoksiin vähittäiskaupan rakenteessa yleensäkin, sillä keskittyminen on johtanut siihen, että pikkukaupat ovat vähentyneet ja ostokset ovat keskittyneet enemmän suuriin automarketteihin.
Pikkukaupat ovat perinteisesti olleet tärkeä osa suomalaista kaupankäyntiä, erityisesti pienemmissä kaupungeissa ja maaseutualueilla, jossa ne ovat tarjonneet paikallisia tuotteita ja henkilökohtaista palvelua.
Kuitenkin suurten kauppaketjujen laajentuessa ja keskittyessä, pikkukauppojen on ollut vaikea kilpailla niiden kanssa. Monet ovatkin joutuneet sulkemaan ovensa, koska ne eivät ole pystyneet kilpailemaan suurten ketjujen kanssa hinnoissa.
Pikkukaupat ovat tukeneet paikallista taloutta ja luoneet työpaikkoja myös syrjäseuduille. Suomessa olisi mielestäni tilaa tällaisille kaupoille, ihan maaseudulla, mutta myös kaupungeissa ja ne voisivat tuoda lisää monipuolisuutta ja joustavuutta kaupan alalle.
Itse olen aina ulkomailla ihastellut, että olitpa lähes missä hyvänsä, Euroopan metropolissa, kuten Prahassa tai Portugalin maaseudulla, on jossakin talon kivijalassa tai vastaavassa aina lähellä pikkuruinen kauppa, josta saat arjessasi tarvitsemasi hyödykkeet, ettei sinun ole aina tarvetta lähteä kauemmas suureen markettiin ostoksille.
Makaronipula on osoittanut, että keskittymisellä on siis hintansa ja se herätti minut pohtimaan, miten riippuvaisia olemme suurista toimijoista ja miten haavoittuvaisia olemme, kun yksi lenkki ketjussa pettää.
MAINOS: "Ei ruusufinnejä, ei kutisevaa ihoa, ei aknea, hyvästi kaikki iho ongelmat. Ja mikä parasta, voin jopa syödä vähän suklaatia, jos ihoni reagoi, tämä saippua kyllä pelastaa!"
Klikkaa kuvaa ja siirry sivustolle! MAINOS PÄÄTTYY
Koronaviruspandemian alussa Suomessa koettiin tilanne, jossa varmuusvarastojemme hengityssuojaimet osoittautuivat vanhentuneiksi ja niitä oli liian vähän. Tämä johti siihen, että poliitikot jopa väittivät meille, etteivät maskit olisi tehokkaita estämään viruksen leviämistä. Tämä väite on kuitenkin sittemmin kumottu ja tieteellinen näyttö on osoittanut päinvastaista.
Erityisen huomionarvoista tässä tilanteessa on kuitenkin se, että Saksa, jolla oli riittävästi maskeja, ja joka EU:n solidaarisuusperiaatteen mukaan olisi ollut velvollinen jakamaan maskeja myös muille maille, pidätti maskilähetykset lentokentillään ja ilmoitti pitävänsä kaikki maskit itsellään.
Rokotteiden kohdalla nähtiin alussa samankaltainen tilanne. Jotkut maat, jotka olivat hamstranneet suuria määriä rokotteita, olisivat voineet jakaa niitä niille maille, joilla rokotteita ei ollut saatavilla. Kuitenkin nämä maat tekivät päätöksen säilyttää kaikki rokotteet itsellään.
Eilen sattui silmiini uutinen, jossa kerrottiin Intian, maailman suurimman riisinviejän, kieltävän riisin viennin ulkomaille. Vaikka Suomessa riisin viljelymahdollisuudet ovatkin varmasti aika rajalliset, tämä uutinen herätti minussa jälleen kysymyksen; mitä tapahtuu, jos suurin osa kotimaisesta tuotannosta ulkoistetaan taloudellisista syistä ulkomaille ja sitten kohtaamme globaaleja katastrofeja, jotka vaikuttavat tuontiin? Saammeko enää elintärkeitä asioita, kuten öljyä, sähköä, ruokaa, akkumateriaalia jne?
Tämä asettaakin päättäjät suuren haasteen eteen. Miten tasapainottaa kuluttajien halu saada halpoja tuotteita ja samalla tukea kotimaista tuotantoa, kun Suomessa työvoimakustannukset ovat korkeat ja nostavat hyödykkeiden hintoja? Onko ratkaisu perustulo, työn verotuksen ja muiden kulujen alentaminen säilyttäen samalla palkkataso, vai onko olemassa jokin muu ratkaisu?
Keskittäminen ja tehostaminen
Keskittäminen ja tehostaminen ovat ikävä kyllä olleet keskeisiä trendejä viime vuosikymmeninä monilla aloilla, mukaan lukien kaupan ala, koulutus ja esimerkiksi terveydenhuolto. Nämä trendit ovat mielestäni johtaneet moniin ongelmiin, kuten työpaikkojen vähenemiseen, työn- ja koulutuksen laadun heikkenemiseen ja myös palkkojen laskuun joillakin aloilla.
Tehostaminen, kun tarkoittaa usein työvoiman vähentämistä tai laadun heikkenemistä, koska yritykset pyrkivät tekemään enemmän vähemmällä. Tämä taas johtaa sitten työpaikkojen vähenemiseen.
Keskittäminen voi myös johtaa palkkojen laskuun joillakin aloilla, koska suuret yritykset voivat ”neuvotella” työntekijöidensä kanssa alhaisemmista palkoista. Lisäksi suuret yritykset voivat investoida enemmän automaatioon ja teknologiaan, mikä myös vähentää työvoiman tarvetta.
Vaikka tehostaminen ja keskittäminen tuovatkin säästöjä yrityksille, ne voivat usein myös johtaa laadun heikkenemiseen. Esimerkiksi terveydenhuollossa tehostaminen on johtanut siihen, että potilaille annetaan vähemmän aikaa ja keskitytään vähemmän potilaan tarpeisiin. Tämä taas heikentää hoidon laatua ja sen myötä myös potilastyytyväisyyttä.
Olen henkilökohtaisesti havainnut lähipiiristämme, että kaikkiin vaikeisiinkaan sairauksiin tai vammautumisiin ei enää Suomessa anneta hoitoa. Hyvä terveydenhoito on meilläkin jo suurelta osin rikkaampien ja hyväonnisten oikeus ja jo niin monien muiden saavuttamattomissa.
Onnellisia ovat ne keillä on kattava työterveys, siksi meilläkin Saaren Taiassa on haluttu panostaa keskimääräistä parempaan työterveyteen ja tarjotaan monia sellaisiakin työterveyspalveluita mitä monet muut työnantajat eivät tarjoa, kuten hammashuoltoa, yleislääkäri ja 24h päivystykselliset käynnit sekä ilta- ja viikonloppukäynnit kaikissa Suomen toimipisteissä, työpsykologi, työfysioterapeutti jne.
Vähemmän tehostettu toiminta voisi siis luoda lisää työpaikkoja ja parantaa palvelujen laatua. Esimerkiksi juuri terveydenhuollossa voitaisiin palkata lisää henkilökuntaa, mikä mahdollistaisi paremman ja yksilöllisemmän hoidon sekä hoidon riittämisen kaikille.
Toki tuo on suurelta osin myös rahasta kiinni. Päättäjillä onkin nyt kova paikka katsoa mihin ne verorahat sitten riittävät. Toivottavasti he osaisivat ohjata niitä siten, että kaikki jotka terveydenhoitoa tarvitsevat, myös sitä saisivat.
Jos tehostusta ja halpuutuista vähän vähennettäisiin, voisivat myös kaupan alalla pienet, itsenäiset kaupat tarjota henkilökohtaisempaa palvelua ja ainutlaatuisia tuotteita, jotka erottuvat suurten ketjujen massatuotannosta ja jotka voivat tuoda heille asiakkaita.
Itse tykkäämme käydä etnisissä kaupoissa etsimässä erikoisempia ruokavaihtoehtoja, esimerkkinä nyt vaikkapa se riisi, jota meidän perheessä syödään aika paljon. Ulkomailla maukkaanpiin riiseihin tottuneina emme enää juurikaan osta riisiä tavallisesta ruokakaupasta, vaan etnokaupoista, sillä niiden riisit ovat laadukaampia ja maukkaampia kuin markettien Benssit ja Risellat.
Mielestäni kuluttajien tulisi arvostaa enemmän laadukasta tuotantoa ja palvelua. Tämä ei tarkoita, että pitäisi hylätä tehostaminen kokonaan, mutta asiat tulisi tasapainottaa paremmin laadun, työllisyyden ja kestävyyden kanssa.
Tämä edellyttää toki sekä poliittisia toimia että kuluttajien tekemiä valintoja. Kuluttajana voit tukea laadukasta tuotantoa ja palvelua valitsemalla tuotteita ja palveluja, jotka ovat kestävästi ja eettisesti tuotettuja, vaikka ne saattavatkin maksaa enemmän.
Esimerkiksi meillä Saaren Taiassa tuotteiden hintaa nostaa juurikin eettisesti tuotetut ja korkealaatuiset raaka-aineet sekä työvoiman kustannukset, joihin juuri esimerkiksi tuo aiemmin mainittu kattavampi työterveys vaikuttaa.
Haluan mainita tässä myös sen, että tiedostan kyllä täysin, kuinka vaikeaa voi olla joutua tekemään valintoja esimerkiksi ruoan, laskujen maksun ja lääkkeiden ostamisen välillä. Olen itsekin kokenut nämä haasteet ja tiedän, millaista se on. Kaikilla ei yksinkertaisesti vain ole mahdollisuutta tehdä tällaisia valintoja.
Poliittiset päättäjät taas voisivat koittaa luoda paremmin olosuhteita, jotka tukevat enemmän laadukasta tuotantoa ja palveluiden saatavuutta.
Kiitos, että luit loppuun. Tulipas taas pitkä ja rönsyilevä kirjoitus 😀
