Keittiön remonttia vihdoinkin!

Moikka taas ihana lukijani!

Vihdoin mulla on ilo jakaa kanssasi keittiön uudistuksen loppurutistusta! Ihan vieläkään ei ole valmista, sillä osa seinistä on vielä tapettia vailla, kaapit vailla vetimiä, liesituuletin asentamatta ja sitä rataa, mutta ainakin ne paljaat levyseinät on nyt saaneet tapettipinnat itselleen 🙂

Kauan sitä tapettiakin odoteltiin silloin, en muista oliko se 2-3 viikkoa kun sen kesti tulla. Kyseessä on Båras tapetin Wonderland, joka on luonnossa sata kertaa kauniimpi kuin osasin kuvien perusteella kuvitella! Katso itse!

Ihan mutkatonta ei tämän kodin tapetoinnit ole olleet, sillä talo on tehty ”tein itse ja säästin” -menetelmällä ja säätöä on todellakin haettu ihan ikkunalistoista ja ikkunaheloista lähtien, eli sellaisia ei ole 😀

Keittiö sai makkarin verhot ja ne itse asiassa sopivatkin keittiöön paremmin ja makkarissa olevat keittiölle alunperin tarkoitetut verhot sopivat makkariin kuin nakutetut!

Olin nimittäin unohtanut minne olin mitäkin tilannut ja kun makkaria aikoinaan laiteltiin kuntoon niin muistin, että nuo olivat makkarin verhot ja ne laitettiin sinne. Hyvä niin, sillä ne ovat sinne paljon kauniimmat kuin mitä oisivat olleet keittiöön.

Keittiön vieressä sijaitsevan vessan ja takkahuoneen välinen betoniseinä sai juuriharjalla tehtyjä maalivetoja pinnalleen. Itse en ole ihan vakuuttunut jäljestä, mutta mies on siihen erittäin ihastunut, joten olkoon kunnes keksin mitä sille tekisi. Sävykontrasti ei ole luonnossa ihan noin raju kuin kuvissa ja siksi kuvissa seinä näyttääkin aika kauhistuttavalta! Luonnossa se on kuitenkin hiukan neutraalimpi eikä hypi silmille kuten kuvassa.

Tein kuviot tosiaan juuriharjalla pyöreähköjä vetoja vedellen.

Keittiötä kauhistuttaneet ”kusipuun” väriset kaapin ovet saivat vihdoin tummemman lakkapinnan. Itse en voi mitään väriä vihata enempää kuin keltaiseksi värjääntynyttä luonnonpuuta ja vaikka olenkin kaavaillut keittiön kattoremonttia ja siinä samalla kaappien uusimista jonnekin tulevaisuuteen, sai tuo kusipuun keltainen kadota keittiöstäni siksi aikaa 😀

Useat eri ammattilaiset vakuuttelivat minulle, että viilutettujen keittiönkaappien uudelleen lakkaaminen ei tule onnistumaan eikä sellaista kannattaisi edes yrittää, joten pakkohan se oli kokeilla. Miten sen vaan tekisin, jotta oviin jäisi mahdollisimman vähän pensselin kuvioita? No pesusienellä tietenkin!

Ensin pesin ovet tärpätillä, sitten hion kevyesti karhunkeilellä ja sivelin pensselillä lakkaa pesusieneen ja vedin pitkiä vetoja kerralla ylhäältä alas.

2-3 kerrosta lakkaa per ovi ja on ihan ok näköiset 🙂

Lasikaappi olikin hankalampi tapaus, mutta sain sen ohuella pensselillä jokseenkin lakattua.

Kaikkiin kohtiin ei lakkaukset tosiaan jääneet ja osassa ovia on hauska efekti, kun näyttää ihan kuin lakka olisi vanhaa ja hiukan hilseillyt pois. Se ei tosiaan meitä haittaa vaan tekee ovista hiukan persoonallisemman näköiset ja me kun tykätään kaikesta vanhasta ja rämästä muutenkin, sopii ne meidän silmään ihan ok 🙂

Keittiö on mainitsemiani ikkunalistoja, jotka siis puuttuvat joka huoneesta, vaille valmis ja toki yhtä lattialistaa, liesituuletinta, vetimiä jne.

Verhot on myös ruotsalaiset, Sagaskog kuosilla, aivan ihanat, niissä on peuroja, kettu, metsää jne <3 Ja kuten näkyy, sopivat keittiöön kuin istutetut 🙂

Liesituulettimen tilasin Netraudasta, koska Salosta ei löytynyt mielestä. Se on musta kaarevakupuinen ja mietin pitkään mitä laittaisin sinne hellan taakse seinälle josta jää näkyviin osa vaikka musta liesutuulettimen putki peittääkin ison osan seinää. Koitin etsiä ja etsiä, mutta en löytänyt keittiöömme sopivaa taustaa mistään 🙁

Lopulta muistin Chromaluxe levyt, joista aikoinani tein siis niitä saunamittareitani ja kellojani. Se on siis huippukiiltävää, rasvan ja raapimisen kestävää alumiinia jolle painetaan kuva. No mikä kuva sitten sopii keittiöön liesituulettimen taakse? Joku abstrakti tietenkin, kuten Salon Metsämontun hylätyltä kaivokselta kuvattu saastunut kiviaines:

Tämä käännetään pystykuvaksi ja painetaan sen kokoisena Chromaluxe levynä, joka menee just sopivasti liesituulettimen taakse. Siinä ei sitten haittaa ruuan rasvat, pesuaineet tai mitkään muutkaan, se on ihan pestävä ja kestävä materiaali, jonka värit eivät haalistu kuumassakaan 🙂

Liesituuletin on muuten tämä:

Kaappeihin ei löytynyt vetimiä myöskään Salosta, mitään haluamaani mallia ei ollut hyllyssä 22 kappaletta jotka oltais tarvittu. Niimpä oli nekin tilattava netistä.

Tämä vedin miellytti silmää ja näytti sopivan keittiöömme.

Ruokapöytävalaisin pitää vielä siirtää pöydän päälle keskellä pöytää nyt kun pöydän paikka alkaa olla valittu.

Saunassakin puuhataan jo. Mies purki Aito kiukaan sieltä tänään pois ja kuskasi Narvin tilalle. Aito kiuas on varmaan ihan hyvä sellaisille, joilla on aikaa lämmitellä saunaa puoli päivää, mutta me kun halutaan saunaan hetken mielijohteesta, eikä haluta käyttää koko päivää (ja 4 korillista puita) sen lämmittämiseen, niin se ei oikein meille tuntunut sopivalta. Löylyt oli sillä ihan ok:t, mutta ei suinkaan mitkään tajunnan räjäyttävät kuten joidenkin mielipiteistä saa kuvan 🙂

Tuotannossa on tänään kans ollut porukkaa ahkeroimassa ja oltiin jännän äärellä kun mahdutettiin yks kolmetuhatta litraa väkiviinaetikkaa vielä tänne kaiken muun tavaran seuraks 😀 Hyvin se sujui kuten aina ennenkin, meillä on hyvä kuski etikan kuljetuksessa 🙂

Kiitos taas, että luit. Nyt mää väsynyt meen vaiks kattoon töllöö 😀

EDIT: 

Keittiöremontti numero 2. tapahtui sitten seuraavana keväänä ja olihan tuo itse söhelletty keittiö aika järkyttävä, vaan köyhällä ei ole varaa valittaa 😀 Nyt keittiö on jo onneksi katseen kestävä 🙂