Kalkki-Petteri

1897 perustettu kalkkitehdas sai alkunsa, kun förbyläinen merikapteeni Karl Forsström ystävänsä kanssa huomaisivat Lohjan runsaat kalkkikiviesiintymät ja vuorasivat kaksi niistä 40 vuodeksi. Sijainnit olivat tarkkaan harkitut, sillä kalkinpolttoon tarvittiin paljon polttoainetta, jota oli mahdollista saada edullisesti Lohjanjärven rannalla sijainneilta kahdelta höyrysahalta. Järveä pitkin oli myös edullista kuljettaa kalkkikiveä ja lähistöllä kulki myös 1873 rakennettu Hankö-Hyvinkää rautatie.
Ensimmäisen kalkkiuunin piirustukset oli ostettu holsteinilaiselta insinööriltä ja uuni poikkesi täysin muista Suomen tuolloisista pystykuilu-uuneista.

Petter Forsström oli tullut viransijaiseksi veljensä Fredrik Forsströmin tilalle valvomaan uunin valmistumista.

Lainasin veljeni työvaatteet, kiipesin uuniin, joka silloin sai tulenkestävän sisustansa, tulin ulos ja lupasin jäädä − toistaiseksi.
-Petter Forsström

Petter Forsström oli radikaalin oikeistolainen ja tuki avoimesti Lapuan liikettä ja luonnehti 1940 luvun alussa Lohjan Kalkkitehdas Oy:tä:

”Kansallissosialistisena pienoisyhdyskuntana keskellä liberaalidemokraattista järjestelmää”

Forsström rahoitti myös saksalaismielisen vastarintaliikkeen perustamisessa Suomeen, josta hän sai homman paljastuttua kuuden vuoden kuritushuonetuomion. Vankilassa ollessaan hän perusti vankiammattikoulun Riihimäelle ja alkoi myös systemaattisesti työllistää vapautuneita vankeja.
 
Kalkkikiveä louhittiin aluksi niin Kieklasta kuin Tytyristäkin, mutta kummankin esiintymän kivellä oli ongelmia. Lopulta oikein suoritetulla prosessilla saatiin Tytyrin kivestä kelvollista rakennuskalkkia ja tuotanto saatiinkin nousemaan 14-15 tonniin vuorokaudessa.
Kalkin kysyntä kasvoi ja vuonna 1904 kysyntä oli niin suurta, että pystykuilu-uunin koko kapasiteetti oli täydessä käytössä.
1907 valmistui uusi Hoffman-tyyppinen rengasuuni jonka päivätuottokapasiteetti nousi jopa 80 tonniin. Sen uunikanavan korkeus oli 2,8 metriä, leveys 3,6 metriä, pituus 81 metriä ja savupiipun korkeus 54 metriä.

Karl Forsström oli suunnitellut sementtitehtaan perustamista ja jo ennen Virkkalan kalkkitehtaan rakentamista hän oli mukana Suomen ensimmäisen sementtitehtaan toiminnassa, mutta Virkkalaan perustettava sementtitehdas koki niin paljon vastoinkäymisiä milloin muiden sementtitehdaspatruunoiden vastustuksen takia, milloin maailmansodan takia ja milloin varojen puutteen takia, että Lohjan Kalkkitehdas Oy perustettiin vasta heinäkuussa 1914 ja ensimmäinen sementtieräkin valmistui vasta tammikuussa 1919.
Vuonna 1924 löytyi lupaava esiintymä Ojamolta ja siellä alkoi avolouhinta 1925 ja vuosien 1931-33 kuluessa oli siirrytty kokonaan maanalaiseen louhintaan. Vuonna 1927-28 rakennettiin rautatie kaivokselta Virkkala tehtaalle. Ojamo oli pitkään yhtiön tuottoisin kaivos, kunnes se vuonna 1965 suljettiin kalkkikiven ehdyttyä.
Vuonna 1928 aloitettiin kolmannen uunin rakentaminen, tämä oli Unax-tyyppinen uuni jonka vuorokausituotanto oli 300 tonnia, mutta tämäkin määrä ylittettiin ajoittain. Vuonna 1938 hankittiin neljäs sementtiuuni jonka tuotantokyky oli 300-350 tonnia vuorokaudessa. samaan aikaan tehtaalle tuli laboratorio jossa raaka-aineen ja tuotteen laatua tarkkailtiin.
Tehdas myytiin vuonna 1993 ruotsalaiselle Euroc-konsernille ja samana vuonna tehdas suljettiin. Tehdas oli työllistänyt parhaimmillaan yli 1000 työntekijää.




Kalkkitehtaan rakennukset ovat pääasiassa 1920-1930 luvulla rakennettuja ja vanhimpia osia ovat 1897 valmistunut kalkinpolttouuni ja 1919 valmistunut voimakeskus.

Sijainti: Kievarintie 23 Lohja
Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Virkkalan_kalkki-_ja_sementtitehdas
https://fi.wikipedia.org/wiki/Petter_Forsstr%C3%B6m
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4988