Outokummussa sijaitsee useampi kaivos, tämä artikkeli kertoo Keretin kaivoksesta.
Kaikki alkoi Rääkkylän Kivisalmen laivaväylän ruoppaamisesta vuonna 1908, kun ruoppaamisen yhteydessä löydettiin suuri kellertävä kivi.

Osa Rääkkylän Kivisalmesta löytyneestä malmilohkareesta, joka johti Outokummun malmin löytymiseen 17.3.1910. Koko siirtolohkare painoi 15000 kiloa sisältäen kuparia 750kg, rautaa 5000kg, rikkiä 8700kg, hopeaa 180g ja kultaa 16g.

 
Kivestä lähetettiin näyte Helsinkiin Geologiselle toimistolle, joka antoi tutkimustyön johdon vuori-insinööri Otto Trüstedtille, joka päätteli lohkareen olevan jääkauden irroittama kivi varsinaisesta malmista. Johtolangat johtivat oudolle kummulle Kuusjärvelle (nyk. Outokumpu), mäelle josta hohkasivat oudot tulet.

Koska kuparimalmio oli piilossa mullan, turpeen ja hiekan alla, jouduttiin sitä etsimään koekaivauksin ja kairauksin. Lähes kahden vuoden etsintöjen jälkeen, 17. maaliskuuta 1910, timanttikairan terä puhkaisi kuparimalmion suonen. Outokummun aarre oli löytynyt.
Kaivostoiminta Outokummussa alkoi koelouhinnalla ja lisätutkimuskairauksilla vuonna 1910, mutta pian pitoisuuksiltaan poikkeuksellisen rikas malmi mahdollisti taloudellisiin voittoihin tähtäävän kaivostoiminnan.
Outokummun kupari sisälsi keskimäärin 4 % kuparia, 28 % rautaa, 25 % rikkiä, 1 % sinkkiä ja 0,20 % kobolttia. Kultaa malmissa oli 0,80 grammaa ja hopeaa 9 grammaa malmitonnia kohti.
Outokummun ensimmäinen teollinen malminkäsittelylaitos oli oudon kummun rinteeseen rakennettu kuparitehdas, joka aloitti toimintansa vuonna 1913. Tehtaassa maan alta louhittu kuparimalmi jalostettiin harkoiksi, langoiksi ja nauloiksi. Osa malmikivistä kuljetettiin satamaan, joko Joensuuhun tai lähemmäksi Juojärven Pitkälahteen.
Kaivostoiminnan alkuvaiheessa vaikeudet olivat suuria. Vuonna 1917 koko kaivos siirtyi norjalaisten omistukseen. Hekään eivät onnistuneet luomaan tuottoisaa kaivosta eivätkä kannattavaa kuparitehdasta. Outokummun kaivos siirtyi takaisin suomalaisille vuonna 1921. Samalla kaivosyhtiön pääkonttori siirrettiin Outokumpuun, jossa se toimi 1940-luvun lopulle saakka.

1910 vuonna löydettiin mäestä poikkeuksellisen rikas kuparimalmiesiintymä joka oli yhteensä noin neljä kilometriä pitkä, 400 metriä leveä ja 40 metriä korkea. Esiintymän ympärille syntyi Outokumpu Oy joka oli vuosina 1921-1953 Euroopan toiseksi suurin kuparikaivos.

 

 
Esiintymään kaivauduttiin ensin Outokummun kohdalta ja myöhemmin syvemmälle painuviin osiin kaivauduttiin Mökkivaarassa (1939) ja Keretissä (1950 luvulla).
Keretin nostokuilu rakennettiin siis 1950 luvulla ja kuilun paikaksi valittiin tasainen hietakangas jota kutsuttiin Keretiksi.
Kuilu louhittiin vuosina 1951-1954 ja sen pohja tervattiin. Kaivostorni on 96 metriä korkea ja se oli valmistuessaan Euroopan korkein. Kaivos avattiin vuonna 1954 ja se oli avautuessaan Euroopan toiseksi suurin kuparikaivos.
Hissikuilun kokonaispituus on 407 metriä maanpinnasta ja kaivoksessa on kolme päätasoa: +250m, +258m ja +320m sekä malmin kappalastaamo +405m.
Kaivoksella on yhteensä noin 500:n kilometrin kaivoskäytäväverkosto.
Pääkuljetustasolla (+320m) liikennöitiin rautatiekalustolla: sähkövetureilla, dieselkalustolla ja malmivaunuilla (G-vaunu), sekä miehistönkuljetusvaunuilla. Rautatie oli yhteensä useita kymmeniä kilometrejä. Rautatiekaluston käyttö loppui Kaasilan 4km pitkän vinotunnelin valmistuttua vuonna 1973 jolloin siirryttiin konekuljetuskalustoon.










Keretin kaivostoiminta päättyi, kun viimeinenkin kaivostyövuoro loppui 25.2.1989 ja jo syksyllä koneet ja laitteet purettiin lähetettäväksi muualle yhtiön kaivoksiin, romutettavaksi, säilytykseen sekä osa museoitavaksi.
Nykyään kuilun syvin kohta on +362 metriä ja kaivoksen tunnelit ovat täyttyneet vedellä koska kaivoksen pääpumppuasema on purettu.
1995 purettiin kaivoksen tuotantolaitokset ja vain torni jätettiin pystyyn. Torni on suojeltu rakennnussuojelulailla.
 
Outokummun asemalta Keretin kaivokselle johtanut rautatieosuus on myös purettu, mutta ratapohja erottuu edelleen hyvin maastosta.
Keretin torni on edelleenkin Pohjois-Karjalan korkein rakennus ja Euroopan toiseksi korkein kaivostorni.
Keretin rikastushiekka-altailla toimii nykyään golf-kenttä.
 

Kairauskone 1920 luvulta.

 
Nostokippo pystykuilunajoon, kipossa kuljetettiin myös henkilöstöä jolloin merkinanto tapahtui vaijerinykäyksin: alkumerkki oli 4 nykäisyä, 2 nykäisyä tarkoitti alaspäin ja 1 nykäisy seis.

 
Kuuppavaunu, paino 800 kg.

 
Kahmurit, joilla lastattiin malmirikastetta junavaunuihin.

 
Raappakauha jolla malmia siirrettiin tunnelin pohjaa pitkin.

 






















Kaivosalueella on syytä olla tarkkana, sillä maassa on ammottavia aukkoja joiden syvyydestä ei ole tietoa!







Sijainti: Keretintie 11 Outokumpu
Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Outokummun_kaivos#Keretin_kaivos
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1112
http://www.aarrekaupunki.fi/en/treasures/kaivosmuseo/kaivoshistoriaa/outokummun-kaivosten-historiaa/?PHPSESSID=00bfaaac0b9746c4e50612701482212a

Author

Johanna Amnelin -Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto -Suorittaa parhaillaan luonnonkosmetiikan tuotekehittäjän tutkintoa Johanna on taiteellista sukua sekä äitinsä, että isänsä puolelta ja onkin taiteillut niin kynän, pensselin, kameran kuin tietokoneenkin avulla. Johannan valokuvia on kutsuttu näyttelyihin aina Sveitsiin ja Lontooseen saakka, lisäksi amerikkalaisen countrytähden Waylon Jennigsin tyttärenpoika, Struggle Jennings on käyttänyt Johannan kuvia usein blogeissaan. Koulutukseltaan hän on tuotekehittäjä, mutta ammatiltaan taivaanrannan maalari CV

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: