26.12.2015

Karunan kaunis kivikirkko

1910 rakennettu Karunan kirkko on mahtava ilmestys maaseudulla Karunassa aivan meren rannalla.
Kirkko on rakennettu Karunan harmaasta graniitista ja poikkeaa useimmiten nähdyistä suomalaisista kirkoistamme juurikin tämän kivisen rakennusmateriaalinsa ansiosta. Kirkko on kuin toisesta maasta konsanaan! Tyyliltään kirkko on kansallisromanttinen ja sitä onkin nimitetty Suomen kauneimmaksi kansallisromanttiseksi kirkoksi eikä ihme, sillä se on kaunein kirkko mitä tähän asti olen tavannut.
Kirkon vieressä seisoi aikoinaan myös toinen kirkko, Karunan vanha kirkko. Se oli valmistunut jo vuonna 1685 ja oli rakennettu puusta ja maalattu punamullalla. Kirkon oli rakennuttanut karunan kartanon herra Arvid Horn af Åminne, joka velkaantui kirkonrakennuksesprojektissaan niin paljon, että joutui myöhemmin myymään kartanonsa.
Nykyisen kirkon paikalla on ollut kirkko ainakin 1200 luvulta alkaen. Harmaakivisen kirkon muuraaminen aloitettiin jo 1460 luvulla ja tämän kirkon mestari suunnitteli myös muita lähialueen kirkkoja nimittäin Kemiön, Perniön ja Tenholan kirkot.
Kivikirkon lehterit ja istuimet ovatkin vanhaa perua, sillä ne ovat säilyneet keskiajalta asti. Kirkon kasteallas on Gotlannin kalkkikivestä 1200 luvulla tehty ja saarnastuoli on 1651 vuodelta. Aatelisvaakunoita kirkossa on 35 ja ne ovat pääosin 1600 luvulta jolloin aateliset oli tapana saatella hautaan juhlakulkueessa ja vaakunalla osoitettiin hänen asemansa kulkueessa, sen jälkeen vaakuna jäi hautamuistomerkiksi.
Jouluaatto Salossa oli ainasen suhmuran ja vesisateen sijaan varsin erilainen, aatto oli aurinkoinen ja vihreä, mutta Joulupäivä oli taas pilvinen ja tuulinen tuttuun tapaan. Säätiedot ja pilvikartat ennustivat noin tunnin rakoa pilvipeitteeseen ja katsoimme, että siinä ajassa ehdimme käydä kuvaamassa kirkon.
Heti portilla meitä vastassa oli Joosef, Maria ja Jeesusvauva kauniisti valaistussa Jouluseimessä.

Kirkon takapuolta kuvatessamme kuulimme meren pauhua kovassa tuulessa ja lähdimme täysikuun valossa kulkemaan rantaan päin.
Ranta olikin heti noin 60 metrin päässä kävelytietä pitkin.

Rannasta löytyi uimalaituri, joka oli myrskyjen voimasta jo osin antanut periksi ja vaipunut veden alle.
Voin hyvin kuvitella entisaikojen kansalaisten tulleen kesäaikaan soutuveneillään ja talvella suksilla jäätä pitkin kirkonmenoja kuulemaan.