Kuusiston Piispanlinnan rauniot

Käväistiin eilen kävelyllä Kuusiston Piispanlinnan raunioilla. Päivä oli lämmin ja aurinkoinen ja paikalla olikin lisäksemme lintubongari, onkijoita ja grillaajia 🙂
Linna kohoaa Kuusiston saarella mutkikkaan ja vaatimattoman tien päässä. Linnan lähellä on Kuusiston kartano.
Raunioiden vierestä löytyy wc:t, grillauspaikka ja laituri josta voi ainakin onkia ja varmaan myös uida.
Linnan vierustalla kiertävä kapea hiekkapolku soveltuu myös lastenvaunuille ja rollaattoreille.







Piispanlinna rakennettiin alunperin Suomen katolisen piispan turvapaikaksi 1200 luvun lopussa tai 1300 luvun alussa ja purettiin Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528.

Aikoinaan linna oli rakennuksena aivan ainutlaatuinen Suomessa.
Tutkimuksista on voitu todeta, että linnan rakennusjärjestys ei ollut ihan perinteinen.
Ensimmäisenä paikalle on rakennettu länsisiiven kolmihuoneinen yksikerroksinen kivitalo ja kellarityyppinen rakennus koillissiipeen.
Muuri ympärille on rakennettu vasta tämän jälkeen.
Eteläsiipi, jota perinteisesti pidetään vanhimpana rakennelmana, on rakennettu täällä vasta myöhemmin ja vasta kolmannessa rakennusvaiheessa on sisäänkäynti merenpuolelta tuotu nykyiselle paikalleen.



Muurissa on joissakin kohdin vielä nähtävissä kauniit tiiliset kaaret kertomassa aikaisemman ajan palatsipiirteistä, jotka jäivät myöhemmin rakennetun paksumman harmaakivisen muurin alle.
Nämä palatsipiirteet olivat korostuneet linnan eteläpuolella jossa oli siihen aikaan paljon koristeellisia portaikkoja ja kaaria.
Myös kauniit portaikot suljettiin myöhemmin.




Loistokkain kausi linnassa oli Maunu Olavinpoika Tavastin aikaan 1400 luvun alkupuolella ja hänen mainitaan myös rakentaneen suurimman osan linnasta.

Piispankronikassa Maunu II Tavastin sanotaan rakentaneen suurimman osan Kuusiston linnaa. Hänen aikanaan linna varustettiin vahvaksi kaupan ja puolustuksen tukikohdaksi: esimerkiksi päälinnan eteläosaan rakennettiin suuri nelihuoneinen palatsi sekä siipirakennuksia ja muureja korotettiin. Maunu II Tavastin aikana linnan pääsisäänkäynti siirtyi etelään maakannaksen kasvaessa maankohoamisen myötä Kuusiston saaren suuntaan. Linna oli loistonsa aikana ylellinen palatsi, jollaisesta moni ylimys saattoi vain haaveilla. Ympäröivät tilukset ja latokartano Kuusiston saarella tekivät piispan linnasta myös merkittävän ja vauraan taloudellisen keskittymän.
Piispa Hemming päiväsi vuonna 1344 kirjeensä ”Datum apud curiam nostram Custu”.  Vuonna 1440 virkaveli Maunu II Tavast päiväsi kirjeensä puolestaan näin: ”Datum in castro nostro Kusto”. Kartanoa merkitsevä curian tilalle oli tullut linna, castrum, joka oli tuosta eteenpäin käytössä. Nimityksen muuttuminen heijastanee myös paikan merkityksen muuttumista.
Tuli on koetellut linnaa varmuudella ainakin kahdesti: novgorogilaiset polttivat linnan vuonna 1318 ja toinen linnan arvokkaita arkistoja tuhonnut palo tapahtui vuonna 1485. Palojen jälkeen linna kunnostettiin.

 

 

 






Alla näkyvät kolme huonetta lienevät linnan vanhimmat osiot n. vuodelta 1290-1340.

 





Linnan kehittäminen päättyi 1500 luvun alussa, kun Suomen keskiajan viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki pakeni Ruotsiin.
Linna joutui ensin tanskalaisten käsiin ja sitten ruotsalaiset valtasivat sen.
Kustaa Vaasa antoi vuonna 1528 Turun linnan päällikölle Maunu Sveninpojalle käskyn tuhota linna, jottei siitä tulisi katolisuuden tukikohtaa Suomessa.

On mahdollista, että Kuusiston linnasta purettuja kiviä käytettiin mm. Turun linnan esilinnan rakennustöissä. Myös Piikkiönlahden toiselle rannalle rakennetussa Piikkiön kirkossa käytettiin joidenkin tietojen mukaan Kuusiston linnan kiviä. Linnan edustalle on uponnut kivilastissa ollut proomu. Vielä 1800-luvun lopulla Kuusistossa kerättiin tuhansia tiiliä, jotka vietiin Ahvenanmaalle Kastelholman linnan korjauksiin.

 

 

Tutkimusten mukaan linnassa käytettiin kaikkia Suomessa viljeltyjä viljalajeja: ohraa, ruista, kauraa ja vehnää. Hamppua käytettiin karkeimpien kankaiden, verkkojen ja narujen valmistukseen. Linnan olut maustettiin humalalla. Lisäksi linnan maanäytteistä on löydetty jälkiä muun muassa palsternakasta, hullukaalista, keltamosta, suomyrtistä, pähkinästä, mansikasta, mustikasta, vadelmasta, puolukasta, juolukasta ja karpalosta.

Sijainti: Linnanrauniontie 634  Kaarina
Lähteet: http://www.visitkaarina.fi/linnanrauniot
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuusiston_piispanlinna
http://www.luontoon.fi/kuusisto